Nuijasotahttps://peda.net/id/7b0442d34b62021-11-22T09:54:53+02:00https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Lisää tietoahttps://peda.net/id/7b04b1924b62021-11-22T09:54:53+02:00<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7b0515bb-4b69-11ec-80df-f8f21e980ce0"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7b0515bb-4b69-11ec-80df-f8f21e980ce0 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7b0515bb-4b69-11ec-80df-f8f21e980ce0"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiZn4KW2ITQAhWEXSwKHdWWDfEQFggnMAA&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FNuijasota&usg=AFQjCNELbWJ5uI1aJMP4CbeuA9lyzvjmgA" title="https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiZn4KW2ITQAhWEXSwKHdWWDfEQFggnMAA&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FNuijasota&usg=AFQjCNELbWJ5uI1aJMP4CbeuA9lyzvjmgA (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwiZn4KW2ITQAhWEXSwKHdWWDfEQFggnMAA&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FNuijasota&usg=AFQjCNELbWJ5uI1aJMP4CbeuA9lyzvjmgA</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/p/Jussi.mattila/6-luokka/arkisto/historia/projektit/victoria/srva7/nuijasota/lis%C3%A4%C3%A4-tietoa/linkki-5834#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div>
</div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
2021-11-22T09:54:53+02:00Avainsanahttps://peda.net/id/7b056f764b62016-12-11T17:27:21+02:00<b>Herttua <br/>
</b>Korkein aatelisarvo, kuninkaallisten prinssien arvonimi eräissä maissa.2021-11-22T09:54:53+02:00Veljekset riitelevät vallastahttps://peda.net/id/7b05d5b14b62016-11-28T10:49:20+02:00Kustaa Vaasa kuoli vuonna 1560. Hänen vanhin poikansa peri kuninkuuden. Vaikka Kustaa Vaasa oli ajatellut perintökuninkuuden rauhoittavan valtataistelua, niin Eerik riitautui veljiensä Juhanan ja Kaarlen kanssa. Lopulta Juhanasta tuli kuningas. Kun Juhanan poika Sigismund peri vallan, alkoi Sigismundin ja Kaarle-herttuan valtataistelu. Kun Sigismund nimitti Kaarlen vihollisen Klaus Flemingin Suomen käskynhaltijaksi, heidän välinsä kiristyivät entisestään. <br/>
Kuningas Sigismund ja Klaus Fleming päättivät pitää sotilaat linnaleireissä, vaikka Ruotsi ei ollut sodassa. Talonpoikia ärsytti pitää linnaleiri, vaikka ei ollut sotaa. Linnaleiritys aiheutti talonpojille levottomuuksia. Kaarle-herttua havaitsi suomalaisten talonpoikien tyytymättömyyden ja hän halusi käyttää suomalaisten kapinahenkeä hyväkseen. Hän yllytti talonpoikia hyökkäämään Klaus Flemingin johtamaa huoviarmeijaa vastaan.2021-11-22T09:54:53+02:00Veljesriidoista nuijasotaanhttps://peda.net/id/7b0756d04b62016-11-28T10:54:43+02:00Suomalaisten talonpoikien mitta tuli täyteen ja he juonivat keinoja, joilla he vapautuivat linnaleirien rasituksista. Jaakko Ilkka oli johtaja, jonka johdolla talonpojat hyökkäsivat linnaleireissä majailleita sotilaita vastaan. Talonpojat olivat heikosti varustautuneita. Heillä oli vain työkaluja mukanaan esim. seipäitä, kuokkia, kirveitä ja nuijia. Alku näytti talonpojille lupaavalta, mutta Klaus Fleming kokosi kokeneen, koulutetun ja hyvin varustetun armeijaansa sotimaan ja lopulta Klaus Flemingin joukkot voittivat. <br/>
Yhteensä nuijasodassa menehtyi noin 3 000 talonpoikaa, Klaus Flemingin armeijasta vain joitain kymmeniä miehiä. Kapinaa kutsutaan talonpoikien varustuksen perusteella nuijasodaksi. Nuijasodan jälkeen verot rasittivat vielläkin talonpoikia ja sotilaat pysyivät linnaleireissä.2021-11-22T09:54:53+02:00