https://peda.net/id/79aafaa82d0 2018-03-21T15:40:53+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/cb270f842d0 2018-03-21T15:49:35+02:00 <blockquote> <ol> <li><a href="#1." rel="nofollow ugc noopener"><b>Taustaa</b></a></li> <li><a href="#2." rel="nofollow ugc noopener"><b>Kouluhanke virisi kahvikuppikeskustelusta</b></a></li> <li><a href="#3." rel="nofollow ugc noopener"><b>Vilppulan yhteiskoulun Kannatusyhdistys perustetaan</b></a></li> <li><a href="#4." rel="nofollow ugc noopener"><b>Koulutyö käyntiin väliaikaisissa tiloissa</b></a></li> <li><a href="#5." rel="nofollow ugc noopener"><b>Ensimmäinen koulupäivä</b></a></li> </ol> </blockquote> <a name="osa1"></a><strong>Historiaa, osa 1.</strong><br/> <p><a name="1."></a><b>1. Taustaa</b></p> <p>Jos historiassa olisi sijaa jossittelulle Vilppulan yläaste olisi juhlinut pari vuotta sitten koulun 90 vuotista taivalta, sillä ensimmäiset aloitteet oman yhteiskoulun saamiseksi kuntaan tehtiin jo vuonna 1907. Tuolloin Metsämäen tilan isäntä Anselmi Rantala sekä silloinen Kotiniemen kasvatuslaitoksen johtaja J.H. Tunkelo ehdottivat ensimmäisen kerran yhteiskoulun perustamista Vilppulaan. Kotiniemelle oli kutsuttu lähikuntien edustajat koolle pohtimaan Pohjois-Hämeen koulukysymystä ja sekä Anselmi Rantala että J.H. Tunkelo kannattivat seutukunnan yhteisen yhteiskoulun perustamista omaan kuntaan. Keuruun onnistui kuitenkin vakuuttaa Haapamäen olevan parempi paikka koululle ja senaatti myönsi Haapamäen yhteiskoululle perustamisluvan.¹</p> <p>Suurin osa Vilppulasta keskikouluun jatkaneista lapsista kävi koulunsa Haapamäellä sekä Tampereella. Vuonna 1925 Mänttään perustettiin oma yhteiskoulu, jonne asemanseudulta oli hyvät kulkuyhteydet ja vilppulalaiset lapset alkoivat hakeutua yhä enemmän Mäntän suuntaan. Haapamäkeäkään ei tosin unohdettu ja osa lapsista suuntasi opintielle edelleen Haapamäen yhteiskouluun. Vaikka koulumatkat olivat naapurikuntiin pitkät, järjestely toimi melko hyvin aina 1940-luvun puoliväliin, jolloin ensimmäiset ns. suureen ikäluokkaan kuuluvat lapset tulivat kouluikään ja alkoivat kuluttaa koulunpenkkejä runsaslukuisemmin. Myös karjalaisperheiden, joita muutti Vilppulaan ja lähikuntiin, lapset lisäsivät niin kansakoulujen kuin yhteiskoulujen oppilasmääriä.²</p> <p>Oman keskikoulun perustaminen tuli ajankohtaiseksi kun vilppulalaiset lapset eivät enää mahtuneet oppilaiksi Mäntän yhteiskouluun. Kun lukuvuonna 1945- 1946 Mäntän yhteiskoulun 1. luokan 66 oppilaasta 26 tuli Vilppulasta niin seuraavana lukuvuonna Vilppulasta aloitti Mäntän yhteiskoulun oppilaana vain kuusi lasta. Lukuvuonna 1947-1948 Mäntän yhteiskoulun 69 ensiluokkalaisesta vain 13 oli naapurikunnan puolelta. Kyse ei ollut siitä, etteikö Mäntän yhteiskoulussa olisi haluttu ottaa vilppulalaisia koulunpenkille, vaan siitä, että oman kunnan lapset yksinkertaisesti täyttivät yhteiskoulun pulpetit ja tilaa ei enää muille oppilaille riittänyt.³ <br/>  </p> <p><a name="2."