1. Viljoista tehdään leipää

Miten viljoja viljellään?

2015-12-14T06:19:38+02:00

Viljakasveja, kuten vehnää ja ohraa, viljellään pelloilla. Pellon maalaji on helposti muokattavaa. Esimerkiksi Etelä-Suomessa se on usein savea. Peltoa pitää tarvittaessa muokata ja kyntää.

Viljan viljelyn vaiheet:

kylvö (siemenet ja lannoitteet maahan). Lannoitteet sisältävät kasvien kasvulle tärkeitä ravinteita, kuten typpeä, fosforia ja kaliumia.
kasvustosta huolehtiminen (mm. rikkakasvien ja tuhohyönteisten torjuminen) ja
puiminen (jyvät kerätään leikkuupuimurilla).

Puinnin jälkeen jyvät kuivataan kuivurissa. Tämän jälkeen jyvät voidaan myydä myllyyn, jossa niistä tehdään jauhoja tai rehuja.

Kuvasarja viljan viljelystä

2019-05-23T15:08:18+03:00

: Viljan jyvät ovat siemeniä. Niitä kylvetään keväällä maahan, kun pelto on lämmennyt talven jälkeen.
: Pelto voidaan kyntää kyntöauroilla puinnin jälkeen. Kyntämisellä pyritään parantamaan maan rakennetta.
: Siemenet ja lannoitteet kylvetään maahan koneellisesti.
: Viljan siemenet kylvetään.
: Kun viljan taimet kasvavat pintaan, puhutaan oraspellosta. Kasvusto tarvitsee kasvaakseen sateita ja lämmintä säätä.
: Kasveihin kehittyy kesän aikana siemeniä. Vilja on valmista puitavaksi. Kaura.
: Vehnää puidaan. Siemenet päätyvät puimurin säiliöön, kasvien varret eli korret jäävät peltoon.
: VIlja puidaan leikkuupuimurilla. Viljan siemenet siirretään traktorin lavalla kuivuriin, jossa siemenet kuivataan. Sieltä siemenet viedään myllyyn, jossa tehdään esimerkiksi leivän leivonnassa tarvittavaa jauhoa.

Kuvasarja viljakasveista

2019-05-23T15:08:18+03:00

: Kaurasta tehdään mm. mysliä ja puuroa.
: Ohran tunnistaa pitkistä vihneistä. Ohra käytetään pääosin eläinten rehuksi.
: Ruis on Suomen tärkeä tumman leivän vilja.
: Vehnän tähkä. Vehnän tähkässä ei ole pitkiä vihneitä niin kuin ohran ja rukiin tähkässä.

Kaura

2017-11-26T19:13:33+02:00

Kaura on hyvin yleinen viljelykasvi etenkin alueilla, joilla vehnä ei menesty. Kaura pärjää kylmemmässä ja sateisemmassa paikassa kuin moni muu vilja.

Kaurasta valmistetaan jauhoa ja hiutaleita. Tunnetuin kaurasta valmistettu ruoka lienee kaurapuuro. Kaurajauhoa voidaan käyttää leivonnassa jauhojen osana ja sitä on myös myslissä ja monissa kekseissä.

Kauraa pidetään terveellisenä viljana, koska se alentaa kolesterolia ja sisältää monia hyviä hivenaineita.

Monet keliaakikot voivat syödä puhdasta kauraa, sillä se ei sisällä gluteenia.

Kuvasarja kaurasta

2019-05-23T15:08:18+03:00

: Kaura
: Kaurahiutaleita
: Kauranjyviä ja kaurahiutaleita
: Kaurapelto
: Kaurapuuro
: Kaurasta voi tehdä leipää.

Ohra

2018-09-22T16:32:26+03:00

Ohra on maailman vanhimpia viljeltyjä viljalajeja. Suomessakin sitä on viljelty ainakin 3 000 vuoden ajan. Ohra oli tärkein ruokavilja 1800-luvulle asti, kunnes ruis syrjäytti sen leipäviljana.

Suurin osa ohrasta käytetään eläinten rehuihin, mutta siitä valmistetaan myös olutta, leipää ja puuroja.

Leipomiseen ohra soveltuu melko huonosti.

