HS:ssa 21.8.2022 julkaistu artikkeli aiheesta kristillinen nationalismi Yhdysvalloissa

2022-11-14T14:00:09+02:00

Trumpin ja Jumalan puolesta

Ken Peters pyörittää Tennesseessä kirkkoa, jossa pastorit saarnaavat politiikkaa ja taikasana on MAGA. He edustavat kristillistä nationalismia, jonka voimistumisesta moni Yhdysvalloissa on huolissaan. Onko heitä syytä pelätä?

Elina Väntönen HS

21.8.2022 2:00 | Päivitetty 21.8. 6:15

Knoxville, Tennessee

KAIKKI alkoi siitä, kun pastori Ken Peters menetti hermonsa. Hän oli jo pitkään ollut turhautunut ja pettynyt siihen, mihin suuntaan Yhdysvallat on menossa. Hän koki liberaalivasemmiston uhaksi ja halusi tehdä asialle jotain.

Hän päätti perustaa kirkon. Se oli sinänsä luonteva valinta. Peters on pastorin lapsi. Hän on ollut kristillisen yhteisön ympäröimä koko elämänsä. Kahlannut läpi kristilliset koulut, löysi vaimonsakin sellaisesta.

Hän oli jo pitkään taistellut ”kristillisen moraalin puolesta”. Kun koronavirusrajoitukset alkoivat vaikuttaa kirkkojen toimintaan alkuvuodesta 2020, Peters tunsi paloa tehdä vielä enemmän.

”Kuvernööri alkoi sotkeutua kirkon asioihin, vaikka hänellä ei pitäisi olla mitään valtaa kirkon ovien sisäpuolella. Hän yritti sanella, kuinka voimme kokoontua ja laulaa”, Peters sanoo. ”Siinä hän oli, sekulaari mies, kertomassa pastorille, mitä saa tehdä ja mitä ei.”
Se oli liikaa. Peters koki, että uskonnonvapaus on uhattuna. Hän päätti muuttaa perheineen länsirannikolta Washingtonin osavaltiosta Tennesseehen.

Tennessee oli sopiva tukikohta, yksi Yhdysvaltojen konservatiivisimmista osavaltioista. Samanmielisiä olisi paljon. Sinne hän perusti uuden liikkeen, Patrioottikirkon (The Patriot Church). Sen keskeinen piirre on poliittisuus.

Kirkko otti heti tuulta alleen. Uusia seurakuntia on sittemmin avattu eri puolille Yhdysvaltoja, viimeisimpänä Virginian ja Texasin osavaltioihin.

Mutta tämä on vasta alkua. Petersillä on kunnianhimoinen tavoite, joka saa monet kavahtamaan.

Presidentti Donald Trump piteli raamattua Pyhän Johanneksen episkopaalisen kirkon edustalla vastapäätä Valkoista taloa pääkaupunki Washingtonissa kesäkuussa 2020. KUVA: TOM BRENNER

PETERS ja hänen kirkkonsa edustavat monen mittarin mukaan kristillistä nationalismia.

He uskovat, että Yhdysvallat on kristitty kansakunta. Maan johtajien tehtävä on varmistaa, että se myös pysyy sellaisena. Useimpien mielestä Donald Trump oli ja on heidän paras toivonsa tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Samalla oikeiston agenda nivoutuu osaksi kristinuskoa ja päinvastoin. Pastorit saarnaavat politiikkaa eivätkä pelkää liputtaa suosimiensa ehdokkaiden puolesta.

Taikasana on MAGA, Make America Great Again.
Moni amerikkalainen tutkija, toimittaja ja yhteiskunnallinen kommentaattori on nyt huolissaan kristillisten nationalistien uudesta aktivoitumisesta ja vaikutusvallan kasvusta.

Syy on selvä: Osa heistä on valmis hylkäämään demokratian. Osa jopa hyväksyy väkivallan käytön kansakunnan ”pelastamiseksi”.

Trumpin ja hänen tukijoidensa keskeinen iskulause on Stop the Steal, lopettakaa varkaus. Viesti on, että Yhdysvaltain demokratiaa on manipuloitu ja todellisuudessa Trumpin pitäisi yhä olla presidentti.

Näin ajattelee myös pastori Peters, jonka omakotitalon pielessä liehuvat yhä Trump 2020 -liput.

Trump 2020 -liput reunustavat edelleen pastori Ken Petersin omakotitaloa. Hän on ottamassa lippua alas poseeratakseen sen kanssa valokuvaajalle. KUVA: JULIA RENDLEMAN

Patrioottikirkossa Lenoir Cityssä järjestetään jumalanpalvelus joka sunnuntai. KUVA: JULIA RENDLEMAN

KATOLLE maalattu valtava tähtilippu erottuu jo kaukaa, se peittää latoa muistuttavan kirkon katon kokonaan. Näky on varsin erikoinen: Lenoir Cityn pikkukaupunkia halkovalta maantieltä poistuessa tarjolla on pikaruokala, heti sen takana patrioottikirkon kotipesä.

On juhlapäivä. Pian kirkko ei enää vuokraa näitä tiloja vaan omistaa ne. Kauppapaperit on määrä allekirjoittaa parin päivän päästä. Se on suuri voitto, osoitus toiminnan vakiintumisesta Tennesseessä.

Pastori Petersillä on tiluksille suuria suunnitelmia: lasten kotiopetusta, aikuisten pienryhmätoimintaa ”kovien aikojen varalle”, oma lääkäriverkosto. Koronavirus politisoi Yhdysvalloissa lääketieteenkin, ja täällä käyvät eivät halua rokotuksia. On löydettävä samanmielisiä lääkäreitä.

Kello on hieman yli yhdeksän sunnuntaiaamuna. Musiikki tunkeutuu seinien läpi ulos. Petersin perhe on tullut jo harjoittelemaan päivän palvelukseen valittuja lauluja. He toimivat esilaulajina, vaimo ja lapset, koko perhe yhdessä. Laulun sanat heijastetaan televisioon kuin karaokessa, ja laulua säestetään syntetisaattorilla. Miljööseen sopisivat suomalaiset latotanssit, kirkko on puuta lattiasta kattoon.

Earle Segrest oli ehdolla republikaanien ehdokkaaksi Tennesseen osavaltion senaattiin, mutta hävisi esivaalissa. KUVA: JULIA RENDLEMAN

Mies saapui jumalanpalvelukseen suojaliivissä kantaen käsiasetta. KUVA: JULIA RENDLEMAN

JO paljon ennen palveluksen alkua alkaa tasainen ihmisten virta. He ovat päällisin puolin varsin sekalainen joukko: naisia ja miehiä, lapsiperheitä ja eläkeläisiä, yksinäisiä miehiä ja pariskuntia. Alle 30-vuotiaita on vähänlaisesti, miehiä on jonkin verran naisia enemmän.

Osa kantaa kainalossaan Raamattua, muutamilla on luotiliivit. Valokuvaaja huomaa yksittäisillä ihmisillä käsiaseita.

Murry Clementson tulee juttusille ja osoittautuu kolmen lapsen isäksi. Hän on vastikään ottanut lapsensa kotiopetukseen, koska oli tyytymätön koulun tasoon.

”Siellä suollettiin paljon outoa tavaraa lasten aivoihin, sellaista, mitä heidän ei tarvitsisi tietää”, hän sanoo.

Erityisesti hiersi seksuaalikasvatus, jonka sisältö olisi kuulunut Clementsonin mielestä avioliittoon.

Hän tuntuu uskovan moniin salaliittoteorioihin. Hän selittää esimerkiksi, kuinka Venäjän presidentti Vladimir Putin on vapauttamassa Ukrainaa. Hän kertoo löytäneensä vaihtoehtomedian, joka kertoo asioista ”totuuden”.

Murry Clementson toi kolme lastaan Capitolin mielenosoitukseen 6. tammikuuta 2021. KUVA: JULIA RENDLEMAN

Trish Mancini ja Maggie Burton ovat pukeutuneet kirkkoa varten tyylikkäisiin jakkupukuihin. Toinen heistä meni täällä naimisiinkin. Naiset korostavat yhteisön merkitystä ja sen erityisyyttä, että hyvin erilaiset ihmiset ovat löytäneet yhteisen sävelen niin nopeasti.

”Olen oppinut täällä Raamatusta enemmän kuin koko elämäni aikana.”

Kaikki ovat hyvin ystävällisiä. Se saattaa johtua osin siitä, että pastori Peters on etukäteen kertonut, että paikalla on suomalainen sanomalehti. Jumalanpalveluksen alkaessa hän esittelee minut ja kuvaajan, kutsuu meitä ystäviksi. Saamme aplodit.

Petersin hyväksyntä on tarpeen, sillä varsinkin yhdysvaltalaisiin uutismedioihin suhtaudutaan varauksellisesti. CNN on täällä suoranainen kirosana. Ethän sitten kirjoita mitään hevonpaskaa, minulta kysytään puolivakavissaan.

Peters on yksi harvoista ”MAGA-pastoreista”, joka ylipäätään suostuu asioimaan median kanssa.

Hän haluaa asialleen julkisuutta.

Pastori Ken Peters pyrki etukäteen varmistamaan, että haastatteluihin valikoituvat ”sopivat” seurakunnan jäsenet. Hän ei kuitenkaan puuttunut haastatteluihin, kuunnellut niitä tai estänyt puhumasta ihmisille. KUVA: JULIA RENDLEMAN

HÄNEN asiansa on tämä: Kirkon pitäisi olla osa politiikkaa. Sen pitäisi aktiivisesti osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu.

Peters sanoo kyllä ymmärtävänsä ihmisiä, jotka tulevat kirkkoon hiljentymään, mutta hänen kirkkonsa ei ole sitä varten.

Erityisesti pastoreiden pitäisi ottaa yhteiskunnassa nykyistä suurempi rooli, hän sanoo.

”Nyt ihmiset ovat johdateltavissa. Heitä johtavat harhaan julkiset koulut, media ja sekulaarit ihmiset töissä. Papit ovat hiljaa, ja siksi me häviämme. Me, kristityt evankelikaaliset.”

Tavoitteena on perustaa 100–200 pientä kirkkoa ympäri maata. Ei suuria seurakuntia vaan kiihkeitä sitoutuneita paikallisyksiköitä sinne tänne. Kuin pensaspaloja ympäri maata, hän kuvailee.

Petersin puheessa Yhdysvallat näyttäytyy toistuvasti taistelukenttänä, jossa erilaiset arvot ja maailmankuvat ovat vastakkain.

On voittajia ja häviäjiä, eikä hän aio hävitä. ”Käynnissä on raju kulttuurisota. Moni pastori saarnaa Raamatusta, mutta he eivät puhu sukupuolesta, avioliitosta, elämästä ja kohdusta.” Patrioottikirkossa niitä ei kaihdeta.

Sunnuntain jumalanpalveluksessa pastori Shahram Hadian, iranilaissyntyinen entinen muslimi, puhuu kiihkeästi aborttioikeustaistelusta ja siitä, kuinka demokraatit ovat valmiita ”tarttumaan aseisiin”.

”Kuvitteletteko, että he puhuvat vertauskuvallisesti? Ei! – – He ovat julistamassa sodan! He ovat vallankumouksellisia! Miksi media ei huomioi heitä? Että he ovat kotimaisia terroristeja, he ovat natseja, he ovat sosialisteja, he ovat fasisteja, he ovat demonisia!” hän huutaa. ”Emme me, jotka haluamme pelastaa lapsia.”

Yleisö hurraa. Saarna kestää toista tuntia.

Shahram Hadian mainostaa Patrioottikirkossa 2000 Mules -elokuvaa, joka väittää todistavansa laajan vaalivilpin edellisissä presidentinvaaleissa. KUVA: JULIA RENDLEMAN

KRISTILLISTEN nationalistien ajatusmaailma lähtee liikkeelle siitä, että Yhdysvallat perustettiin kristilliseksi kansakunnaksi. Sen perustajat olivat valkoisia miehiä, jotka olivat ”perinteisiä” kristittyjä. Jumala antoi siunauksensa Amerikalle, ja siksi se on ollut niin menestyksekäs.

Nyt Yhdysvallat on ”epäamerikkalaisten” vaikutteiden uhkaama. Hyvän puolella ovat jalot ja oikeaoppiset kristityt, ”roistoja” ovat kaikki ulkopuoliset. Kyseessä on ennen muuta tarina, eräänlainen myyttinen versio historiasta. Siitä on erilaisia versioita, joissa korostuvat eri asiat.