></a><b>2. Kouluhanke virisi kahvikuppikeskustelusta</b></p> <p>Elettiin Eeron päivää toukokuussa 1948. Vilppulan kansakoulun opettaja Eero Mäki oli keittänyt nimipäiväkahvit ja kutsunut ystäviä ja tuttuja kahvikupin ääreen. Eeron päivillä oli koolla ainakin Anni ja Kalle Järvenpää, Iivari ja Kati Salmi, Lempi ja Eino Hämäläinen sekä Irja ja Eino Häyrinen. Niitä näitä nimipäivävieraiden jutellessa keskustelu siirtyi lapsiin ja kouluun. Yksi jos toinekin oli huolisssaan siitä, että lapset eivät pääsisi jatkamaan Mäntässä koulunkäyntiään. Asiaa puitiin ja puntaroitiin monelta kantilta, kunnes Vilppulan rautatieaseman asemapäällikkö Iivari Salmi sanoi, että mitäs sitä murehtimaan, laitetaan Vilppulaan oma koulu!⁴ Puoliksi leikillä ilmaan heitetty ajatus jäi kuitenkin elämään ja Vilppulan oma yhteiskoulu -ajatus alkoi muuttua pian sanoista teoiksi. Tuskin oli Mäen Eeron pannusta kahvit juotu kun Kuorevesi-Mänttä-Vilppula-lehdessä oli ilmoitus: <br/>  </p> <div> <table border="2"><!--filtered attribute: cellspacing="10"--><!--filtered attribute: cellpadding="10"--> <tbody> <tr> <td> <p><em>Yhteiskoulu Vilppulaan.</em></p> <p><em>Henkilöitä, joita kiinnostaa yhteiskoulun </em><br/> <em> perustamishanke Vilppulaan, </em><br/> <em> pyydetään saapumaan asiaa koskevaan </em><br/> <em> neuvottelutilaisuuteen kirkonkylän kansakoululle </em><br/> <em> maanantaina t.k. 24 p:nä klo 18. </em><br/> <em> Asianharrastajia</em></p> <p><em>(Kuorevesi-Mänttä-Vilppula 20.5.1948)</em> <br/>  </p> </td> </tr> </tbody> </table> </div> <p>Ensimmäisellä ilmoituksella omasta kouluhankkeesta innostui 18 vilppulalaista, jotka saapuivat keskustelemaan kouluasiasta. Asemapäällikkö Iivari Salmi avasi kokouksen ja antoi ruoveteläisille koulumiehille rehtori Uusoksalle ja johtaja Merisalolle puheenvuoron, jotka oli kutsuttu asiantuntijoiksi tähän tilaisuuteen. Miehistä kumpikin vuorollaan selvitti koulukysymystä. Uusoksa ehdotti, että Vilppulaan perustettaisiin viisiluokkainen oppikoulu, johon vaadittaisiin perustietona neljännen luokan kansakoulun perustiedot. Merisalo neuvoi lisäksi kouluväkeä perustamaan hankkeen taakse ja tueksi yhteiskoulun kannatusyhdistyksen, joka hoitaisi koulun perustamiseen liittyvät käytännön työt ja tehtävät.⁵Vilppulan yhteiskouluhanke liikahti kokouksen jälkeen aimo askeleen eteenpäin. Kokous valitsi keskuudestaan toimikunnan valmistelemaan kannatusyhdistyksen perustamista ja selvittelemään laajemmin hankkeen kannatusta. Toimikuntaan valittiin jäseniksi asemapäällikkö Iivari Salmi, rouva Irja Häyrinen, Kotiniemen koulukodin johtaja Yrjö Konstantin Salo, johtaja Erkki Palmén, johtaja Lauri Kanervio ja liikkeenjohtaja Kalle Järvenpää.⁶ Valmistavan toimikunnan tärkeimmäksi tehtäväksi tuli jäsenten hankkiminen perustettavaan kannatusyhdistykseen. Hankinta järjestetiin koulupiireittäin ja aikaa jäsenten keräämiselle annettiin tasan yksi viikko!