Kunnan OPS-sisältö

2025-06-27T12:30:33+03:00

Yhteistyökäytännöt huoltajan ja oppilaan kanssa oppilaskohtaisten tukitoimien arvioinnissa, suunnittelussa ja päätöksenteossa

Kuulemismenettely

Ennen hallintopäätöksen tekemistä oppilaskohtaiseen tukeen siirtämisestä on kuultava oppilasta, joka on asianosainen (HL § 11 ). On myös kuultava huoltajaa tai oppilaan muuta laillista edustajaa (HL § 34). Oppilaan ja huoltajan kuuleminen edellyttää, että heille selvitetään etukäteen kuulemisen tarkoitus. Kuulemisen tarkoituksena on antaa mahdollisuus kertoa oma mielipide tehtävästä ratkaisusta ja selvittää, mitä se käytännössä tarkoittaa. Asiat selitetään oppilaalle ja huoltajalle ymmärrettävästi, ja oppilaalle hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Hallintolaki | 434/2003 | Lainsäädäntö | Finlex

Kutsu kuulemiseen

Kutsu kuulemiseen esitetään tavalla, joka on todennettavissa jälkeenpäin. Kuulemisesta voidaan ilmoittaa sähköisenä viestinä (SähkASL § 19) esim. Wilman kautta. Asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Jos tiedoksianto tehdään Wilmassa, tulee huoltajalta saada kuittaus tiedon saamisesta. Tiedoksiannon kuulemisesta voi lähettää myös tavallisella kirjeellä. Kirjeen katsotaan tulleen perille kahdeksassa päivässä sen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Puhelimitse esitetty tiedoksianto ei ole todisteellinen. Kuulemisesta on ilmoitettava molemmille huoltajille (HL § 36). Huoltajalla on siten oikeus jättää hänelle varattu tilaisuus kuulemiseen käyttämättä. Hallintopäätös voidaan tehdä siitä huolimatta, että huoltaja ei anna kirjallista selvitystä, saavu ilmoitettuun kuulemistilaisuuteen tai ilmoittaa, ettei halua tulla kuulluksi päätöstä koskien.

Kuulemisen toteuttaminen

Kuuleminen voidaan toteuttaa joko kirjallisesti tai suullisesti kuulemistilaisuudessa. Huoltajille annetaan riittävä määräaika (n. viikko) tutustua päätöksen perusteena oleviin asiakirjoihin, kertoa mielipiteensä ja tuoda esille omat näkemyksensä päätöksenteon kohteena olevaan asiaan. Huoltajille on ilmoitettava, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista (HL § 33).

Kuulemistilaisuus (suullinen kuuleminen)

Kuulemisessa oppilaalle ja hänen huoltajilleen varataan tilaisuus keskustella asiasta opettajien kanssa ja suullisesti kertoa näkemyksensä. Halutessaan huoltaja voi käyttää avustajaa tai valtuuttaa kuulemistilaisuuteen asiamiehensä. Molempien huoltajien läsnäoloa ei edellytetä. Oppilaskohtaiseen tukeen siirtämisen prosessi etenee, vaikka huoltaja ei saavu kuulemistilaisuuteen tai ei halua lausua näkemystään.

Kirjallinen kuuleminen

Huoltaja ja oppilas voivat myös esittää näkemyksensä määräaikaan mennessä kirjallisesti. Oppilaan ja huoltajan esittämät näkemykset ja selvitykset kirjataan oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointiin, sille varattuun kuulemiskohtaan. (HL § 42).

Eriävät näkemykset

Koulun on yritettävä löytää yhteisymmärrys asiasta oppilaan ja huoltajan kanssa. Koululla on kuitenkin oikeus ja velvollisuus jatkaa oppilaskohtaisen tuen prosessia oppilaan edun mukaisesti, vaikka huoltaja olisi sitä vastaan. Hallintopäätös oppilaskohtaiseen tukeen siirtymisestä voidaan tehdä siitä huolimatta, että huoltaja ei tulisi kuulemistilaisuuteen tai haluaisi tulla kuulluksi. Kuuleminen ei siis tarkoita, että kuultavilta olisi saatava suostumus menettelyyn. Perusopetuksen suunnittelija tekee päätöksen oppilaskohtaiseen tukeen siirtymisestä myös niissä tapauksissa joissa päätös tehdään ilman kuultavien suostumusta.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

2025-03-13T14:02:58+02:00

Oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia viipymättä, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan hänen oppimistaan tai koulunkäyntiään ja hän tarvitsee säännöllisiä tukitoimia[1]. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa ja perusopetuslain 31 §:n 1 momentin nojalla oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet[2]. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä voidaan samanaikaisesti tukea sekä ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla että oppilaskohtaisilla tukitoimilla.

Oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi käynnistyy, kun oppilasta opettavat opettajat toteavat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Oppilas ja hänen huoltajansa voivat myös tuoda esiin havaintonsa ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittävyydestä.

Myös silloin, jos oppilaskohtaisten tukitoimien tarve on niin ilmeinen, että oppilasta ei perusopetuksen alkaessa voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla, voidaan oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi aloittaa poikkeuksellisesti jo ennen perusopetuksen alkamista. Oppilaskohtaisista tukitoimista tehdään tuen tarpeen arviointiin perustuva suunnitelma sekä hallintopäätös[3].

Oppilaskohtaiset tukitoimet perustuvat oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin ja niitä annetaan säännöllisesti ja pitkäkestoisesti[4]. Oppilaskohtaiset tukitoimet järjestetään oppilaan etu huomioon ottaen ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa.[5] Oppilaskohtaisten tukitoimien toteuttaminen edellyttää opettajien välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa konsultaatiota esimerkiksi erityisopettajan ja muun henkilöstön kanssa.

Perusopetuslain mukaiset oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, ryhmäkohtaiset tukimuodot ja oppilaskohtaiset tukitoimet kohdentuvat oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen, eivätkä korvaa sosiaali- ja terveyspalveluja.

[1] Perusopetuslaki 20 c §

[2] Perusopetuslaki 20 c § ja Perusopetuslaki 31 §

[3] Perusopetuslaki 20 e § ja Perusopetuslaki 20 f §

[4] Perusopetuslaki 20 c §

[5] Perusopetuslaki 6 § ja 28 §

7.4. Oppilaskohtaiset tukitoimet

Kunnan OPS-sisältö

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet