<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Vesilinnut</title>
<id>https://peda.net/id/78fe3f90883</id>
<updated>2023-11-21T08:59:10+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/78fe3f90883:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/OLIL/ymparistooppi/linnut/vesilinnut#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Vesilinnut</title>
<id>https://peda.net/id/399117c8883</id>
<updated>2023-11-21T09:04:34+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/OLIL/ymparistooppi/linnut/vesilinnut/vesilinnut#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Tässä ryhmässä lintulajisto on suuri. Joukossa on tyypillisiä suolajeja, rehevien lintujärvien rantalajeja, rantapensaikko ja -puustolajeja, kahlaajia, järvien ja meren asukkaita.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Kurki&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Kurkien perinteiset asuinsijat ovat suurilla soilla kaukana ihmisasutuksesta. Sillä on pitkät kahluujalat, joissa on räpylä kahden varpaan välissä. Ne kannattavat kurkea suolla. Pitkällä nokallaan se etsii sammakoita ja hiiriä. Se syö myös marjoja. Kurki on muuttolintu. Ne muuttavat etelään komeassa auramuodostelmassa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://karhuseutu.fi/wp-content/uploads/sites/2/2022/08/MG_7204-683x1024.jpg&quot; alt=&quot;Lähdön hetki – ensi vuoteen ystävät! kurki-ilta Puurijärvellä 9.9. - Leader  Karhuseutu&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Sinisorsa&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Sorsalintujen tuntomerkkejä ovat pitkänomainen ruumis ja lyhyet, hyvin takana olevat räpyläjalat. Sorsat ovat taitavia uimareita, mutta ne osaavat myös lentää. Luonteeltaan sorsat ovat seuranahaluisia ja ne kerääntyvät mielellään suuriksi parviksi. Niillä on pyrstössä rasvarauhanen, jonka öljymäisellä eritteellä ne sivelevät höyhenensä vedenpitäviksi. Sinisorsan värit vaihtelevat sukupuolen ja vuodenajan mukaan. Suurin osa sorsista on muuttolintuja, mutta osa jää Suomeen talvehtimaan (ns. pullasorsat).&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/97/Ducks_in_plymouth%2C_massachusetts.jpg/1200px-Ducks_in_plymouth%2C_massachusetts.jpg&quot; alt=&quot;Sinisorsa – Wikipedia&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Joutsen&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Joutsen on monen mielestä Suomen kauneimpia lintuja ja uljaana veden pinnalla lipuva joutsen onkin uljas näky. Joutsenet voivat pitkän kaulansa ansiosta syödä ruokaa melko syvältäkin. Joutsenet solmivat ikuisesti kestävän parisuhteen kumppaninsa kanssa. Joutsenlajeja ovat mustajoutsen, laulujoutsen, pikkujoutsen, trumpettijoutsen, mustakaulajoutsen ja kyhmyjoutsen.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://www.birdlife.fi/wp-content/uploads/2017/09/pikkujoutsen-ja-laulujoutsenia-micha-fager.jpg&quot; alt=&quot;BirdLife Suomi | Joutsenten tunnistaminen&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;ETSI KUVAT JA LIITÄ OIKEAAN KOHTAAN.&lt;/span&gt;</content>
<published>2023-11-21T09:04:34+02:00</published>
</entry>


</feed>