<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/546/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>1. Kesän sää</title>
<id>https://peda.net/id/79a1e8687d5</id>
<updated>2019-05-23T15:08:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/79a1e8687d5:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/546/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kesän sanoja</title>
<id>https://peda.net/id/79a2cdb47d5</id>
<updated>2018-09-22T06:14:39+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/kes%C3%A4n-sanoja#top" />
<content type="html">​&lt;iframe src=&quot;https://h5p.org/h5p/embed/312738&quot; width=&quot;1090&quot; height=&quot;140&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt; ​</content>
<published>2019-05-23T15:08:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kesä</title>
<id>https://peda.net/id/79b11cf27d5</id>
<updated>2017-01-10T17:22:02+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/kes%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/kes%C3%A4/m#top&quot; title=&quot;maantiede_maapallo_aurinko_kesa_shutterstock_271100330_ixpert.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/kes%C3%A4/m:file/photo/d577b14ec169addadca4031753fcc678ae0520ca/maantiede_maapallo_aurinko_kesa_shutterstock_271100330_ixpert.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kun meillä on kesä, maapallon on kallistunut kohti Aurinkoa siten, että Aurinko paistaa meille monta tuntia päivässä: yö on lyhyt ja päivät ovat lämpimiä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;b&gt;Kesä&lt;/b&gt; on vuodenajoista lämpimin, koska maapallo on silloin kallistunut niin, että aurinko säteilee tällöin kesää viettävälle alueelle jyrkemmässä kulmassa kuin muina vuodenaikoina. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pohjoisella pallonpuoliskolla kesäkuukausiksi lasketaan kesä-, heinä- ja elokuu, eteläisellä pallonpuoliskolla joulu-, tammi- ja helmikuu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lämpötilaan perustuva kesä katsotaan alkavaksi siitä, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää +10 astetta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ainakin koululaisten mielestä kesä voi tarkoittaa myös koulujen loma-aikaa, joka alkaa kesäkuun alussa ja kestää kymmenisen viikkoa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://youtu.be/PXl15NSvLYA?list=PLFW1mzDdbY5JYWb3G85HO7-ywul7O0l6Z&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-video.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Ilmatieteen laitos: kesä&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/kes%C3%A4/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_195562883_y14_p.shutterstock_195562883_y14_p_ymp_levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/kes%C3%A4/s:file/photo/6742150c5bb507ec51a56f083e9e8a2759d53760/shutterstock_195562883_y14_p.shutterstock_195562883_y14_p_ymp_levea.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Suomen kesä on kaunis.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2019-05-23T15:08:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Sään elementit</title>
<id>https://peda.net/id/79b4c4387d5</id>
<updated>2015-12-14T06:00:50+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/s%C3%A4%C3%A4n-elementit#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/s%C3%A4%C3%A4n-elementit/l#top&quot; title=&quot;luonnonmaantiede_sade_shutterstock_81746206_peda.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/s%C3%A4%C3%A4n-elementit/l:file/photo/ab4e84a7aa402a2407b7973ed3c2e8d7f70e9fbc/luonnonmaantiede_sade_shutterstock_81746206_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Saderintama tulossa!&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Säästä&lt;/b&gt; puhuttaessa tarkoitetaan neljää asiaa: &lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;lämpötilaa&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;pilvisyyttä&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;sadetta&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;tuulta&lt;/b&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Näistä elementeistä säätila koostuu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Valokuvassa on sade tulossa. Kun saderintama lähestyy, ilman lämpötila laskee, pilvisyys lisääntyy ja usein tuulet voimistuvat.</content>
<published>2019-05-23T15:08:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Sade</title>
<id>https://peda.net/id/79b6c80a7d5</id>
