Linkki aakkosiin ja ääntämisen ohjeisiin

2017-08-29T15:19:53+03:00

http://www02.oph.fi/etalukio/venaja/venaja1/aakkoset.html

Venäjän kirjaimisto

2017-08-29T15:25:55+03:00

Maat joissa kyrillinen aakkosto on käytössä. Tumman vihreä: käytössä, vaaleanvihreä: osittain käytössä.

KYRILLINEN KIRJAIMISTO

Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseen ja kreikkalaiseen kirjaimistoon.

Historia

Vuonna 863 Pyhät Kyrillos ja Methodios saivat Bysantin hallitsijalta tehtävän luoda slaavilaisille kielille tai murteille yhtenäinen kirjoitusjärjestelmä. Työn tuloksena syntyi glagoliittinen kirjaimisto, josta myöhemmin kehittyi sitä ja kreikkalaista kirjaimistoa sekoitettuna edustava – yhä Kyrilloksen nimeä kantava – kyrillinen kirjaimisto. Venäjäksi sitä kutsutaan nimellä kirillitsa (кириллица) ja ukrainaksi kyrylytsja (Кирилиця).

Kirkkoslaavi

Muinaiskirkkoslaavin kirjaimisto on vanhin kyrillisistä kirjaimistoista, ja se on peräisin 900-luvulta. Siihen kuuluu 43 kirjainta.

Kyrillinen kirjaimisto vuodelta 1708

Vuoteen 1708 mennessä kirjaimisto oli kehittynyt paljon, ja kirjainten määrä oli vähentynyt 34:ään.

Venäjän kirjaimisto

Nykyvenäjän kirjaimisto perustuu suurelta osin vuoden 1708 kyrilliseen kirjaimistoon, ja siinä on 33 kirjainta.

Nykytilanne

Kyrillistä kirjaimistoa käytetään nykyään monien slaavilaisten sekä Venäjällä ja lähialueilla puhuttavien uralilaisten, turkkilaisten, mongolilaisten, luoteiskaukasialaisten, pohjoiskaukasialaisten ja

dagestanilaisten kielten kirjoittamiseen. Kyrillistä kirjaimistoa käyttäviä slaavilaisia kieliä ovat venäjä, ukraina, valkovenäjä, bulgaria, makedonia, serbia (käyttää myös latinalaista kirjaimistoa) ja kirkkoslaavi.

Kyrillista kirjaimistoa käyttäviä uralilaisia kieliä ovat ersä, mokša, niittymari, vuorimari, komi, komipermjakki, udmurtti, kiltinänsaame, nenetsi ja hanti,

mansi.

Turkkilaisista kielistä kyrillista kirjaimistoa käyttävät kazakki, baškiiri, kumykki, nogai, kirgiisi, dolgaani, hakassi, jakuutti karatšai balkaari, šoori, tuva ja tataari. Aikaisemmin myös azeri, uzbekki, karapakalpakki, gagauzi, turkmeeni ja krimintataari käyttivät kyrillistä kirjaimistoa, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ne palasivat latinalaiseen kirjaimistoon. Tatarstan päätti myös että tataarissa siirrytään latinalaiseen kirjaimistoon, mutta asian toteutumista on hankaloittanut Venäjällä tämän jälkeen säädetty laki, jonka mukaan virallista kieltä voidaan kirjoittaa vain kyrillisellä kirjaimistolla.

Mongolisista kielistä kyrillistä kirjaimistoa käyttävät burjaatti, kalmukki ja mongoli. Luoteiskaukasialaisista kielistä kyrillistä kirjaimistoa käyttävät abhaasi, abaza, adyge ja kabardi. Pohjoiskaukasialaisista kielistä kyrillistä kirjaimistoa käyttävät inguuši ja tšetšeeni. Dagestanilaisista kielistä kyrillistä kirjaimistoa käyttävät avaari, dargva, laki, aguli, lezgi, rutuli ja tabasarani.

Aakkostot

Kyrillistä kirjaimistoa käyttävien kielten aakkostot poikkeavat toisistaan hiukan.

Kyrillisten aakkosten ominaisuus on, että kursiivi eroaa joidenkin kirjainten kohdalla normaalista kirjainlajista. Tämä voi olla hankalaa lukijalle, joka on oppinut vain pystyt aakkoset

Аа Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Кк Лл Мм Нн Оо Пп Рр Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ээ Юю Яя

Аа Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Кк Лл Мм Нн Оо Пп Рр Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ээ Юю Яя

Käsin kirjoitettu teksti muistuttaa kursiivia:

Venäläinen aakkosto

Venäjän kirjoitukseen käytetään nykyään seuraavia kirjaimia:

А	Б	В	Г	Д	Е	Ё	Ж	З	И	Й
К	Л	М	Н	О	П	Р	С	Т	У	Ф
Х	Ц	Ч	Ш	Щ	Ъ	Ы	Ь	Э	Ю	Я

Oikeinkirjoitus uudistettiin 1918. Painomerkit, joita käytetään muun muassa oppikirjoissa, eivät sisälly Unicodeen. Wikipediassa on käytetty joissakin nimissä Unicoden erillistä aksenttimerkkiä. Unicodesta puuttuu lisäksi muun muassa nykyaikaisessa kirkkoslaavissa käytettyjä merkkejä.