⁷</p> <blockquote> <p><b>Koemerkinnät koulupiireittäin</b></p> </blockquote> <p>Toimikunnan jäsenten lisäksi koemerkintöjä Vilppulan yhteiskoulun tueksi suorittivat: </p> <blockquote> <p>Kirkonkylän piiri: K.M. Kyröläinen <br/> Suluslahden piiri: A. Ylä-Sankila ja P. Ruokonen <br/> Huopionniemen piiri: A. Kantola ja T. Lähteinen <br/> Koivujärven piiri: T. Neuvonen <br/> Koukkulan piiri: A. Piitulainen <br/> Huhtijärven piiri: Juho Soini <br/> Kuoreveden Koivuniemen piiri: T. Sirkka <br/> Haikkasalon koulupiiri: V. Lamminpää <br/> Rajalan koulupiiri: N. Kallioaho <br/> Lyly: T. Orpana ⁸</p> </blockquote> <p>Viikon aikana toimikunta sai kokoon 90 jäsentä ja 480 000 markan suuruisen rahasumman. Vaikka kannatusyhdistykseen ei ollut alkuun enempää halukkuutta niin yhteiskoulua puuhaava toimikunta ei heittänyt kirvestä kaivoon. Jäsenhankinnan ohessa yhdistyksen puuhamiehet ja -naiset selvittivät perustettavaan kouluun mahdollisesti tulevien lasten halukkuutta ja lukumäärää. Ensimmäisen kyselykierroksen tuloksena oman yhteiskoulun pulpettiin ilmoittautui alustavasti 36 oppilasta.Nyt perustettava kannatusyhdistys päätti aloittaa koulun alkuun yksiluokkaisena ja laajentaa sen myöhemmin viisiluokkaiseksi keskikouluksi.^9<br/></p> <p> </p> <p><a name="3."></a><b>3. Vilppulan yhteiskoulun Kannatusyhdistys perustetaan</b></p> <p>Kaksi viikkoa sen jälkeen kun kouluhankkeesta oli keskusteltu kuntalaisen kanssa yhteisessä neuvonpidossa kirkonkylän kansakoululla, kutsuttiin koolle yhteiskolun kannatusyhdistyksen perustava kokous. Toimikunta kampanjoi Kuorevesi-Mänttä-Vilppula -lehdessä tunnuksella : Keskikoulu Vilppulaan! ja kutsui väkeä koolle myös Aamulehdessä. Kesäkuun 7. päiväksi 1948 kirkonkylän kansakoululle oli saapunut 24 hankkeen tukijaa hyväksymään kannatusyhdistyksen perustamiskirjan, säännöt ja valitsemaan yhdistykselle johtokunnan.¹⁰ <br/>  </p> <table border=""><!--filtered attribute: cellspacing="5"--><!--filtered attribute: cellpadding="5"--> <tbody> <tr> <td>Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävät sai hoitaakseen Kalle Järvenpää ja varapuheen- johtajaksi kokous valitsi Iivari Salmen. Sihteeriksi nimettiin Y.K. Salo ja yhdistyksen tili- kirjat ja talouden sai hoidetta- vakseen Lauri Kanervio. Var- sinaisiksi jäseniksi kannatus- yhdistykseen nimitettiin myy- mälänhoitaja Kustaa Rinta- mäki, maanviljelijä Viljo Lam- minpää sekä rouva Eelin Kau- kiainen. Varajäseniksi valittiin: opettaja T. Neuvonen, rouva Irja Häyrinen sekä Lauri Iivonen.¹¹</td> <td><b>Vilppulan yhteiskoulun Kannatusyhdistys 1948</b> <p><img alt="Vilppulan yhteiskoulun Kannatusyhdistys 1948"/><!--filtered attribute: src="hist_pic/kan_yhd.GIF"--><!--filtered attribute: nosave=""--></p> <p>Lauri Kanervio Viljo Lamminpää Tauno Neuvonen Kustaa Rintamäki</p> <p>Irja Häyrinen Kalle Järvenpää Iivari Salmi Y.K. Salo</p> </td> </tr> </tbody> </table> <p>Vilppulan yhteiskoulun kannatusyhdistys ilmoitettiin yhdistysrekisteriin 10.6.1948 ja yhdistykselle hyväksyttiin seuraavat säännöt:</p> <blockquote> <p>“1§Yhdistyksen nimi on Vilppulan yhteiskoulun <br/> Kannatusyhdistys. Kotipaikka Vilppulan kunnan <br/> Ajostaipaleen kylä. sen tarkoituksena on noudattamalla <br/> asiasta annettuja lakeja ja asetuksia aatteellisesti ja <br/> taloudellisesti tukea Vilppulan pitäjän Ajostaipaleen kylässä <br/> viisiluokkaista yhteiskoulua.