Lukemisen tukeminen

Mitä kotona voidaan tehdä?

2016-05-12T14:32:49+03:00

Ennen kouluikää /esikouluiässä

Lue lapselle: kehittää kuullun ymmärtämistä ja sanavarastoa.
Keskustelkaa tarinoista ja ihmetelkää tapahtumia: herättää kiinnostuksen tarinan sisältöön ja kehittää ajatteluntaitoja
Tutustukaa lapsen kanssa kirjaimiin ja kirjoitettuun kieleen leikinomaisesti ja lapsen kiinnostuksen kohteista lähtien (esim. autojen rekisterinumerot, perheenjäsenten nimet jne.)
Pelatkaa sanapelejä (esim. lasten alias, kirjainmuistipelit jne.)
Hassutelkaa kielellä mm. riimitellen, vaihdellen sanan alkukirjainta jne.
Käykää kirjastossa
Kannusta ja kehu yrittämisestä, muista leikinomaisuus.

Kouluiässä

Jatka vanhemman ja lapsen välisiä lukuhetkiä. Lukutaidon karttuessa lapsi voi lukea vanhemmalle/luetaan vuorotellen ja luetusta tarinasta voidaan yhdessä keskustella.
Tue läksyjen teossa (älä tee kuitenkaan lapsen puolesta!): kuuntele lukuläksyä!
Käykää kirjastossa, etsikää mielenkiintoista luettavaa
Oma kirjastokortti on usein lapsista aika hieno juttu!
Tutustukaa erilaisiin teksteihin (kuvakirjat, sadut, tietotekstit, sarjakuvat jne.) lapsen mielenkiinnon mukaan
Pelatkaa pelejä, joissa pitää lukea esim. tietovisapelit jne.
Tekstitetyt lastenohjelmat saavat jo lukemaan oppineen pinnistelemään lukemisen sujuvuudessa
Anna pieniä lukemistehtäviä esim. lapsi lukee aikuiselle ruokaohjetta, kauppalistaa jne.
Kannusta ja kehu, näytä lapselle, mihin kaikkeen lukemisen taitoa tarvitaan.

Ekapeli

2016-04-27T14:42:23+03:00

Ekapeli on tietokoneella tai mobiililaitteella pelattava peli, joka kehittää lukutaidon alkeita ja tukee alkavan lukutaidon etenemistä kohti sujuvaa lukutaitoa. Pelin pelaaminen tukee tutkitusti lukutaidon kehittymistä ja auttaa lukivaikeuksissa.

Lisää infoa pelistä ja sen latausohjeet löytyvät osoitteesta:

http://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli

Miten lapsi saavuttaa lukutaidon?

2016-10-08T15:56:23+03:00

Lukemisen oppiminen ja opettaminen tänä päivänä

Lukivalmiudet
Ennen lukemaan oppimista lapsella tulee olla pohjataidot, jotka mahdollistavat lukemaan oppimisen. Näitä taitoja kutsutaan lukivalmiuksiksi. Lukivalmiuksiin vaikuttavat myös lapsen kasvun mukana kehittyvät yleiset oppimisvalmiudet kuten esimerkiksi kyky keskittyä tehtäviin, halu ja motivaatio oppia uusia asioita ja taito rauhoittua tehtävän ääreen.

Kirjoitustaito tukee lukutaidon kehittymistä, ja siksi sitä harjoitellaan yhtäaikaisesti lukemisen opettelun kanssa.

Kirjaimista äänteiksi
Kun lapsella on tarpeeksi lukivalmiuksia ja ennen kaikkea motivaatioa oppimiseen, alkaa hän pikku hiljaa aikuisen tuella tunnistaa kirjaimia. Varsinaisia kirjainten "nimiä" (A=aa, R=är) tärkeämpiä lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kannalta on oppia kirjainten tuottamat äänteet (A=[a], R=[r]).

Tämän vuoksi esim. tabletille tai pöytäkoneelle ladattavissa olevassa Ekapelissä (linkki sivupalkissa) opetetaan suoraan yhdistämään kirjainmerkki sen tuottamaan äänteeseen, eikä varsinaista kirjaimen nimeä opeteta lainkaan.

