<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/547/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>30 Atlantilta puhaltavat kosteat ja lämpimät tuulet</title>
<id>https://peda.net/id/79bcce7e1c3</id>
<updated>2020-01-16T10:45:39+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/79bcce7e1c3:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/iee/3apkjlt#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kirjoita muistiinpanot siistillä käsialalla  ympäristöopin vihkoosi. Älä kiirehdi!</title>
<id>https://peda.net/id/aa45f6821c3</id>
<updated>2020-01-09T08:50:09+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/iee/3apkjlt/kmskyv-k#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;b&gt;Tavoitteet&lt;/b&gt;&lt;b&gt; ja keskeiset sisällöt:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/strong&gt;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;&#10;&lt;div class=&quot;page&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;section&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;layoutArea&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;column&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Oppilas&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;perehtyy ilmastoon vaikuttaviin tekijöihin&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;tietää &lt;a href=&quot;https://www.thinglink.com/scene/896464165730779136&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Euroopan ilmastoalueet&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/n%C3%A4ytekirjat/helsingin-kaupunki/e7h/emaantieto728/4-suvi/it2&quot; rel=&quot;noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;oppii tulkitsemaan ilmastodiagrammia&lt;/a&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/iee/3apkjlt/kmskyv-k/ei#top&quot; title=&quot;Euroopan ilmastoalueet.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/iee/3apkjlt/kmskyv-k/ei:file/photo/fbd6ccb8fb6e1a21812a0a07f65be1d35011a9fc/Euroopan%20ilmastoalueet.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Euroopan ilmastoalueet.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Sää vaihtelee päivittäin&lt;/b&gt; ja jopa tunneittain mutta&lt;b&gt; ilmasto pysyy lähes samana lyhyellä aikavälillä&lt;/b&gt;. &lt;/span&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Sää&lt;/strong&gt;&lt;span&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt; on ilmakehän hetkellinen tila&lt;/strong&gt; mutta &lt;/span&gt;&lt;b&gt;ilmasto&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt; on säätilojen pitkäaikainen keskiarvo&lt;/b&gt;. Kun tehdään &lt;b&gt;ilmastodiagrammeja, niihin otetaan mukaan 30 vuoden jokaisen kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät, joista vielä lasketaan keskiarvo&lt;/b&gt;. Näin yhden poikkeuksellisen kuukauden vaikutus diagrammiin on muutaman prosentin luokkaa. Ilmaston ja sään välistä rajaa on kuitenkin joskus vaikea määrittää tarkasti. Esimerkiksi &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/El_Ni%C3%B1o&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;El Niño&lt;/a&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;-ilmiötä voidaan pitää sekä ilmasto- että sääilmiönä&lt;/b&gt;.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Ilmastoon vaikuttavat eniten sijainti päiväntasaajaan nähden eli leveyspiiri, korkeus merenpinnasta, etäisyys mereen ja merivirrat.&lt;/b&gt; &lt;b&gt;Säämuuttujat, jotka muodostavat ilmaston ovat lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus ja sen suunta sekä ilman suhteellinen kosteus.&lt;/b&gt; Koska ilmakehän kiertoliike ja siihen liittyvien matalapaineiden sekä myrskyjen synty ja reitit ovat erilaisia eri vuosina, vaikuttaa se sekä ilmasto- että sääilmiöihin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Leveyspiirikään ei yksinään määrää ilmastoa. Esimerkiksi &lt;b&gt;Suomi, Ruotsi ja Norja sijaitsevat lähes samoilla leveyspiireillä mutta silti ilmastossa ja sääoloissa on suuria eroja. Lämpimän Golfvirran tuoma kosteus tiivistyy Skandien länsipuolella sadetta aiheuttaviksi pilviksi, kun taas itäpuoliset&lt;/b&gt; alueet saavat sateita huomattavasti vähemmän. Tämä saakin aikaan &lt;b&gt;Iso-Britannian, Islannin ja Norjan &lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;meri-ilmaston&lt;/b&gt;&lt;span&gt;, jossa talvet ovat leutoja ja kesät viileitä. Tanskassa vallitsee samainen meri-ilmasto, joka siirryttäessä Fennoskandiassa itäänpäin muuttuu mantereisemmaksi.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Maapallo jaetaan lämpötilan mukaisesti &lt;b&gt;neljään lämpövyöhykkeeseen&lt;/b&gt;: &lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;kuuma, lämmin, lauhkea ja kylmä vyöhyke&lt;/strong&gt;. Näiden vyöhykkeiden rajat noudattavat leveyspiirejä, eli rajat ovat päiväntasaajan suuntaisia.&lt;/span&gt;&lt;em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/iee/3apkjlt/el/el&quot; rel=&quot;noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lämpövyöhykkeen&lt;/a&gt; sisällä sademäärät ja kuukausien väliset lämpötilat voivat vaihdella. Tästä syystä lämpövyöhykkeiden sisällä on erilaisia ilmastoalueita.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Lämmin vyöhyke&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; ulottuu Välimeren alueelle, jossa on talvisateiden ilmasto.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Lauhkealla vyöhykkeellä&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; on kolme ilmastoaluetta: meri-ilmasto, väli-ilmasto ja mannerilmasto&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;Kylmällä vyöhykkeellä&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; on kaikkialla maapallolla samanlainen ilmasto: kylmä ilmasto.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Oppikirjan kuvat&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;page&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;section&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;layoutArea&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;column&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;30.1.&lt;/b&gt; Bergen on Norjan toiseksi suurin kaupunki. Se sijaitsee alueella, jossa sataa usein ja runsaasti. Vuotuinen sademäärä on Bergenissä noin 2 250 mm vuodessa. Helsingissä sataa noin 630 mm vuodessa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;30.2&lt;/b&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Murmanskin satama pysyy läpi talven sulana Golfvirran ansiosta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;30.3. &lt;/b&gt;Irlannin pääkaupunki Dublin on väkiluvultaan suurin piirtein Helsingin kokoinen kaupunki. Siellä sataa usein. Sademäärä on noin 1000 mm vuodessa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;30.4.&lt;/b&gt; Kesä-ja heinä- ja elokuu ovat Barcelonassa kuumimmat ja kuivimmat kuukaudet.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Lue lisää:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ilmatieteenlaitos, ilmasto&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Ilmatieteenlaitos,&lt;a href=&quot;https://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt; ilmastonmuutos&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;b&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Kirjoita kommenttiin linkki omille sivuillesi, kun olet kirjoittanut muistiinpanot vihkoosi ja kopioinut ne Peda.netin OmaanTilaan ympäristöopin hakemistoosi. &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Muistithan katsoa ja lukea sivun linkit&lt;/span&gt;.&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Malli: &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Olen kirjoittanut kappaleen muistiinpanot vihkooni ja kopioinut sivut Peda.netin OmaanTilaan ympäristöopin hakemistooni. Linkki sivuilleni on tässä.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2019-12-11T18:38:30+02:00</published>
</entry>


</feed>