</p> <p>2§ Yhdistyksen jäseneksi pääsee jokainen hyvämaineinen <br/> Suomen kansalainen sekä kunnat, seurakunnat, <br/> osuuskunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka <br/> sitoutuivat noudattamaan yhdistyksen sääntöjä ja jotka <br/> yhdistyksen johtokunta kirjallisen ilmoituksen perusteella <br/> jäseneksi hyväksyy.</p> <p>3§ Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi ovat sen jäseneksi <br/> ovat sen jäsenet velvolliset suorittamaan jäsenmaksua <br/> seuraavasti: <br/> 1. Perustaja- ja lahjoittajajäsenet kertakaikkiaan vähintäin <br/> 20. 000 markkaa. <br/> 2. kannattajajäsenet kertakaikkiaan vähintäin 5.000 markkaa <br/> 3. vuosijäsenet vuodessa 1.000 markkaa, viimeksimainitut <br/> suorittavat maksunsa vähintäin viitenä vuotena, ja ellei <br/> jäsen viiden vuoden kuluessa lainmukaisesti ilmoita <br/> jäsenyydestään eroavansa, luetaan hänet kuuluvaksi <br/> yhdistykseen edelleen vuoden irtisanomisesta lukien. <br/> Tarkoituksensa tukemiseksi saa yhdistys myös <br/> vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja ja panna <br/> asianomaisella luvalla toimeen varainkeräyksiä <br/> tarkoituksensa tukemiseksi.</p> <p>4§ Yhdistyksen yhteiskoulua, omaisuutta ja muita asioita <br/> hoitaa hallituksena, sen jäsenistä valittu, seitsemän (7) <br/> varsinaista ja kolme (3) varajäsentä käsittävä johtokunta. <br/> Varsinaiset jäsenet valitaan toimeensa kolmeksi vuodeksi. <br/> Niistä eroaa ensimmäisenä vuotena 3 ja sitten kahtena <br/> seuraavana vuotena 2, ensin arvalla ja sitten vuoronperään. <br/> Varajäsenet valitaan vuosittain. Uudistusvaali on sallittu. <br/> Yhdistyksen nimen kirjoittavat johtokunnan puheenjohtaja ja <br/> taloudenhoitaja, kumpikin erikseen.</p> <p>5§ Johtokunta valitsee keskuudestaan kunkin <br/> toimintavuoden alussa puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, <br/> sihteerin sekä rahasto- ja taloudenhoitajan, joita toimia voi <br/> yhdistää. Johtokunta ottaa ja erottaa koulun opettajat. <br/> Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein <br/> kun asiat vaativat, taikka jos kaksi (2) johtokunnan jäsentä <br/> sitä häneltä kirjallisesti vaatii. Johtokunta on <br/> päätösvaltainen, kun vähintäin viisi (5) jäsentä on saapuvilla. <br/> Äänten jakautuessa tasan, tulee mielipide päätökseksi, jota <br/> puheenjohtaja kannattaa.</p> <p>6§ Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on syyskuun 1. päivästä <br/> elokuun 31. päivään. Tilit sekä vuosikertomus on jätettävä <br/> tilientarkastajille ennen tilivuotta seuraavan syyskuun 15. <br/> päivää.</p> <p>7§ Yhdistyksen vuosikokous pidetään syyskuussa. Tästä <br/> kokouksesta ilmoitetaan paikallisissa sanomalehdissä <br/> vähintäin seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouksen <br/> avaa johtokunnan siihen valitsema henkilö, jonka jälkeen <br/> kokous valitsee itselleen puheenjohtajan ja kirjurin sekä <br/> muut kokouksen virkailijat. Äänestyksessä on kullakin <br/> läsnäolevalla jäsenellä yksi (1) ääni. Lukuunottamatta <br/> puheenjohtajan, kirjurin sekä muiden kokouksen <br/> virkailijoiden vaalia, tulee kaikkien vaalien tapahtua <br/> suljetuilla lipuilla, jos joku läsnäolijoista sitä vaatii. Muut <br/> kysymykset päätetään avoimella äänestyksellä. <br/> Vuosikokous on päätösvaltainen jos vähintäin kymmenen <br/> (10) yhdistyksen jäsentä on saapuvilla.