https://peda.net/id/7aa264a8a 2015-11-17T12:31:30+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/02e0abfca 2015-01-29T19:26:51+02:00 2015-01-29T19:26:51+02:00 https://peda.net/id/50b0f16ca 2015-02-03T15:20:25+02:00 <a href="https://sanomapro.fi/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Sanomapro-materiaalit</a><br/> <ul> <li>kirjaudu sisään omilla tunnuksillasi</li> <li>valitse valikosta &quot;Sydän-Laukaan koulu&quot;</li> <li>klikkaa haluamasi oppiaineen kirjaa. Tällöin aukeaa valikko, josta voit valita tehtäväosion</li> </ul> 2015-01-30T12:39:49+02:00 https://peda.net/id/334d3b8a7 2019-12-11T10:13:00+02:00 <b>37. Kaikki havaittava on ainetta ja säteilyä<br/> <br/> </b>Aine muodostaa erilaisia rakenteita, joiden suuruusluokan ymmärtäminen on ihmisen kokemassa maailmassa melkoisen haasteellista. <b><br/> </b> <ul> <li>Universumin suurimpia rakenteita ovat galaksijoukot</li> <li>Galaksijoukoissa on voi olla useita satoja galakseja</li> <li>Galakseissa voi olla biljoonia tähtiä</li> <li>Tähtien ympärillä on usein planeettoja, kuten meidän aurinkokuntamme Auringolla</li> <li>Tähdet ja niitä kiertävät planeetat ovat syntyneet tähtien välisestä kaasu-ja pölypilvestä</li> <li>Kaasu- ja pölypilvi koostuu atomeista (ja molekyyleistä, jotka ovat atomien yhteenliittymiä)</li> <li>Kaikki aine (ihmiset mukaan lukien) Maan päällä koostuu siis atomeista</li> <li>Atomit koostuvat protoneista, elektroneista ja neutroneista</li> <li>Protonit ja neutronit koostuvat vielä pienemmistä osista, kvarkeista</li> </ul> KATSO: Kuinka pieni atomi on? (englanniksi)<br/> <iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/yQP4UJhNn0I" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <br/> KATSO (ekstra): Miksi atomin ydin pysyy koossa? <iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/RuwrngOLPBI" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <br/> TUTKI: Simulaatio universumin rakenteiden mittakaavasta (toimii Edge-selaimessa),<a href="http://scaleofuniverse.com/" rel="nofollow ugc noopener"> Universumin rakenteet </a><br/> <br/> <br/> Sivusto: <a href="http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope/perusrakenteet/index.htm" rel="nofollow ugc noopener">Luonnon vuorovaikutukset ja rakenteet</a><a href="http://htwins.net/scale2/" rel="nofollow ugc noopener"><br/> </a><b><br/> Sähkömagneettinen säteily</b><br/> <br/> Luonnossa on aineen lisäksi myös (usein silmille näkymätöntä) säteilyä. Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituus vaihtelee kilometreistä femtometreihin (10^-15m). Mitä pienempi säteilyn aallonpituus on ja mitä suurempi sen taajuus on, sitä enemmän sillä on energiaa. Säteily kulkee ilmassa valonnopeudella eli noin 300 000 km/s. <br/> <br/> <b>Sähkömagneettisen säteilyn spektri suurimmasta aallonpituudesta pienimpään (esimerkkejä käyttökohteista suluissa) <br/> </b> <ul> <li>radioaallot (radio ja TV)</li> <li>mikroaallot (mikroaaltouuni, kännykät, satelliitit)</li> <li>infrapunasäteily eli lämpösäteily (kaukosäätimet, lämpökamerat, portit, kaikki kappaleet lähettävät lämpösäteilyä)</li> <li>näkyvä valo</li> <li>ultraviolettisäteily eli UV-säteily (lamput, solarium, desinfiointi esim. vedenpuhdistamoilla)</li> <li>röntgensäteily (lääketieteelliset kuvaukset, teollisuudessa esim. laadunvalvonta)</li> <li>gammasäteily (merkkiaineissa: lääketieteelliset kuvaukset, teollisuus)</li> <li>Kuva (muokattu suomen kielelle): <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:EM_spectrum.svg" rel="nofollow ugc noopener">https://commons.wikimedia.org/wiki/File:EM_spectrum.svg</a> <p><a href="https://peda.net/laukaa/sk/oppiaineet/1-yhteiset/fysiikka/9-lk/kpl-37-42/mpjsr/n2k2#top" title="Näyttökuva 2015-10-21 kello 23.44.48.png"><img src="https://peda.net/laukaa/sk/oppiaineet/1-yhteiset/fysiikka/9-lk/kpl-37-42/mpjsr/n2k2:file/photo/2a256a9fd0dcafcc6961e7bc1c9f2d0dcfe48397/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202015-10-21%20kello%2023.44.48.png" alt="" title="Näyttökuva 2015-10-21 kello 23.44.48.png" class="inline" loading="lazy"/></a></p> </li> </ul> <p>KATSO: Esittelyvideo sähkömagneettisesta säteilystä (englanniksi).<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/lwfJPc-rSXw?list=PL09E558656CA5DF76" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​Jokaisesta säteilylajista löytyy lisää tietoa viedoiden muodossa täältä: <a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PL09E558656CA5DF76" rel="nofollow ugc noopener">Nasan sivusto sähkömagneettisesta säteilystä. <br/> <br/> </a>KATSO: Ylen Tiedepankista kohta Sähkömagneettinen spektri <a href="http://oppiminen.yle.fi/luonnontieteet/tiedepankki-1" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">oppiminen.yle.fi</a><br/> <br/> </p> <strong>38. Atomin ydin voi olla radioaktiivinen</strong><br/> <ul> <li>Atomin ytimessä olevien <em>protonien</em> <em>määrä</em> on kaikilla saman<em> alkuaineen</em> ytimillä <em>sama</em>.</li> <li><em>Neutronien</em> <em>määrä</em> saman alkuaineen atomeilla sen sijaan voi olla <em>erilainen</em>.</li> <li>Saman alkuaineen erimassaiset muodot (neutronien määrä erilainen) ovat toistensa <em>isotooppeja</em>.</li> <li>Esim. Hiilen kaksi isotooppia ¹⁴C (ytimessä 6 protonia ja 8 neutronia)<br/> ¹²C (ytimessä 6 protonia ja 6 neutronia)</li> </ul> KATSO: Atomin ydin ja isotooppimerkintä. <iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/RD5cxhVBJcA" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <br/> KATSO: Mikä on isotooppi?<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/BeTdz4_L_LQ" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <ul> <li>Radioaktiivisuus: Jotkut alkuaineiden isotoopeista ovat epävakaita ja hajoavat itsestään kevämmiksi alkuaineiksi (esim. ¹⁴C isotoopit).</li> <li>Radioaktiivisessa hajoamisessa yhdin lähettää säteilyä.</li> <li>Ytimestä lähtevä säteily voi olla <em>hiukkassäteilyä</em> (esim. alfa- ja betasäteily) tai <em>sähkömagneettista</em> <em>gammasäteilyä</em>.</li> <li><em>Ionisoivaksi säteilyksi</em> sanotaan säteilyä, jolla on niin paljon energiaa, että se pystyy irrottamaan kohtaamistaan atomeista elektroneja ja on siksi haitallista elolliselle luonnolle.</li> <li>Ionisoivaa säteilyä on hiukkasäteily ja sähkömagneettisesta säteilystä gamma-, röntgen ja osa UV-säteilystä.</li> </ul> <p><br/> KATSO: Ionisoivan säteilyn lajit. <b><br/> <iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/K_zc1WKT0CA" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> </b></p> <p><b>Säteilyä</b> voidaan hyödyntää käytännössä monin eri tavoin. esim</p> <ul> <li>Lääketieteessä (röntgen ja radioaktiivisten merkkiaineiden avulla tehty gammakuvaus)</li> <li>Laaduntarkkailu (vikojen etsintä merkkiaineiden avulla)</li> <li>Tiheystutkimukset</li> <li>Laskeumien ja jätevesien tutkiminen</li> <li>Iän määritys hiilen ¹⁴C-isotoopin avulla</li> </ul> <p>KATSO: Radiohiiliajoitus hiilen avulla<br/> <iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/W7RT-C2qFiQ" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe></p> <p>Pieni kertaus säteilystä<br/> <a href="http://www.ydinreaktioita.fi/ydinvoima-2/mita-sateily-on-katso-video" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Mitä säteily on?