<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/546/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Luonto</title>
<id>https://peda.net/id/7a63af20cde</id>
<updated>2017-11-20T12:56:36+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/7a63af20cde:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/sanna.paljakka%40porvoo.fi/6%20luokka/oppiaineet/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tmeo/afrikka/luonto#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/546/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>HUOM!</title>
<id>https://peda.net/id/5dade142ce0</id>
<updated>2017-11-20T17:13:29+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/sanna.paljakka%40porvoo.fi/6%20luokka/oppiaineet/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tmeo/afrikka/luonto/huom#top" />
<content type="html">Huomioithan, että Afrikan kansalliskukka on Fynbos&lt;b&gt;i&lt;/b&gt; ja Fynbos on yksi Afrikan kasvillisuusalueista!</content>
<published>2017-11-20T17:13:29+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Etelä Afrikka</title>
<id>https://peda.net/id/8fb10deecde</id>
<updated>2017-11-27T12:51:43+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/sanna.paljakka%40porvoo.fi/6%20luokka/oppiaineet/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tmeo/afrikka/luonto/etel%C3%A4-afrikka#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Etelä Afrikan luontoon kuuluu viisi kasvillisuusvyöhykettä: Fynbos,metsä, karoo, heinikko ja savanni.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Fynbos&lt;/b&gt; on ainutlaatuinen kasvillisuudeltaan maailmassa. Se on enimmäkseen vuoristoa ja vehreää alankoa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Metsät&lt;/b&gt;&lt;b&gt; &lt;/b&gt;ovat yleensä Afrikassa suuria &lt;b&gt;&lt;/b&gt;sademetsiä. Metsäpalot ovat yleisiä Afrikassa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Savanni&lt;/b&gt; on kasvillisuusalue, jossa kasvaa ruohoa pensaita ja puita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Karoo &lt;/b&gt;on &lt;b&gt;keinokastelulla&lt;/b&gt; hyvin viljavaa seutua. Siellä kasvatetaan sitrushedelmiä ja viljakasveja.&lt;br/&gt;&#10;Karoo on punaista savimaata.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Heinikkoalueilla &lt;/b&gt;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;on paljon pitkää ruohoa ja eläimet pystyvät paremmin saalistamaan sen avulla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2017-11-20T13:11:30+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Niili</title>
<id>https://peda.net/id/3c9881d2d35</id>
<updated>2017-11-27T12:52:23+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/sanna.paljakka%40porvoo.fi/6%20luokka/oppiaineet/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tmeo/afrikka/luonto/niili#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Niili on noin 6 650 kilometriä pitkä.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Sitä pidetään maailman pisimpänä jokena, mutta siitä voi olla myös eri mieltä.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt; Niili virtaa Afrikan mantereen koilisosassa. &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt; Se virtaa 11 maan halki Afrikassa.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt; Niilin uskotaan olevan olleen olemassa jossain muodossa 25 miljoonan vuoden ajan.&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt; Se koostuu alkuosaltaan kahdesta päähaarasta, jotka ovat Valkoinen-Niili ja Sininen-Niili.&lt;/b&gt;&lt;strong&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;Niilin suu on välimerellä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a1/Evening%2C_Nile_River%2C_Uganda.jpg/250px-Evening%2C_Nile_River%2C_Uganda.jpg&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle niili&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;</content>
<published>2017-11-27T12:10:46+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Afrikan salametsästys</title>
<id>https://peda.net/id/8eadfca4d36</id>
<updated>2017-11-27T13:05:57+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/sanna.paljakka%40porvoo.fi/6%20luokka/oppiaineet/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tmeo/afrikka/luonto/as#top" />
<content type="html">Miksi esimerkiksi tiikereitä, sarvikuonoja ja norsuja salametsästetään?&lt;br/&gt;&#10;Afrikassa salametsästetään lajeja niiden ruumiinosien takia. Esimerkiksi perinteisessä itämaisessa lääketieteessä tiikereiden osilla uskotaan tuovan onnea. Sarvikuonon sarvella valmistetaan rohdoksia. Norsuja salametsästetään niiden syöksyhampaiden takia. Myös norsunluunkin takia, koska siitä voi valmistaa koriste- ja käyttöesineitä. Salametsästyksessä liikkuu iso raha. Se on jo neljänneksi suurin laittoman kaupan muoto maailmassa. Salametsästyksessä tekee isot tuotot, kunhan sinua ei saada kiinni siitä. Lajeja myös salametsästetään ettei ne aiheuttaisi vahinkoja ihmisille ja karjalle. Myös pula ruuasta ajaa ihmisiä salametsästämään. Osissa Afrikkaa norsuja ja sarvikuonoja voi metsästää, jos hankkii tarvittavat luvat. Tiikerin metsästäminen ei ole sallittua millään luvalla. Trofeemetsästys tarkoittaa metsästystä, jota harrastetaan metsästysmuiston vuoksi. Metsästysmuisto on esim. eläimen pää, talja tai sarvet. Rikokset vaihtelevat salametsästyksestä eri maissa. Toisissa maissa voi saada vankeutta pelkästään syöksyhampaiden hallussapidosta ja toisissa salametsästyksestä saa vain lievän sakon. Viime aikoina monet maat ovat tehostaneet salametsästyksen vastaista toimintaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://im.mtv.fi/image/321178/landscape16_9/1024/576/ccd0cb830e8beb35e7fd3f63d3b66f00/SE/1360796.jpg&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle afrikka salametsästys&quot;/&gt;</content>
<published>2017-11-27T12:48:52+02:00</published>
</entry>


</feed>