Yhteen sellaiseen nojaa myös pastori Peters. ”Perustajaisät loivat maamme Raamatun periaatteiden mukaisesti. Nyt näemme, kuinka liberaali vasemmisto yrittää kirjoittaa historiamme uusiksi. Käynnissä on taistelu maamme sielusta. Haluamme pitää sen, mitä meillä on aina ollut.”

Kaiken keskiössä on näkemys vapaudesta, järjestyksestä ja väkivallasta. Niillä kaikilla on juurensa Yhdysvaltain historiassa.

Vapaudessa on kyse ennen muuta rajoituksista ja niiden puutteesta: hallituksen valta puuttua ihmisten elämään pitäisi minimoida.

Järjestyksen taas tulisi olla oikeaoppisten kristittyjen käsissä, jotta ”muut” saadaan pidettyä hallinnassa.

Ja jos vapaus ja järjestys ovat uhattuna, väkivalta voi olla perusteltua.

Esitteessä mainostetaan rukoushetkeä entisen aborttiklinikan luona Knoxvillen kaupungissa Tennesseessä. KUVA: JULIA RENDLEMAN

Vaalit hävinneen väistyvän presidentin Donald Trumpin kannattajat ottivat yhteen poliisien kanssa Yhdysvaltain kongressitalon edustalla Washingtonissa 6. tammikuuta 2021. KUVA: LEAH MILLIS / REUTERS

6. TAMMIKUUTA 2021 tapahtunut hyökkäys Capitolille, Yhdysvaltain demokratian ytimeen, oli monessa mielessä käänteentekevä. Räjähdys oli hautunut pitkään. Trump lisäsi painetta kierros kierrokselta, kunnes se lopulta purkautui. Se teki selväksi, että poliittinen väkivalta on todellinen uhka. Suhtautuminen siihen on muuttunut sallivammaksi. Tutkijat ovat sittemmin varoitelleet, kuinka sisällissodan uhka Yhdysvalloissa on kasvanut.

On selvää, että Trump on patrioottikirkossa suuri sankari. Hän on edistänyt niitä asioita, jotka ovat seurakunnalle tärkeitä. Hän ei vain puhunut vaan sai asioita tapahtumaan.

”Moni todella uskoo [Trumpin] isoon valheeseen. He ovat valmiita turvautumaan väkivaltaan puolustaakseen sitä, mikä heidän mielestään on Jumalan tahto tälle maalle”, sanoo tutkija ja sosiologian apulaisprofessori Andrew Whitehead. Hän ei puhu Patrioottikirkon jäsenistä vaan kristillisen nationalismin edustajista yleisellä tasolla.

Jos kuvitteli kristillisen nationalismin hiipuvan Trumpin tappion myötä, oli väärässä. Laajan aborttioikeuden kaatuminen oli tälle joukolle suuri voitto, joka todennäköisesti vain lisää kierroksia.

Pastori Peters oli paikalla Capitolin mielenilmauksessa, koska hän uskoo, että Trump todellisuudessa voitti vaalit. Hän tuomitsee kuitenkin väkivallan ja ilkivallan ja sanoo menneensä paikalle vain saadakseen äänensä kuuluviin.

”Käymme taistelua, ja arvostan Trumpin kaltaista kovaa kaveria. Pastorina en hyväksy hänen kiroiluaan ja epäkohteliaisuuttaan, mutta olen kiitollinen, että hän rakastaa Amerikkaa ja puolustaa meitä kristittyjä”, Peters sanoo.

Pastori Ken Petersin koko perhe on mukana Patrioottikirkon toiminnassa. KUVA: JULIA RENDLEMAN

Monilla Patrioottikirkon seurakuntalaisilla on paidoissaan poliittista tai uskonnollista sanomaa. KUVA: JULIA RENDLEMAN

JUMALANPALVELUKSEN jälkeen ihmiset valuvat kirkon viileistä sisuksista paahtavaan helteeseen. Osa heistä jatkaa vielä raamattupiiriin, jossa keskustellaan kuullusta saarnasta.

Tällaista oheistoimintaa on paljon: heti seuraavana päivänä olisi tarjolla elokuvailta, jossa katsotaan yhdessä 2000 Mules. Se on ”dokumentti”, joka väittää todistavansa laajan vaalivilpin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2020.