</a><br/> <br/> <strong>39. Ydinenergiaa vapautuu ydinreaktiossa</strong></p> <ul> <li><em>Fissio:</em> Raskas ydin hajoaa kahdeksi keskiraskaaksi ytimeksi ja osa ytimen massasta muuttuu energiaksi. Esim. uraanin fissiossa vapautuva energia hyödynnetään ydinvoimalassa.</li> <li><em>Fuusio:</em> Kevyet ytimet liittyvät törmätessään yhteen ja osa ydinten massasta vapautuu energiana. Esim. Auringossa tapahtuva vedyn isotooppien fuusiossa kaksi vetyä liittyy yhteen muodostaen heliumia.</li> <li><em>Ketjureaktio: </em>Uraaniytimen halkeamisessa vapautuvat neutronit halkaisevat uusia uraaniytimiä ja syntyy ketjureaktio. Tätä käytetään hyväksi ydinvoimaloissa ja ydinpommeissa.</li> </ul> <p><br/> TUTKI: <a href="https://phet.colorado.edu/en/simulation/nuclear-fission" rel="nofollow ugc noopener">Simulaatio fissiosta ja ketjureaktiosta ydinvoimalan reaktorista</a><b><br/> </b><b><br/> </b>KATSO: Ydinvoimalan esittely <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=aDRzpAPibE4" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">https://www.youtube.com/watch?v=aDRzpAPibE4<br/> <br/> </a><b>Kolme videota (yhteensä n. 15 min) <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?time_continue=15&amp;v=rcOFV4y5z8c" rel="nofollow ugc noopener">Ydinvoima ja sen historia.</a><br/> <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=HEYbgyL5n1g" rel="nofollow ugc noopener">Kolme syytä, miksi ydinvoima pitäisi hylätä</a><br/> <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=pVbLlnmxIbY" rel="nofollow ugc noopener">Kolme syytä, miksi meidän pitäisi jatkaa ydinvoiman käyttöä</a><br/> <br/> <br/> </b>KATSO: Ydinvoimalan toiminta (englanniksi)<br/> <b><iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/1U6Nzcv9Vws" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> <br/> </b>KATSO: Suunnitelma ydinjätteen loppusijoituksesta Olkiluodossa <b><b><br/> <iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/_f5SzzuEge4" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> </b><br/> </b></p> <strong>40. Ionisoivan säteilyn vaikutus elolliseen luontoon</strong><br/> <ul> <li>Ionisoiva säteily säteily irrottaa kohtaamistaan atomeista elektroneja ja on haitallista elolliselle luonnolle.</li> <li>Solujen DNA-molekyylejä tuhotessaan ionisoiva säteily voi aiheuttaa syöpää ja perinnöllisiä sairauksia.<b> </b></li> </ul> <p>KATSO: <a href="http://areena.yle.fi/1-1299561" rel="nofollow ugc noopener">Miten säteily vaikuttaa ihmiseen?</a> <span>Sisätautien erikoislääkäri Hannu Väänänen kertoi Aamu-tv:ssä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen (16.3.2011), mitä tapahtuu, jos ihminen altistuu säteilylle. </span><br/> <br/> <br/> <b>41. Aurinkokunta<br/> <br/> 42. Maailmankaikkeus on suuri ja vanha<br/> <br/> </b>KATSO: Alkuräjähdyksestä ihmiseen. <br/> <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=wOTT7HNySho" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=wOTT7HNySho</a><br/> <b><br/> </b><iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/_n5yoYAZMDg" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​</p> 2015-10-21T19:17:18+03:00 https://peda.net/id/f8362740a 2015-11-19T00:07:43+02:00 Hyvä sivusto säteilystä, sen käytöstä ja turvallisuudesta: <a href="http://ydinasiaa.fi" rel="nofollow ugc noopener">http://ydinasiaa.fi</a><br/> <br/> 2015-01-29T19:26:33+02:00 https://peda.net/id/fca1cab4a 2015-01-29T19:26:40+02:00 2015-01-29T19:26:40+02:00