</p> <p>8§ Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:</p> <p>a) johtokunnan vuosikertomus <br/> b) tilintarkastajien lausunto kuluneen toimintavuoden tilien ja <br/> hallinnon tarkastuksesta sekä tilinpäätös, <br/> c) vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle ja <br/> tilivelvollisille, <br/> d) johtokunnan laatima talousarvio seuraavaa alkanutta <br/> toimintakautta varten, <br/> e) jäsenten ja varajäsenten vaali johtokuntaan niitten tilalle, <br/> joitten toimiaika päättyy parhaillaan pidettävään <br/> vuosikokoukseen, <br/> f) kahden tilintarkastajan ja heidän varamiestensä vaali, <br/> g) käsitellään ja päätetään ne asiat, jotka <br/> kokousilmoituksessa on erittäin mainittu käsiteltäväksi.</p> <p>9§ Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin <br/> johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintäin kymmenen <br/> (10) yhdistyksen jäsentä sitä kirjallisesti ilmoittamaansa asiaa <br/> varten pyytää. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle samalla <br/> tavalla kuin vuosikokouskin.</p> <p> 10§ Kun yhdistys ei ole perustettu aineellista etua <br/> tuottavaksi, niin älköön minkäänlaista voittoa yhdistyksen <br/> jäsenille jaettako.</p> <p>11§ Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä <br/> vuosikokouksessa, jos vähintäin kaksikolmasosaa (2/3) sitä <br/> läsnäolevista kannattaa ja jos tässä kokouksessa määrätty <br/> seuraava kokous samalla ääntenenemmistöllä hyväksyy <br/> päätöksen.</p> <p>12§ Jos yhdistys purkautuu, on sen jäljelläoleva omaisuus ja <br/> varat käytettävä johonkin korkeampaan kansansivistystä <br/> paikkakunnalla edistävään tarkoitukseen, mikä tarkoitusperä <br/> yhdistyksen purkamista koskevassa kokouksessa <br/> määrätään.”</p> </blockquote> <p><a name="4."></a><b>4. Koulutyö käyntiin väliaikaisissa tiloissa</b></p> <p>Vaikka Vilppulan yhteiskoulun kannatusyhdistyksen perustaminen kävi ripeästi, oli uudella yhdistyksellä vielä paljon työtä tehtävänään, ennen kuin koulutyö saataisiin syksyllä alkuun. Yksi tärkeimmistä asioista oli saada Kouluhallitukselta lupa koulun perustamiselle. Koulun puuhamiehet tiesivät, että luvan saamiseksi kouluhallitus vaatisi tarkat laskelmat yhdistyksen taloudesta ja toiminnan kannattavuudesta. Eikä kannatusyhdistys ennättänyt tarmokkaasta työstään huolimatta saada virallista yhteiskoulun perustamislupaa vuoden 1948 syksyyn mennessä. Yhdistyksen johtokunta päätti silti aloittaa koulutyön ns. kotikouluna, ja hakea perustamislupaa “täydellä tarmolla”jäämättä odottelemaan seuraavan lukuvuoden alkamista.¹²</p> <p>Vilppulan yhteiskoulun kannatusyhdistys laittoi sanomalehteen ilmoituksen avoimesta opettajan paikasta 12.8.1948: <br/>  </p> <div> <table border="2"><!