Tällä kertaa raamattupiirin järjestää kotonaan Tavis Johnson. Hän muutti Tennesseen osavaltioon neljän vuodenajan ja poliittisen ilmaston perässä. Patrioottikirkon hän löysi mielenosoituksesta, jossa vastustettiin rokotuksia ja maskien käyttöä.

Nyt hän käy jumalanpalveluksessa lähes joka sunnuntai. Häneen vetoaa pastoreiden rohkeus.

”En halua sen ihmisen olevan peloissaan, jonka käsiin luotan henkisen johdatukseni. En halua hänen pelkäävän sanoa sitä, mitä hän sydämessään ajattelee.”

Johnson on korkeakoulutettu, seuraa yhteiskunnan tapahtumia ja on perillä siitä, mitä tapahtuu. Hän on ystävällinen mutta epäluuloinen ja esimerkiksi äänittää haastattelun. Myöhemmin hän haluaa tietää, olemmeko minä ja kuvaaja kristittyjä.

Parkkipaikalla Tim Willis tulee vielä kysymään, haluanko jutella. Willis kertoo olevansa eläkeläinen, entinen ohjelmistoyrityksen työntekijä ja armeijan eversti. Hän on yksi ”pakolaisista”, kuten Peters nimittää liberaaleista osavaltioista Tennesseehen muuttaneita ihmisiä. Willis on tullut Kaliforniasta. Jumala on Willisille kaikki kaikessa. ”Pitäisi olla vain yksi isäntä. Jumala”, hän sanoo. Sitten hän alkaa puhua demoneista, jotka pitävät ihmisiä vallassaan.

ON vaikea sanoa, miten paljon kristillisiä nationalisteja todella on. Tutkija Whiteheadin mukaan kyseessä ei ole kyllä/ei-kysymys vaan pikemminkin spektri.

Esimerkiksi vain harva Capitolin kapinaan osallistunut todennäköisesti kuvailisi itse itseään ”kristilliseksi nationalistiksi”.

Ajattelumallin yleisyyttä on tutkittu kysymällä kysymyksiä, joilla mitataan ideologian voimakkuuden astetta. Sen perusteella havaittiin, että 16–20 prosenttia amerikkalaisista aikuisista kokee kristillisen nationalismin omakseen. Kaikki heistä eivät esimerkiksi hyväksy poliittista väkivaltaa. Vain pieni osa heistä oli paikalla Capitolilla.

Tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että kristillisen nationalismin ja poliittisen väkivallan hyväksyminen liittyy tiiviisti valkoiseen identiteettiin, kokemukseen uhrin asemasta sekä salaliittoteorioista ammentavan Qanon-liikkeen kannatukseen.

Kristillinen nationalismi jakaa voimakkaasti kristillistä yhteisöä. Useat sen johtajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, mitä seurauksia väkivallan ja salaliittoteorioiden omaksumisella on kristinuskolle niin Yhdysvalloissa kuin sen ulkopuolellakin.

Pastori Peters ei pidä määritelmästä kristillinen nationalisti, koska sillä on kielteinen kaiku. Hänen mielestään kyseessä on vasemmiston kehittämä termi, jolla hänen kaltaisensa voidaan ”leimata natseiksi”. ”Mutta olen kristitty enkä ole globalisti, joten siinä mielessä kai sovin kuvaukseen”, hän sanoo.

”Rakastan Jumalaa ja rakastan maatani.”

Patrioottikirkon jäsenet järjestävät vuorotellen toistensa luona keskustelutilaisuuksia, joissa syvennytään tarkemmin Raamatun opetuksiin. Käynnissä on rukous ennen ruokailua. KUVA: JULIA RENDLEMAN

Nina Johnson (oik.) toivotti Patrioottikirkon jäsenet tervetulleeksi kotiinsa. Ensin syödään uima-altaalla. Paikalla on paljon lapsia. KUVA: JULIA RENDLEMAN

PATRIOOTTIKIRKON päällisin puolin hyvin erilaisia ihmisiä tuntuu yhdistävän ennen kaikkea epämääräinen ahdistus siitä, mitä Yhdysvalloille on tapahtumassa. Yhdysvallat on muuttumassa joksikin, jota he eivät tunne, jota he eivät ymmärrä ja josta he eivät pidä.

