<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Siiri, ketkä johtivat Roomaa</title>
<id>https://peda.net/id/7c4586444b6</id>
<updated>2021-11-22T09:54:53+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/7c4586444b6:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sar/skjr#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Siiri, Antiikin Rooma 2</title>
<id>https://peda.net/id/7c4604fa4b6</id>
<updated>2019-12-03T08:46:28+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sar/skjr/sar2#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt; Ketkä johtivat Roomaa&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aluksi Rooma oli kuningaskunta 500-eaa. viimeinen ei roomalainen kuningas karkotettiin , ja alkoi tasavallan aika. Kuninkaan sijaan valtaa käyttivät senaatti ja kansakokoukset. Kansakokouksissa asekuntoiset miehet valitsivat valtion asioista. Senaatti päätti monista asioista kuten johti taloutta ja armeijan huoltoa. Valtion korkeimmat miehet valittiin vaaleilla aivan kuten nykyään, mutta silloin ei saanut olla naisia päättämässä. Lopulta valta siirtyi yhdelle miehelle, Julius Caesarille, mutta hänet murhattiin pian valtaan tulonsa jälkeen. Hänen poikansa Augustuksen valtakaudella siirrytiin keisarikauteen (27 eaa. - 476 jaa.). Keisari sana tulee Caesaris-nimestä. Korkein valta oli keisarilla, joka hallitsi yhdessä senaatin kanssa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Eriarvoiset roomalaiset&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Samanlailla kuten Kreikassakin, läheskään kaikki roomalaisert eivät saaneet Rooman kansalaisoikeuksia. Pienviljeliöitä kutsuttiin plebeijiksi. He olivat alempiarvoisia, kun taas patriisit olivat arvovaltaisten jälkeläisiä, jotka omistivat suuria maita. Patriiseilla oli monia etuoikeuksia, mutta kumminkin kaikkein heikommassa asemissa olivat orjat. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Orjien raskas elämä&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Antiikin kreikan ja Rooman talous perustui orjatyö voimaan. Orjia tarvittiin paljon ja niitä saatiin sotimalla. Orjien lapset syntyivät orjiksi ja olivat ikuisesti orjina. Orjan hyvinvointi riippui hänen työtehtävästään. Kiviä louhivilla orjilla oli raskas elämä, huonot kodit ja huono ruoka. Heitä kuoli monia kymmeniä. Koti orjilla ei ollut niin raskas elämä he toimivat opettajina, kokkeina tai siivoojina. Roomassa ol imyös orja kapinoita joista kuuluisinta johti spartacus. Hän pakeni ison orjajoukon kanssa gladiaattori koulusta ja kukisti heitä vangistemaan tulleet sotilaat. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Rooman kahdentoista talun lait&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Roomalainen oikeus perustui kahdentoista taulun lakeihin. Oikeuden käynnit olivat avoimiaja kansalaiset saattoivat tulla katsomaan. Jokainen kansalainen oli tasa-arvoinen lain edessä, eikä ketään saanut tuomita ilman että tuomittava ehti puollustautua.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Valtioita ja jumalia tulee palvella&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;roomalaisten mielestä valtion asiat menivät liian edelle. Uskonto oli tärkeää roomalaisten elämässä. Erityisesti kodin suojelushenkeä palvottiin isän johdolla. Valtakunnan uskollisia menoja johti ylipappi pontifex maximus. Roomalaiset uhrasivat jumalalle monia asioita, jotta valtio olisi jumalien suosiossa. Härkä oli suurin uhri lahja. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Perinteitä tulee kunnioittaa&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;roomalaisten keskus oli perhe, jota isä hallitsi. Isä päätti myös täysikäisten lasten asioista, mikäli niin halusi. Vaikka naisen asema oli huono mieheen verrattuna, oli se ainakin parempi kuin Kreikassa. Naisen asema parani keisarikaudella, jolloin hän saattoi erota miehestään ilman rangaistusta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Roomalaisten arki&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Roomalaisten päivä alkoi heti auringon noustua, jolloin he nauttivat vaatimattoman aamupalan, lasillisen vettä. Suurin osa roomalaisista asui viisi- kuusikerroksisissa tiilitaloissa. Joita kutsuttiin insuloiksi. Rakennukset oli aina romahdus vaarassa ja tulipaloja sattui usein, koska ruoka tehtiin puuliedellä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Yltäkylläisyyttä ja loistoa&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Rikkaat viettivät mahtavaa elämää, etenkin pääkaupunki Roomassa. He asuivat omissa taloissa, joita kutsuttiin nimellä domus. Rikkaat pukeutuivat juhliin hienosti ja naiset tekivät upeita kampauksia. Roomalaiset juhlat kestivät myöhään yöhön, syömiseen meni jo monia tunteja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt; Kaupunki täynnä hienoja rakennuksia, ahtautta ja melua&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Rooma oli päivällä meluisa ja todella ahdas. Liikkumista helpotti määräys, jossa kaupungin ulkopuolelta tuodut tavarat piti tuoda yön aikana. Kapeiden kujien vastapainona oli hienot rakennukset ja torit. Historian keisarit halusivat tallentaa nmensä historiaan rakentamalla temppeleitä ja palatseja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Colosseumit veriset taistelunäytökset&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Suurin osa gladiaattoreista oli sodasta saautja orjia . Heitä koulutettiin gladiaattori kouluissa. Roomalaiset rakastivat tastelua. Keisareita ja virkamiehiä rakastettiin sen verran kuinka hyviä tastelunäytöksiä he järjestivät. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Circus Maximuxsen kilpa-ajot&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Circus Maximukseen mahtui noin 200 000 katsojaa. Hevosajot olivat suosittua katsottavaa. Sanonnan mukaan katsojille annettiin leipää ja sirkushuveja jotta he olisivat tyytyväisiä. Keisari maksoi kisojen järjestämisen ja esitykset olivat katsojille ilmaisia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Wikipedia_Aasian_kuukausi/2019&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Wikipedia_Aasian_kuukausi/2019 . &lt;br/&gt;&#10;-&lt;br/&gt;&#10;&lt;/a&gt;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Wikipedia_Aasian_kuukausi/2019&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sar/skjr/sar2/roomankartta-jpg3:file/photo/6a02ec6d07f281061ff07ecf66a7c38c69f39c0d/Roomankartta.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Roomankartta.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Rooma suurimmillaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/RikgLrinIk0?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://youtu.be/RikgLrinIk0&quot; title=&quot;https://youtu.be/RikgLrinIk0&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://youtu.be/RikgLrinIk0&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;​&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2021-11-22T09:54:53+02:00</published>
</entry>


</feed>