--filtered attribute: cellspacing="10"--><!--filtered attribute: cellpadding="10"--> <tbody> <tr> <td>Vilppulan yhteiskoulun opettajan virka <blockquote> <p>Julistetaan haettavaksi elokuun 25 p. mennessä. <br/> Koulu alkaa yksiluokkaisena. <br/> Hakupaperit lähetettävä allekirjoittaneelle, <br/> jolta saa lähempiä tietoja. <br/> Vilppula, puh. 3.</p> <blockquote> <p>Kalle Järvenpää <br/> Yhteisk. kannatusyhd. puheenj.</p> </blockquote> </blockquote> </td> </tr> </tbody> </table> </div> <p>Vilppulan yhteiskoulun ensimmäisinä opettajina aloittivat maisteri Mirjam Halme, joka sai hoitaakseen opetuksen lisäksi koulun johtajan tehtävät sekä pastori Olavi Halme ja yliopettaja Jalmari Visakanto.¹³</p> <p><img alt="Opettajia koulun alkutaipaleelta"/><!--filtered attribute: src="hist_pic/1_opett.gif"--><!--filtered attribute: align="texttop"--><!--filtered attribute: nosave=""--> <br/> <b>Kuvassa opettajia koulun alkutaipaleelta</b></p> <p>Koululaisten sisäänpääsytutkinto järjestettiin elokuun viimeisenä päivänä kello 10 kirkonkylän kansakoululla. Sisäänpääsytutkintoon osallistui 42 oppilasta, joista 38 otettiin koulun oppilaiksi. Poikia näistä oppilaista oli 18 ja tyttöjä 20. Vilppulan yhteiskoulu alkoi työnsä väliaikaisessa koulutilassa, kirkonkylän alakansakoulun luokkahuoneustossa. Ennen oman koulutalon saamista koulua ennätettiin käydä myös Koivuniemessä, Suomelassa ja paloaseman tiloissa.¹⁴</p> <p><a name="5."></a><b>5. Ensimmäinen koulupäivä</b></p> <p>Vilppulan Yhteiskoulun ensiluokkalaiset aloittivat opinahjonsa syyskuun 1. päivänä 1948. Oppilaat tulivat kirkonkylän kansakoululle kello 13, jonka jälkeen koulutyö aloitettiin järjestäytymällä luokkaan. Ensimmäisellä oppitunnilla oli Mirjam Halmeen opettamana uskontoa ja toisella oppitunnilla tutustuttiin kasviopissa niittyleinikkiin. Kello 15-16 oppilaat saivat opettajakseen matematiikan tunnille Olavi Halmeen, jonka johdolla tarkastettiin sisäänpääsytutkinnossa olleet matematiikan tehtävät. Iltapäivän toiseksi viimeinen oppitunti käytettiin ruotsin opiskeluun ja Mirjam Halme kirjasi päiväkirjaan: “Rim och Ramsor” valmistettu läksyksi. Koulupäivä päättyi laulutuntiin, ja oppilaat lauloivat opettajan johdolla laulut: “Olen Luojani pikku varpunen” ja “Tein minä pillin pajupuusta”.¹⁵</p> <p>Koulun oppiaineet oli jaettu siten, että Mirjam Halme vastasi koulun paperitöiden lisäksi uskonnon, luonnonhistorian, maantiedon, historian sekä laulun opetuksesta. Olavi Halme opetti matematiikkaa ja Jalmari Wisakannon opetusaineiksi työjärjestykseen merkittiin Suomenkieli, piirustus ja voimistelu. Alkuun lähdettiin aineellisesti vähin eväin. Oppilaat hankkivat itse kirjat ja muut kouluvälineet. Koulu tarjosi lukukausimaksua vastaan opetuksen, opiskelutilan, liidun ja taulun sekä liikuntatunnille hankitut pesäpallovarusteet, jotka on kirjattu ensimmäiseksi koulukaluston ja opetusvälineiden hankintaluetteloon.¹⁶ <br/>  </p> <p> </p> <div> <table border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td> </td> <td colspan="3"> </td> </tr> </tbody> </table> </div> 2018-03-21T15:43:10+02:00