https://peda.net/id/79239f6a88a 2017-08-24T12:06:11+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/19b7325a88a 2017-08-28T08:44:34+03:00 <span>Merkittävimpiä puun lahottajia ovat kääväkkäät, erityisesti käävät. Käävät on suurin lahottajasienten ryhmä ja kääpälajeja on Suomessa yli 200. Käävät koostuvat sienirihmastosta, joka on yleensä piilossa puun sisällä tai maaperässä. Ne kasvavat puun rungossa tai maassa loisena tai lahottajana, todella harvoin ne kasvattavat itse itiöemänsä. Itiöt muodostuvat itiöemän alapinnan pilleissä ja käävät lisääntyvät itiöiden avulla. Käävät hajottavat ja lahottavat kasviainesta entsyymiensä avulla. Ne myös elävät usein symbioosissa puiden juuriston kanssa. Kun isäntäpuun ravintovarastot on käytetty loppuun, niin kääpä kuolee. Kääpälajit ovat uhanalaistuneet vanhojen metsien kadotessa. <br/> <br/> </span>Eri kääpälajit viihtyvät eriasteisesti lahonneella puulla ja eri puulajeilla. Osa käävistä on seuraajalajeja, jotka asuttavat lahoavan puun vasta, kun edeltäjälaji, usein aivan tietty kääpälaji, on lahottanut sitä. Niinpä monimuotoinen kääpälajisto vaatii runsaan ja monipuolisen lahopuujatkumon eli paikalla on oltava eri-ikäistä lahopuuta.<br/> <br/> Paitsi lahopuu, myös lahottajasienet toimivat tärkeänä eliympäristönä monille hyönteisille. Ne myös muuttavat puuainesta hyönteisille sopivaksi. Hyönteiset puolestaan voivat levittää sienten itiöitä uusille kasvualustoille.<br/> <br/> Kuvissa kääpiä Haaviston luonnonsuojelualueelta:<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/lahottajasienet/k%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t/laho11-jpg#top" title="laho11.JPG"><img src="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/lahottajasienet/k%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t/laho11-jpg:file/photo/dbc2720c0eef6d84c0030233ad6f003e11cd9755/laho11.JPG" alt="" title="laho11.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/lahottajasienet/k%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t/laho13-jpg#top" title="laho13.JPG"><img src="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/lahottajasienet/k%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t/laho13-jpg:file/photo/e5e666195336caeef69519cd1efe224d6b582a9e/laho13.JPG" alt="" title="laho13.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/lahottajasienet/k%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t/laho14-jpg#top" title="laho14.JPG"><img src="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/lahottajasienet/k%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t/laho14-jpg:file/photo/c85450ca0da0899deebf6a609dcb0a574c4b3a3d/laho14.JPG" alt="" title="laho14.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/lahottajasienet/k%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t/laho22-jpg#top" title="laho22.jpg"><img src="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/lahottajasienet/k%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t/laho22-jpg:file/photo/ab5c8b2a1e59038b620f8c442fe2e788b84be2fe/laho22.jpg" alt="" title="laho22.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/lahottajasienet/k%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t/laho18-jpg#top" title="laho18.JPG"><img src="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/lahottajasienet/k%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t/laho18-jpg:file/photo/4b9d79a3b71dd1f46b4db45aa4c0cc565a06ca49/laho18.JPG" alt="" title="laho18.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/lahottajasienet/k%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t/laho17-jpg#top" title="laho17.JPG"><img src="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/lahottajasienet/k%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t/laho17-jpg:file/photo/5589845fb58946d60d9288cd9530d728cc5bd247/laho17.JPG" alt="" title="laho17.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <span>Lähteet: <br/> Hallanaro, Kuusela, Juslén, Ryttäri 2016: Metsän salainen elämä. Gaudeamus<br/> <br/> </span><span>Heikkonen, Kiema, Kotiranta 2012: Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kopio Niini Oy 9/2012 luettu 17.8.2017<br/> <br/> </span><span>Kaasinen 2009: Käävät asuvat arvokkaissa metsissä— Haastattelussa Heikki Kotiranta <a href="http://lehti.luontoportti.fi/fi/artikkelit/kaavat-asuvat-arvokkaissa-metsissa" rel="nofollow ugc noopener">http://lehti.luontoportti.fi/fi/artikkelit/kaavat-asuvat-arvokkaissa-metsissa</a> luettu 17.8.2017<br/> </span><br/> <span>Sirke Kajava ja Timo Silver 2016: Lahopuun merkitys ja tuottaminen sekä sen aiheuttama tuhoriski talousmetsälle. </span><a href="https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/lahopuuhanke.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/lahopuuhanke.pdf</a><span> Luettu: 24.8.2017</span><br/> <br/> <span>Lehesvirta 2002: Metsiemme kääpiä. UPM-Kymmene Metsä<br/> <br/> Pertti Renvall: Lahopuu on elämää. <a href="http://www.kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi/pdf/kont_lahopuu_1_net.pdf" rel="nofollow ugc noopener">http://www.kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi/pdf/kont_lahopuu_1_net.pdf</a></span><span><br/> <br/> </span>Yle 2007: Käävät ovat tehokkaita lahottajia. <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/08/kaavat-ovat-tehokkaita-lahottajia" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/08/kaavat-ovat-tehokkaita-lahottajia</a>. Luettu 17.8.2017<br/> <br/> Kuvat: Jonna Lahti, Kaisa Leinonen, Amanda Nurisalo<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 2017-08-24T12:24:59+03:00