Etenkin sanojen alku- ja loppuäänteiden tunnistaminen ennakoi lukutaidon kehittymistä (esim. "aasi" -sanan alkuäänne on "a", loppuäänne "i"). Näitä harjoitellaan sekä esikoulussa että 1.luokalla, mutta lukivalmiuksen ollessa kunnossa voi lapsi oppia tunnistamaan äänteitä jo päiväkoti-ikäisenä.

Suurin osa lapsista oppii esikoulun aikana tunnistamaan kirjainmerkin ja yhdistämään sen tiettyyn äänteeseen.

Äänteiden tunnistamisesta äänteiden yhdistämiseen tavuiksi

Äänteiden oppimisen jälkeen niitä voidaan yhdistää ns. "liu'uttamalla" tavuiksi. Ensin harjoitellaan kaksikirjaimisia tavuja, ja myöhemmin niihin lisätään äänteitä.

Myös äänteiden kestoihin kiinnitetään huomiota eli esim. a luetaan "a" (lyhyt vokaali), aa luetaan "aa" (pitkä vokaali).

Suomen kieli on tavujakoinen, joten heti alusta saakka asiaan kiinnitetään huomiota. Tavuttaminen auttaa lasta oikeinkirjoituksessa. Tätä voidaan harjoitella mm. nostamalla sanan tavurytmin mukaisesti sormia tai taputtamalla.

Sanatasoinen lukeminen

Tavut opittuaan lapsi voi alkaa yhdistellä niitä sanoiksi. Lapsi oppii nopeasti "leikkilukemaan" eli tunnistamaan kirjoitusasun perusteella lyhyet, tutut sanat. Monesti lapset pyrkivät myös arvaamaan sanan lopun ensimmäisen tavun perusteella. Silloin on hyvä kannustaa lasta palaamaan luettavaan sanaan. Myös sanojen merkitystä on hyvä tarvittaessa pohtia, jotta huomataan, ymmärtääkö lapsi lukemansa sanan.

Sujuva lukeminen

Sujuva lukeminen tarkoittaa sitä, että lapsi lukee tekstiä hyvää tahtia, tavuttamatta ja takeltelematta. Sujuva lukeminen kehittyy vain lukemalla päivittäin (väh. 10 min/päivässä!). Lukemisen sujuvuus on tärkeää siksi, että se ennustaa lapsen ymmärtävän lukemisen tasoa. Ymmärtävä lukeminen kehittyy myös vain lukemalla. Tarpeeksi kehittynyt lukemisen ymmärtäminen viimeistään 2.luokan lopussa on edellytys jatkossa kaikelle oppimiselle ja opiskelulle.

Lukutaito kehittyy toisen luokan jälkeenkin. Tavoitteena on jokapäiväisessä elämässä käytössä oleva toiminnallinen lukutaito, jolloin lukutaitoa käytetään arkielämän eri tilanteissa.

Lisätietoa:
www.lukusilta.fi
http://www.lukimat.fi/lukeminen/vanhemmalle

Muista, että...

2016-05-12T14:39:48+03:00

... sujuva ja ymmärtävä lukeminen on kaiken muun opiskelun pohja.

... kotona voidaan tukea lukemisen taidon kehittymistä jo alle kouluikäisellä lapsella, kun se tehdään leikinomaisesti ja kannustaen, lapsen mielenkiinnon kohteista lähtien.

... lukutaidon kehittyminen ei koskaan lopu, vaan kehittyy lukemalla jatkuvasti. Lukemiseen tulee kannustaa myös ennen kouluikää lukemaan oppineita.

... lukivalmiudet ja lukutaito kehittyvät lapsilla hiukan eri tahtiin.

... motivaatio on tärkein tekijä lukemisen taidon kehittymisessä.

... esikoulussa ja koulussa opettajat ja erityisopettajat tarkkailevat lasten lukutaidon kehittymistä ja huolen noustessa tieto tulee vanhemmillekin. Tuki suunnitellaan kunkin oppilaan tarpeen mukaan.