<updated>2018-09-24T06:46:17+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/sade#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/sade/l#top&quot; title=&quot;sademittari.sademittari_ymp_levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/sade/l:file/photo/aec5232aed5fabed0b6e005e6eda463a52b989ce/sademittari.sademittari_ymp_levea.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sateen määrä ilmoitetaan millimetreinä. 1 mm sadetta vastaa litraa vettä neliömetrillä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Sade&lt;/b&gt; on pilvistä putoilevaa vettä. Kun aurinko lämmittää järven tai muun vesistön pintaa, siitä haihtuu vesihöyryä. Se kohoaa ylöspäin muodostaen pilviä. Kun vesihöyry jäähtyy yläilmakehässä, se tiivistyy vesipisaroiksi, jotka alkavat putoilla kohti maata.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Normaali vesisade&lt;/b&gt; voi olla rankkaa tai kevyempää. Vesipisarat ovat keskikokoisia, ja sade kestää jopa useita tunteja yhtäjaksoisesti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tihkusade&lt;/b&gt; muodostuu niin pienistä vesipisaroista, että ne eivät edes muodosta renkaita osuessaan lätäköihin. Tihkusade kuitenkin kastelee ja huonontaa näkyvyyttä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Sadekuuro&lt;/b&gt; on rankka, nopeasti ohimenevä sade. Vesipisarat ovat suuria, ja vettä tulee pienessä ajassa paljon. Jos siihen liittyy ukkonen, puhutaan ukkoskuurosta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Raekuuro.&lt;/b&gt; Joskus kesälläkin sataa rakeita eli pieniä jääkokkareita. Niitä syntyy kun vesipisarat jäätyvät uudelleen kylmän ukkospilven alaosassa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe src=&quot;https://h5p.org/h5p/embed/312733&quot; width=&quot;1090&quot; height=&quot;307&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt; ​​</content>
<published>2019-05-23T15:08:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Sään tekijöitä</title>
<id>https://peda.net/id/79b988c47d5</id>
<updated>2017-11-26T19:58:19+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/l%C3%A4mp%C3%B6tila#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Lämpötila&lt;/b&gt; on kesällä korkeampi kuin muina vuodenaikoina, koska auringon säteet osuvat &amp;quot;enemmän&amp;quot; Suomeen kuin talvella. Lämpötilaan vaikuttavat myös pilvet ja tuulet, sillä eihän kesälläkään ole aina lämmintä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Pilvisyys&lt;/b&gt; estää auringon säteitä lämmittämästä maata päiväsaikaan. Toisaalta pilvipeite toimii yöllä peiton tavoin säilyttäen lämpimän maan pinnalla. Selkeänä yönä voi lämpötila kesälläkin laskea nollan alapuolelle Silloin sanotaan olevan hallayön. Halla vaurioittaa puita ja viljelykasveja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Ilmavirtaukset&lt;/b&gt; eli &lt;b&gt;tuulet&lt;/b&gt; vaikuttavat lämpötilaan. Jos ilmaa virtaa pohjoisesta, se on aina kylmempää kuin eteläinen ilmavirtaus. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Meri-ilmaston &lt;/b&gt;rannikolla ja saaristossa ilma lämpenee keväällä hitaammin ja jäähtyy syksyllä myöhemmin kuin sisämaassa. Tämä johtuu siitä, että meriveden kestää lämmetä keväällä kauan. Toisaalta syksyllä meri vapauttaa lämpöä ilmaan. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;b&gt;Mannerilmaston&lt;/b&gt; alueella sisämaassa on kylmempi talvi ja lämpimämpi kesä kuin meren rannalla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/l%C3%A4mp%C3%B6tila/sdmnsdmns2#top&quot; title=&quot;shutterstock_shutterstock_154358516_sade_By Dusan Milenkovic_shutterstock_662048815_By Natalia Sokko_kesa.shutterstock_shutterstock_154358516_sade_By Dusan Milenkovic_shutterstock_662048815_By Natalia Sokko_kesa_ymp_levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/l%C3%A4mp%C3%B6tila/sdmnsdmns2:file/photo/b357d9863493b6f3dc6ba28130965e5c1a2bd52d/shutterstock_shutterstock_154358516_sade_By%20Dusan%20Milenkovic_shutterstock_662048815_By%20Natalia%20Sokko_kesa.shutterstock_shutterstock_154358516_sade_By%20Dusan%20Milenkovic_shutterstock_662048815_By%20Natalia%20Sokko_kesa_ymp_levea.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Erilaiset säät. Vasemmalla on lämmin, tyyni ja pilvetön kesäpäivä. Oikealla on viileä, tuulinen ja sateinen syyspäivä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Erilaiset säät. Vasemmalla on lämmin, tyyni ja pilvetön kesäpäivä. Oikealla on viileä, tuulinen ja sateinen syyspäivä.&lt;/em&gt;</content>
<published>2019-05-23T15:08:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tuuli</title>
