<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>2. Mallintaminen</title>
<id>https://peda.net/id/79463378dfa</id>
<updated>2025-01-31T09:32:06+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/79463378dfa:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/arkisto/ke3/2.-mallintaminen#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kvanttimekaaninen atomimalli</title>
<id>https://peda.net/id/e606347ee8a</id>
<updated>2025-02-12T10:13:12+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/arkisto/ke3/2.-mallintaminen/kvanttimekaaninen-atomimalli#top" />
<content type="html">Video kvanttimekaanisesta atomimallista&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://opetus.tv/kemia/ke2/kvanttimekaaninen-atomimalli/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://opetus.tv/kemia/ke2/kvanttimekaaninen-atomimalli/&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuorimalli ei selitä riittävän tarkasti elektronien paikkaa atomiytimen ympärillä. Elektronin paikkaa ytimen ympärillä ei voida tarkkaan määritellä. Kvanttimekaaninen atomimalli kertoo tarkemmin elektronien paikan todennäköisyyden elektronipilvessä.&lt;br/&gt;&#10;Jokaisella pääkuorella (merkitään 1, 2, 3, ...) on erilaisia energiatiloja, alakuoria&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;alakuoria merkitään s, p, d, f&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kullakin alakuorella voi olla orbitaaleja, joihin voi asettua vain kaksi elektronia erimerkkisin spinein&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;spin kuvaa mangneettista vuorovaikutusta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;spinillä on kaksi eri suuntaa, joita merkitään ylös ja alas&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Paulin kieltosäännön&lt;/b&gt; mukaan, jos kahdella elektronilla on sama spin, ne eivät voi olla samalla orbitaalilla&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;orbitaaleja merkitään laatikoilla, ja elektroneja kuvaavat laatikkojen sisään piirretyt nuolet (ylös ja alas)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kaikilla orbitaaleilla, joilla on sama energia, kuuluvat samalle alakuorelle&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;s-alakuorella on on yksi s-orbitaali, jolla voi olla 2 elektronia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;p-alakuorella on kolme p-orbitaalia, joilla voi olla 2 * 3 = 6 elektronia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;d-alakuorella on viisi d-orbitaalia, joten sillä voi olla 10 (=2 * 5) elektronia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;esimerkiksi 3. kuorella (n = 3) on kolme alakuorta: 3s, 3p ja 3d eli 3. kuorella voi olla yhteensä 2 + 6 + 10 = 18 (2*3^2) elektronia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;vastaavasti 2. kuorella on kaksi alakuorta: 2s ja 2p eli yhteesä elektroneja voi olla 2 + 6 = 8&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Hundin sääntö&lt;/b&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;elektronit asettuvat alakuorille ensin samansuuntaisin spinein&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;eli jos samalla alakuorella on useita elektroneja, ne asettuvat orbitaaleille siten, että niiden spinit ovat samansuuntaiset&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Esimerkki: Typen, N järjestysluku on 7 eli sillä on 7 elektronia&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;2 elektronia menevät kuoren 1 alakuorelle 1s eli 1s-orbitaalilla on 2 elektronia erimerkkisin spinein&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kuoren 2 alakuorelle 2s menee 2 elektronia erimerkkisin spinein ja loput 3 elektronia alakuoren 2p p-orbitaaleille samansuuntaisin spinein&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/arkisto/ke3/2.-mallintaminen/kvanttimekaaninen-atomimalli/typen-elektronit.png#top&quot; title=&quot;Typen elektronit.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/arkisto/ke3/2.-mallintaminen/kvanttimekaaninen-atomimalli/typen-elektronit.png:file/photo/7df4fbb46f5a129302e36af815ac7ed4d4e22184/Typen%20elektronit.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Typen elektronit.