Sinänsä he ovat oikeassa: Käynnissä on valtava demografinen ja kulttuurinen muutos. Amerikkalaiset maallistuvat, ja ennen pitkää valkoiset jäävät vähemmistöön. On toinen kysymys, onko kyse todella uhasta valkoisille kristityille.

Täällä heidän huolensa on kuitenkin kuultu, ja pastori Peters tarjoaa vieläpä ratkaisun siihen, mitä pitäisi tehdä.

Petersin vetovoima on helppo ymmärtää. Hän on karismaattinen, mukava seuramies, melkein tekisi mieli lähteä yhdessä kaljalle.

Hän vaikuttaa päällisin puolin harmittomalta, mutta tuntuu, ettei hän kerro ihan kaikkea.

Epäselväksi jää esimerkiksi, mihin patrioottikirkko oikeastaan varautuu valmistautuessaan ”epävarmoihin aikoihin”. Vastikään on perustettu ”turvallisuustiimi”. Työpajoissa opetellaan kasvattamaan omat vihannekset.

Toisaalta juuri tämän evankelikaalit osaavat, järjestäytymisen. Heillä on hyvät verkostot, omaa infrastruktuuria, hyvät edellytykset haalia kannattajia ja rahaa.

”Yhtenäinen kansakunta Jumalan alaisuudessa”, luki miehen t-paidan selkämyksessä. Sama lause löytyy Yhdysvaltain lippuvalasta. KUVA: JULIA RENDLEMAN

TUTKIJA Whitehead pitää selvänä, että kristillinen nationalismi tulee olemaan syksyn kongressivaaleissa ja seuraavissa presidentinvaaleissa keskeisessä osassa. Hän luonnehtii sitä Yhdysvaltojen poliittisen polarisoituminen liikkeelle panevaksi voimaksi.

Erityinen uhka demokratialle on Trumpin levittämä valhe vilpillistä vaaleista. Tätä sanomaa levittäviä ehdokkaita on republikaanien listoilla syksyn kongressivaaleissa useita. Republikaanit ovat jakautuneet trumpilaisiin ja häntä vastustaviin ehdokkaisiin, joista ensimmäiset ovat ottaneet vaalivilppivalheet omakseen.

Pastori Peters toivoo viime kädessä loppua valtion ja kirkon erottamiselle. Se on radikaali ajatus, jolla ovat alkaneet flirttailla korkean tason poliitikotkin.

Republikaanien ehdokas Pennsylvanian kuvernööriksi, Doug Mastriano, on kenties näkyvin esimerkki oikeistolaisesta ehdokkaasta, joka pyrkii edistämään kristittyjen valtaa Amerikassa. Heitä on muitakin.

Kun ajatukset siirtyvät ruohonjuuritasolta politiikkaan, se tarkoittaa viime kädessä niiden siirtymistä vähitellen kohti valtavirtaa.

Kristilliset nationalistit ovat muita avoimempia äänestämisen tukahduttamiselle, tutkija Whitehead muistuttaa. He ovat valmiita esimerkiksi sulkemaan joitain ihmisryhmiä äänestysoikeuden ulkopuolelle, jos se edesauttaa heidän tavoitteitaan.

”Heillä on hyvin rajoitettu käsitys demokratiasta. Ja se on todellinen uhka, jonka näemme Yhdysvalloissa tänä päivänä.”

Jutun lähteenä on käytetty myös teoksia The Flag and The Cross: White Christian Nationalism and the Threath to American Democracy sekä Taking America Back for God: Christian Nationalism in the United States. Lisäksi juttua varten on haastateltu Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian dosenttia Mikko Ketolaa.

Kristinusko Etelä- ja Pohjois-Amerikassa (kpl 13 - 14)

Amerikan suurimmat megakirkot top-30

Kristinusko Latinalaisessa Amerikassa

Kristinusko Pohjois-Amerikassa

linkkejä

Joel Osteen

Jim Bakker

Benny Hinn

The Hillsong Church

Pew Rescearch Center: Christians, religiously unaffiliated differ on whether most things in society can be divided into good, evil

HS:ssa 21.8.2022 julkaistu artikkeli aiheesta kristillinen nationalismi Yhdysvalloissa

Trumpin ja Jumalan puolesta