<id>https://peda.net/id/79bc6b167d5</id>
<updated>2018-07-16T15:30:20+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/tuuli#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;&lt;b&gt;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/LItpU1UcRqU?rel=0&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;!-- removed: br --&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/b&gt;&#10;&lt;table class=&quot;eoppi-table right&quot;&gt;&lt;caption&gt;tuulen voimakkuus&lt;/caption&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&lt;th&gt;m/s&lt;/th&gt;&lt;th&gt;Kuvaus&lt;/th&gt;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;0–3&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Heikko tuuli&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;4–7&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Kohtalainen tuuli&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;8–13&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Navakka tuuli&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;14–20&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Kova tuuli (kovan tuulen varoitus)&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;21–24&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Myrsky (myrskyvaroitus)&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;25–28&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Kova myrsky (myrskyvaroitus)&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;29–32&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Ankara myrsky (myrskyvaroitus)&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&amp;gt;32&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Hirmumyrsky&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;b&gt;Tuuli&lt;/b&gt; syntyy, kun aurinko lämmittää maata ja sen pinnalla olevaa ilmaa. Lämmennyt ilma kohoaa ylöspäin ja uutta ilmaa virtaa tilalle. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tuuli viilentää usein ilmaa, sillä tilalle virtaava ilma on yleensä viileämpää. Myös ilmavirtaus sinänsä viilentää. Tämän huomaat helposti, kun puhallat kämmenenselkääsi, jolloin ilmavirta tuntuu viileältä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tuuli voi myös olla vaarallisen kovaa erityisesti merialueilla. Maallakin myrsky voi kaataa isojakin puita ja vaurioittaa rakennuksia. Sään ennustajat, meteorologit pyrkivät varoittamaan ihmisiä kovista tuulista antamalla kovantuulen- ja myrskyvaroituksia maa- ja merialueille. Myrskyyn liittyy kesällä usein ukkonen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tuulen kovuutta kuvataan sillä, kuinka monta metriä sekunnissa tuuli etenee.</content>
<published>2019-05-23T15:08:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ukkonen</title>
<id>https://peda.net/id/79bd2d447d5</id>
<updated>2015-12-26T14:51:29+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/ukkonen#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/ukkonen/l#top&quot; title=&quot;luonnonmaantiede_salama_shutterstock_75060658_peda.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/ukkonen/l:file/photo/309f31d90a93cfbb5ffe49ed7aaeab2d063c78b1/luonnonmaantiede_salama_shutterstock_75060658_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Salamia voi nähdä kesällä erityisesti lämpimän kesäpäivän jälkeen.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Ukkonen&lt;/b&gt; on voimakas sääilmiö, jossa ukkospilveen muodostunut sähkövaraus purkautuu salamana. Salama voi iskeä pilvestä toiseen tai maahan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ukonilmalla yleensä myös tuulee ja sataa rankasti. Maahan iskevät salamat aiheuttavat vahinkoa sähkölaitteille ja joskus myös ihmisille. Salamat iskevät usein korkeisiin paikkoihin, kuten isoihin puihin ja korkeisiin rakennuksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ukkosen jyrinä kuuluu jopa 20 kilometrin päähän, ja salamat näkyvät vielä kauemmas. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Miksi ukkosen jyrinä kuuluu vasta jonkin aikaa välähdyksen jälkeen? Se johtuu siitä, että ääni kulkee paljon valoa hitaammin. Esimerkiksi kilometrin päässä olevan salamaniskun havaitset välittömästi, mutta ääneltä menee kilometrin matkaan noin kolme sekuntia. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Voitkin arvioida ukkosrintaman etäisyyttä laskemalla kuinka kauan välähdyksestä kuluu aikaa jyrähdykseen. Jos aika on kolme sekuntia, ukkonen on kilometrin päässä. Jos aikaa kuluu kuusi sekuntia, ukkonen on kahden kilometrin päässä jne.</content>