Ukrainalainen aakkosto

А	Б	В	Г	Ґ	Д	Е	Є	Ж	З	И
І	Ї	Й	К	Л	М	Н	О	П	Р	C
T	У	Ф	Х	Ц	Ч	Ш	Щ	Ю	Я	Ь

Lisäksi Ґ, ґ (1991uudistuksen jälkeen) Г:n ja Д:n välissä, joka lausutaan kuten venäjän Г. Kirjainta ei käytetty Neuvosto-Ukrainassa vuoden 1933 jälkeen ja se puuttuu useista kirjaimistoista ja tietokoneista.
Е:n nimi on "E", Ё:ta ei ole. Lisäksi Є, є Е:n ja Ж:n välissä.
Kirjainta Э, э ei käytetä
И lausutaan eri tavoin ja sen nimi on "Y", samoin Й on "Lyhyt-Y". Niiden välissä ovat kirjaimet І, і ja Ї, ї, jotka näyttävät latinalaiseltaI:ltä.
Ы:tä ei käytetä.
Kovan merkin tilalla käytetään heittomerkkiä.

Valkovenäläinen aakkosto

I näyttää enemmän latinalaisten aakkostenI:ltä.
Lisäksi lyhyt-U (Ў, ў)
Щщ ei ole käytössä
Kovan merkin tilalla heittomerkki.

Bulgarialainen aakkosto

Kovalla merkillä (Ъ, ъ) on äännearvo

Serbialainen aakkosto

Аа	Бб	Вв	Гг	Дд	Ђђ	Ее	Жж	Зз	Ии
Јј	Кк	Лл	Љљ	Мм	Нн	Њњ	Оо	Пп	Рр
Сс	Тт	Ћћ	Уу	Фф	Хх	Цц	Чч	Џџ	Шш

Moderni serbia 1800-luvulta lähtien:

Lyhyen I:n tilalla Ј, ј, joka lausutaan /j/.
Kirjain Е lausutaan /ɛ/ ja sen nimi on "E".
Ei kirjaimia Ё, Э, Й
Д:n ja Е:n välissä kirjain Ђ, ђ
И:n ja К:n välissä kirjain Љ, љ
Н:n ja О:n välissä kirjain Њ, њ
Т:n ja У:n välissä kirjain Ћ, ћ
Ч:n ja Ш:n välissä kirjain Џ, џ
Ш on viimeinen kirjain

Makedonialainen aakkosto

Kuten serbian aakkosto, mutta:

Käyttää lisäkirjaimia Ѕѕ; Ѓѓ ja Ќќ.

А	Б	В	Г	Д	Е	Ё	Ж	З	И	Й
К	Л	М	Н	О	П	Р	С	Т	У	Ф
Х	Ц	Ч	Ш	Щ	Ъ	Ы	Ь	Э	Ю	Я

А	Б	В	Г	Ґ	Д	Е	Є	Ж	З	И
І	Ї	Й	К	Л	М	Н	О	П	Р	C
T	У	Ф	Х	Ц	Ч	Ш	Щ	Ю	Я	Ь

А	Б	В	Г	Д	Е	Ё	Ж	З	И	Й
К	Л	М	Н	О	П	Р	С	Т	У	Ф
Х	Ц	Ч	Ш	Щ	Ъ	Ы	Ь	Э	Ю	Я

А	Б	В	Г	Ґ	Д	Е	Є	Ж	З	И
І	Ї	Й	К	Л	М	Н	О	П	Р	C
T	У	Ф	Х	Ц	Ч	Ш	Щ	Ю	Я	Ь

Venäjän aakkoset

Linkki aakkosiin ja ääntämisen ohjeisiin

Venäjän kirjaimisto

А	Б	В	Г	Д	Е	Ё	Ж	З	И	Й
К	Л	М	Н	О	П	Р	С	Т	У	Ф
Х	Ц	Ч	Ш	Щ	Ъ	Ы	Ь	Э	Ю	Я

А	Б	В	Г	Ґ	Д	Е	Є	Ж	З	И
І	Ї	Й	К	Л	М	Н	О	П	Р	C
T	У	Ф	Х	Ц	Ч	Ш	Щ	Ю	Я	Ь