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Orbitaalit täyttyvät energiajärjestykssä (minimienergiaperiaatteen mukaisesti)&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt; Kaliumin, K järjestyluku on 19, joten eka pääkuorella on 2 elektronia (1s-alakuorella), toka pääkuorella 8 elektronia (2s- ja 2p-alakuorilla) ja kolmannelle mahtuisi loput 9. Nyt 3. pääkuorelle menee kuitenkin vain 8 elektronia (3s- ja 3p-alakuorille). Viimeinen elektroni menee 4. pääkuoren 4s-alakuorelle 3d-alakuoren sijaan, koska 4s-alakuoren energia on alhaisempi kuin 3d-alakuoren.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Alimmat alakuoret täyttyvät järjestyksessä: 1s, 2s, 2p, 3s, 3p, 4s, 3d, 4p&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Elektronien täyttyminen diagonaalisäännön avulla&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/arkisto/ke3/2.-mallintaminen/kvanttimekaaninen-atomimalli/elektronien-tayttyminen.png#top&quot; title=&quot;elektronien täyttyminen.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/arkisto/ke3/2.-mallintaminen/kvanttimekaaninen-atomimalli/elektronien-tayttyminen.png:file/photo/36dbdbb570fe111c6112645e1ce8ad9703a8a862/elektronien%20t%C3%A4yttyminen.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;elektronien täyttyminen.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Atomin elektronikonfiguraatio &#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Atomin elektronirakenne on helpompi esittää ilman laatikkomallia (piirtäminen on työlästä)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaliumin elektronirakenne voidaan esittää 1s&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;2s&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;2p&lt;sup&gt;6&lt;/sup&gt;3s&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;3p&lt;sup&gt;6&lt;/sup&gt;4s&lt;sup&gt;1&lt;/sup&gt;, jossa näkyy eri kuorien orbitaalit energiajärjestyksessä ja yläindeksinä elektronien lukumäärä&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Videoita:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://opetus.tv/kemia/ke2/paulin-kieltosaanto-hundin-saanto/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Paulin kieltosääntö ja Hundin sääntö&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://opetus.tv/kemia/ke2/jaksollinen-jarjestelma-orbitaalien-mukaan/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Jaksollinen järjestelmä ja orbitaalit&lt;/a&gt;</content>
<published>2025-02-11T20:20:40+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Hiilen muodostamat sidokset</title>
<id>https://peda.net/id/f6655618f1c</id>
<updated>2025-02-24T15:42:10+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/salo/koulut/halikon-lukio/oppiaineet/kemia/arkisto/ke3/2.-mallintaminen/hiilen-muodostamat-sidokset#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://opetus.tv/kemia/ke2/sigma-ja-pii-sidokset/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://opetus.tv/kemia/ke2/sigma-ja-pii-sidokset/&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Yksinkertainen sidos&lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hiiliatomilla on 2s-orbitaalilla kaksi elektronia erimerkkisin spinein ja samoin kahdella 2p-orbitaalilla kaksi elektronia samanmerkkisin spinein. Hiili muodostaa neljä &lt;b&gt;yksinkertaista kovalenttista sigma-sidosta&lt;/b&gt; hybridisaation avulla seuraavasti:&lt;br/&gt;&#10;Ajatellaan, että hiilen &lt;b&gt;2s-orbitaalin yksi elektroneista menee kolmannelle 2p-orbitaalille&lt;/b&gt; eli 2s-orbitaalille jää vain yksi elektroni ja jokaisella kolmella 2p-orbitaalilla on yksi elektroni samansuuntaisin spinein. Tapahtuu ns &lt;b&gt;sp&lt;sup&gt;3&lt;/sup&gt; -hybridisaatio.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;a href=&quot;https://opetus.tv/kemia/ke2/hybridiorbitaalit/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;sp3 -hybridisoituminen&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;b&gt;2. Kaksois- ja kolmoissidos&lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaksoissidoksessa on yksi sigma- ja yksi pii-sidos eli kyseessä on sp&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt; -hybridisoituminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kolmoissidoksessa on yksi sigma-sidos ja kaksi pii​-sidosta eli kyseessä on sp -hybridisoituminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://opetus.tv/kemia/ke2/sp2-ja-sp-hybridiorbitaalit/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;sp2 ja sp -hybridisoituminen&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tehtävät: 40, 41, 43 ja 46 sekä 56, 57 ja 58</content>
<published>2025-02-23T12:21:36+02:00</published>
</entry>


</feed>