<published>2019-05-23T15:08:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Sään ennustaminen</title>
<id>https://peda.net/id/79be86087d5</id>
<updated>2017-11-26T19:19:44+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/s%C3%A4%C3%A4n-ennustaminen#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Meteorologi&lt;/b&gt; ennustaa säätä. Hän tekee säähavaintoja pitkältä ja lyhyeltä ajalta ja vertaa saatuja havaintoja sääennustusmalleihin. Mallit on rakennettu pitkän ajan kuluessa tehtyjen säähavaintojen pohjalta. Joskus sää kuitenkin käyttäytyy odottamattomasti ja sääennustus menee pieleen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Melko tarkkoja muutamaa lähituntia koskevia ennusteita tehdään mm. sadetutkien avulla. Niillä nähdään, missä sataa ja minne sade on menossa. Kun vielä otetaan huomioon tuulen suunta ja voimakkuus, voidaan ennustaa, milloin saderintama saapuu paikkakunnalle.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;1067&quot; height=&quot;800&quot; src=&quot;//www.thinglink.com/card/991237507427336194&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Pohjois-Euroopan sääkartta. Länsituulet tuovat Suomeen Atlantilta sateita. M-kirjain tarkoittaa matalapainetta. Silloin yleensä sataa. K tarkoittaa korkeapainetta. Silloin on yleensä kaunis sää.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Voit katsoa sääennusteita internetistä tai televisiosta. Myös radiossa annetaan sääennusteita. Merelle on omat ennusteensa ja veneilijöille tarkoitetut tuulivaroitukset.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Voit itsekin ennustaa säätä katsomalla taivaalle. Korkeat kumpupilvet enteilevät sadetta, tumma pilvipeite ukkosta. Sanotaan, että iltarusko enteilee seuraavan päivän sadetta. Se saattaa pitää paikkansakin, sillä iltarusko johtuu siitä, että ilmakehän sisältämät vesipisarat taittavat auringon valoa ja saavat sen näyttämään punaiselta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Sääennusteita:&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;http://ilmatieteenlaitos.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Ilmatieteen laitos&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;http://www.foreca.fi/Finland&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Foreca&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2019-05-23T15:08:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tiivistelmä</title>
<id>https://peda.net/id/79bff2547d5</id>
<updated>2018-07-16T15:51:14+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/tiivistelm%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;eoppi-summary&quot;&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Kesän säähän vaikuttavat eniten lämpötila ja sade.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Tuulet ja pilvisyys voivat vaikuttaa päivän lämpötilaan paljon.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Säätä voi ennustaa.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2019-05-23T15:08:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Navigointi</title>
<id>https://peda.net/id/79c08ad47d5</id>
<updated>2016-01-26T13:01:45+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/oulu/aseman-koulu/e3eu230/e3b/kes%C3%A4inen-luonto/kes%C3%A4n-s%C3%A4%C3%A4/navigointi#top" />
<content type="html">&lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/73c6ea747d5:sitemap&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt; &lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-kirja-sisallys.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Sisällys&lt;/span&gt; &lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/79a0d9327d5:sitemap&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt; &lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-luku-sisallys.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Luvun sisällys&lt;/span&gt; &lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/7f03d79e7d5&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt; &lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-hakemisto.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Hakemisto&lt;/span&gt; &lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/79a479b67d5&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt; &lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-tehtavat.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Tehtävät&lt;/span&gt; &lt;/a&gt;</content>
<published>2019-05-23T15:08:18+03:00</published>
</entry>


</feed>