Sanaston kehittyminen

Agricola

2020-04-17T09:58:43+03:00

https://areena.yle.fi/1-4640

Suomi on suomalainen - jakso 4: Kieli

2018-01-09T17:25:58+02:00

https://areena.yle.fi/1-4058139

Lainasanat

2017-10-06T09:48:32+03:00

Lainasanat kertovat vuorovaikutuksesta

Lainasanat ovat osoitus eri kielten puhujien välisestä vuorovaikutuksesta, ja niistä voi usein päätellä, minkä luonteisia kielten puhujien väliset suhteet ovat olleet. Balttilaislähtöiset sanat viittaavat usein varsin läheiseen ja arkiseenkin kanssakäymiseen (hammas, kaula, morsian, seura, sisar, tytär). Germaanien kanssa on muun muassa käyty kauppaa (kansa, kauppa, kulta, raha, rikas, valta). Slaavilaisten, lähinnä venäläisten, vaikutus on ulottunut sekä hengelliseen että maalliseen elämään (pappi, raamattu, risti, lusikka, piiras).

Ruotsista on tullut vuosisatojen ajan runsaasti miltei kaikkiin elämänaloihin liittyviä lainoja, mikä johtuu muun muassa siitä, että 1800-luvun loppupuolelle asti suurin osa kouluja käyneistä suomalaisista käytti jokapäiväisessä elämässään ensisijaisesti ruotsin kieltä. Ruotsi samoin kuin saksa, englanti ja venäjä ovat myös usein toimineet monen kaukaisempaa perua olevan sanan välittäjänä. Tällaisen sanan lähtökohdat voivat olla esimerkiksi latinassa (museo), kreikassa (planeetta), arabiassa (sohva), turkkilaiskielissä (tavara) tai kiinassa (soija) asti.

Muiden kielten vaikutus näkyy myös käännöslainoissa, joissa sana tai ilmaus on muodostettu oman kielen aineksista vieraskielisen ilmauksen mallin mukaisesti (musta aukko < engl. black hole). Merkityslainasta taas on kyse, kun kielessä jo oleva sana tai ilmaus on saanut uutta merkitystä vieraskieliseltä vastineelta (esim. ystävällinen yhdysadjektiiveissa: kuluttajaystävällinen, ympäristöystävällinen, vrt. ruotsin -vänlig ja saksan -freundlich).

Lähde: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta (luettu 1.10.2017)

Omaperäiset sanat

2017-10-06T09:46:44+03:00

Omaperäisiä sanoja

Suomen kielen kaikenikäisissä sanastokerrostumissa on sekä omaperäisiä että lainattuja sanoja. Omaperäisten sanojen vanhinta perusaineistoa ovat suomalais-ugrilaiset tai uralilaiset sanat.

Näiden määrä koko kielen sanavarannosta on prosentuaalisesti pieni, mutta monet niistä kuuluvat kielen käytetyimpiin sanoihin. Ne kuvaavat usein jokapäiväiseen elämään ja ihmisen lähipiiriin kuuluvia asioita. Juuri sanojen jatkuva käyttö on auttanut niitä säilymään kielessä läpi vuosituhansien. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi ruumiinosien (käsi, jalka, pää, silmä, sydän), sukulaisten (isä, setä, vävy), vuodenaikojen (suvi, syksy, talvi), tuttujen eläinten (hiiri, kala, pääsky) ja kasvien nimitykset (koivu, kuusi, pihlaja, puu) sekä muu luontoon liittyvä sanasto (joki, jää, kivi, koski, maa). Myös tavallisia verbejä kuuluu tähän joukkoon (elää, kuulla, mennä, nähdä, tuntea).

Lähde: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta (luettu 1.10.2017)

Seitsemän syytä siihen, miksi suomen kieli on sellaista kuin se on

2019-10-04T11:33:02+03:00

TEHTÄVÄ: Katso videot ja kirjoita vihkoosi videoissa esitellyt syyt,miksi suomen kieli on sellaista kuin se on. Katso jaksot ajatuksella - voit toki tehdä niistä lisämuistiinpanoja vihkoosi.

https://youtu.be/B3s3aG6T-AA

https://youtu.be/R2BinO9Y2Nw

https://youtu.be/nbJ90hmE0aw

https://youtu.be/RZcbEFWmsDQ

https://youtu.be/_9JNyCgkHHM

https://youtu.be/o5QEXLU4tQE

https://youtu.be/ivz92e42qc4