<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Siiri, Antiikin Rooma</title>
<id>https://peda.net/id/7c44542a4b6</id>
<updated>2021-11-22T09:54:53+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/7c44542a4b6:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sar#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>arionti</title>
<id>https://peda.net/id/7c44ef494b6</id>
<updated>2020-01-07T09:17:53+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sar/arionti#top" />
<content type="html">-huonot kuvat&lt;br/&gt;&#10;-huonot tehtävät&lt;br/&gt;&#10;+hyvä teksti&lt;br/&gt;&#10;+hyvät kuvat</content>
<published>2021-11-22T09:54:53+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>arviointi</title>
<id>https://peda.net/id/7c4a31474b6</id>
<updated>2019-12-17T08:43:49+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sar/arviointi-luonnos#top" />
<content type="html">- Vaikuttaa siltä että olet kopioinut ainakin suurimman osan kirjasta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;+ Otsikot erottuivat tekstistä hyvin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;+tekstissä puhutaan kuitenkin asiaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;-kuvia olisi voinut tkstissä olla enemmän.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;+tehtävät ovat kivoja ja niistä näkee onko oikeasti lukenut tekstin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;-tehtäviä olisi kyllä voinut olla muutama enemmän.</content>
<published>2021-11-22T09:54:53+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Antiikin Rooma</title>
<id>https://peda.net/id/7c4bc6904b6</id>
<updated>2019-11-26T09:33:38+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/historia/ps22/sar/antiikin-rooma#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;  &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Hannibalin ikuinen viha&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Karthagon ja Rooman keskinäisiä sotia kutsutaan puunilais-sodiksi. Ennen Cannaen taistelua oli jo paljon. Tarinan mukaan Hannibalin isä Hamlikar vaati tappion jälkeen nuorta Hannibalia vannomaan ikuista vihaa. Hannibal siis janosi kostoa. Roomalaiset odottivat hänen hyökkäävän pohjois-Afrikasta tai Hispanista. Yllättäen he saapuivat pohjoisesta eikä etelästä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;em&gt;Miten pienestä kylästä imperiumi?&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Rooma perustettiin Tiber-joen rannalle noin 3000 vuotta sitten. Kylän sijainti kahluupaikalla oli hyvä. Jokea pitkin saattoi kulkea ja käydä kauppaa sisämaahan ja Välimerelle. Vielä 600-eaa. Rooma oli pieni kaupunkivaltio Italian niemimaalla. Vähitellen se onnistui alistaa Italian niemimaalla asuneet kansat 200-eaa. Voitettuaan Karthagon Rooma hallitsi koko läntistä Välimerta. Itäisen Välimeren se sai haltuunsa kukistamalla Kreikan 100-eaa. Välimerestä tuli Rooman sisämeri, elikkä se hallitsi Välimeren kaikkia rantoja. Laajimmillaan valtakunta oli 100 vuotta ajanlaskun jälkeen. Roomaa oli kutsuttu imperiumiksi, joka tarkoittaa latinaksi valtakuntaa. &lt;br/&gt;&#10;Sotilaisleirien valvonnassa Rooma nousi suurvallaksi, koska sen sotajoukot eli legioonat olivat vahvoja. Armeija oli tehokas ja sotilaat sitkeitä. Jos sotilaat eivät totelleet saattoi päällikkö määrätä kymmenen miehistä orjiksi tai tapettavaksi. Roomalla oli myös hyviä sota päälliköitä kuten Julius Caesar. &#10;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;em&gt;Laaja valtakunta, monta kulttuuria.&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Roomalaiset kutsuivat Italian niemimaan ulkopuolisia valloitettuja alueita provinsseiksi. Niiden asukkaat joutuivat maksamaan veroa, mutta heillä ei ollut Rooman kansalais oikeuksia. Provinssit eli Rooman omistamia muita maita olivat tärkeitä Rooman talouden kannalta. Provinsseista tuotiin pääkaupunkiin muun muassa viljaa, rautaa , kultaa ja hopeaa. Roomalaisten saavutuksia oli valtava tieverkosto, joka ulotui valtakunnan eri puolille. Hyvät tiet mahdollistivat kaupankäynnin ja tavaroiden kuljettamisen, ja niillä oli myös tärkeä sotilaallinen merkitys. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Akveduktit - uskomaton vesijohtojärjestelmä&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;Roomalaisten suurimpia saavutuksia oli valtava tieverkosto, joka ulottui valtakunnan eri puolille. Hyvät tiet mahdollistivat kaupankäynnin ja tavaroiden kuljettamisen, ja niillä oli myös tärkeä osa sotilaiden elämää. &lt;br/&gt;&#10; Akveduktit-uskomaton vesijohtojärjestelmä&lt;br/&gt;&#10;Tieverkoston lisäksi roomalaiset rakensivat suuret akveduktit, eli vesijohtojärjestelmän, jotta kaupungit saivat puhdasta vettä. Vuorien sulamisvesi johdatettiin taitavasti kouruja pitkin kaupunkeihin jotka oli jopa satojen kilometrien päässä. Hyvän vesijohtojärjestelmän ansiosta kaupunkilaiset saivat puhdasta vettä läheltä. Vettä käytettiin myös talojen rakentamiseen. Suurien ja kestävien rakennusten raaka-aineena käytettiin betonia , joka oli &lt;br/&gt;&#10;roomalaisten kehittämä kivijauheen ja veden seos. &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2021-11-22T09:54:53+02:00</published>
</entry>


</feed>