Ohra sisältää paljon hyviä kuituja ja on siis vatsalle terveellistä.

Ruis

2018-09-22T16:33:04+03:00

Ruis tulee toimeen vaatimattomassa maassa ja ilmastoltaan karuissa oloissa. Se onkin ollut pitkään Suomen tärkein leipävilja.

Suomessa viljellään sekä kevät- että syysruista.

Kevätruis kylvetään keväällä ja syysruis loppukesällä, kun pellolta on puitu ensin keväällä kylvetty vilja pois.

Suomessa ei tuoteta ruista tarpeeksi, vaan sitä tuodaan lisäksi ulkomailta, mm. Saksasta ja Puolasta.

Rukiista jauhetusta jauhosta valmistetaan kaikkien tuntemaa ruisleipää.

Monelle Suomeen saapuvalle ulkomaalaiselle ruisleipä on uusi tuttavuus, ja moni suomalainen sanoo kaipaavansa ulkomailla ruisleipää.

Ruispuuro marjojen kera keitettynä on maittavaa.
Tunnettu pääsiäisherkku mämmi valmistetaan niin ikään ruisjauhosta.

Vehnä

2018-09-24T07:10:26+03:00

Kolme maailman eniten viljeltyä viljakasvia ovat riisi, maissi ja vehnä. Vehnä on hyvin vanha viljelykasvi, mutta Suomessa sen viljely yleistyi vasta 1900-luvulla.

Vehnää viljellään pääasiassa Etelä-Suomessa, sillä se vaatii pitkän ja lämpimän kasvukauden. Siitä on kahdentyyppisiä lajikkeita, syysvehnää ja kevätvehnää. Syysvehnä kylvetään nimensä mukaisesti syksyllä ja kevätvehnä keväällä. Suurin osa Suomessa viljeltävästä vehnästä on kevätvehnää.

Vehnän terveellisyys ravintona riippuu siitä, mitä jyvän osia jauhoon on käytetty. Jos jyvästä poistetaan kuoriosat (jotta saataisiin valkoista jauhoa), menetetään monia arvokkaita ravintoaineita. Täysjyvävehnä on terveellistä, puhdistettu valkoinen jauho epäterveellistä.

Vehnästä valmistetaan monenlaisia tuotteita, kuten hiivaleipäjauhoa, valkoista vehnäjauhoa, mannasuurimoita, leseitä, hiutaleita ja kuskusta. Vehnäjauho on vaalean leivän leipomisen perusraaka-aine, sillä muut viljat eivät muodosta sitkoa, joka saa aikaan taikinan venyvyyden ja kimmoisuuden. Myös pasta (makaronit, spagetit jne.) valmistetaan vehnäjauhosta.

Keliaakikot eivät voi syödä vehnää sisältäviä tuotteita vehnän gluteenin vuoksi.

Vehnästä tehdään pastaa, kuten makaronia ja spagettia sekä leipää.

Hirssi ja tattari

2017-11-26T08:11:13+02:00

Hirssi ja tattari ovat hieman oudompia viljakasveja. Ne ovat kasvupaikkansa suhteen melko vaatimattomia, ja ne menestyvät myös pohjoisilla seuduilla ja vuoristoissa. Maaperä saa olla vähäravinteinen.

Hirssiä ja tattaria käytetään gluteenittomassa leivonnassa korvaamaan muita viljoja. Jauhosta tai suurimoista voidaan keittää myös puuroa.

Tattari sisältää paljon hyvälaatuista proteiinia.

Vasemmalla: Hirssi on pienisiemeninen vilja, jolla on suuri merkitys mm. Afrikassa ja Aasiassa. Oikealla: Tattari on tärkeä ruokakasvi mm. Aasiassa.

Tiivistelmä

2015-11-27T17:36:33+02:00

Kaura, ohra, ruis ja vehnä ovat viljoja.
Viljan viljelyn vaiheet ovat kylvö, kasvustosta huolehtiminen ja puinti.
Vehnä ja ruis ovat leipäviljojamme.

Navigointi

2016-01-26T13:27:19+02:00

Sisällys Luvun sisällys Hakemisto Tehtävät