5.3 Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa

2022-04-07T12:46:23+03:00

Varhaiskasvatukseen osallistuminen on hyvä perusta lapsen kehitykselle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Vaikeuksia ehkäistään ennalta pedagogisilla järjestelyillä ja erilaisilla työtavoilla. Näihin kuuluvat muun muassa suunnitelmallinen toiminnan eriyttäminen, ryhmien joustava muuntelu ja oppimisympäristöjen muokkaaminen. Selkeä päiväjärjestys ja päivittäisten toimintojen rytmittäminen tukevat kaikkia lapsia. Lapselle määritellään sopivin tuen taso[1] ja tuen muodot[2] tuen antamisen periaatteiden mukaisesti, mikäli laadukas pedagogiikka ei vastaa lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen tuen muodot tarkoittavat lapsen tarvitsemia pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia tukitoimia. Aloite lapsen tuen vahvistamisesta voi tulla ryhmän henkilöstöltä, huoltajalta tai muilta asiantuntijoilta.

Lapsella on oikeus saada tukea sopivalla tuen tasolla heti, kun tuen tarve on havaittu. Lapsen tuen saanti ei edellytä lääketieteellistä diagnoosia tai muuta terveydenhuollon tai sosiaalihuollon lausuntoa. Lapsella on myös oikeus tuen palveluihin ja apuvälineisiin tuen tarpeen mukaan[3]. Varhaiskasvatuksen järjestäjä vastaa niistä tukitoimista ja apuvälineistä, joita lapsi tarvitsee varhaiskasvatukseen osallistumiseensa. Tällaisia ovat esimerkiksi

liikkumiseen ja muihin fyysisiin toimintoihin liittyvät järjestelyt, kuten pyörätuoliliuskat ja kaiteet tai
lapsen kommunikaatioon, näköön, kuuloon, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen liittyvät apuvälineet, kuten kommunikointia tukevat lelut, digitaaliset sovellukset, pelit tai äänikirjat.

Varhaiskasvatuksessa käytettävät tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tuen tasojen välillä siirrytään joustavasti ja tuen taso arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Tehostetun tai erityisen tuen edellytyksenä ei ole, että lapsi on ensin saanut muulle tasolle kuulunutta tukea. Tehostettua tai erityistä tukea saava lapsi on otettava huomioon päiväkodin ja perhepäivähoidon henkilöstön mitoituksessa[4].

Yleinen tuki

Varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada hänen yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa tai hyvinvointinsa edellyttämää yleistä tukea heti tuen tarpeen ilmettyä osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa. Yleistä tukea toteutetaan lapsen omassa ryhmässä.

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata lapsen tuen tarpeeseen. Yleinen tuki muodostuu yksittäisistä tuen muodoista, esimerkiksi yksittäisistä pedagogisista ratkaisuista sekä tukitoimista, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsen tuki on lyhytkestoista ja/tai intensiteetiltään matalampaa verrattuna tehostettuun ja erityiseen tukeen. Lapsen yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastataan käyttämällä esimerkiksi soveltuvia materiaaleja, välineitä, opetusohjelmia tai osa-aikaista erityisopettajan antamaa tukea.

Yleinen tuki ei edellytä hallintopäätöksen antamista, vaan tukea annetaan aina tuen tarpeen ilmetessä. Yleinen tuki järjestetään varhaiskasvatuksen opettajan ja muun henkilöstön yhteistyössä. Mahdollisista tukipalveluista, kuten tulkitsemis- ja avustamispalveluista ja apuvälineistä, tehdään hallinnollinen päätös[5].

Tehostettu tuki

Varhaiskasvatuksessa lapselle on annettava tukea yksilöllisesti ja yhteisöllisesti suunniteltuna tehostettuna tukena, kun yleinen tuki ei riitä. Tuki on intensiteetiltään voimakkaampaa ja yksilöllisempää kuin yleinen tuki. Tukea annetaan lyhytkestoisesti tai pidempään jatkuvana lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja se aloitetaan heti tuen tarpeen ilmettyä. Tehostettua tukea annetaan niin kauan kuin lapsi tarvitsee sitä.

Lapsen tukea tehostetaan tuen suunnittelulla ja toteuttamistapojen lisäämisellä tai niitä vahvistamalla. Tuki muodostuu säännöllisistä ja samanaikaisesti toteutettavista useista tuen muodoista. Oikea-aikaisesti annettu tehostettu tuki ennaltaehkäisee lapsen myöhempää tuen tarpeiden moninaistumista.

Lapsen mahdollista myöhempää diagnoosia tai kuntoutuksen aloittamista ei voida käyttää tuen saamisen ehtona[6]. Tehostetun tuen antamisesta tehdään hallintopäätös[7].

Erityinen tuki

Varhaiskasvatuksessa lapselle on annettava tukea yksilöllisesti suunniteltuna erityisenä tukena, kun yleinen tuki tai tehostettu tuki ei riitä. Erityistä tukea voidaan antaa vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai muusta, merkittävästi toimintakykyä alentavasta lapsen oppimisen ja kehityksen tuen tarpeesta johtuen. Erityinen tuki on vahvin varhaiskasvatuksessa annettavan tuen taso. Lapsen tuen tarpeen vaatiessa tuki voidaan aloittaa suoraan erityisen tuen tasolla.

Lapsella on oikeus saada erityistä tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Erityinen tuki muodostuu useista tuen muodoista ja tukipalveluista, ja on jatkuvaa ja kokoaikaista. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintopäätös[8].

Tuen muodot

Tuen eri muotoja käytetään kaikilla tuen tasoilla lapsen tuen tarpeen mukaisesti[9]. Tuen muotoja voi toteuttaa samanaikaisesti heti tuen tarpeen ilmettyä osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa. Varhaiskasvatuksen työtapoja ja oppimisympäristöjä muunnellaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tukitoimet suunnitellaan pedagogisesti niin, että lapsen osallisuus, oikeus oppia ja toimia osana vertaisryhmää toteutuvat lapsen edun mukaisesti. Lapsen tuki voi sisältää pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia tuen muotoja.

Lapsen tuki järjestetään osana varhaiskasvatuksen päivittäistä toimintaa. Lapsiryhmän kokoa muodostettaessa huomioidaan tukea tarvitsevien lasten etu, tuen tarve ja taso sekä se, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan ryhmässä saavuttaa.

Pedagogisiin tuen muotoihin lukeutuvat toistuvien toimintojen sekä lapselle selkeän ja ennakoitavan päivärytmin luominen. Lapsen tukeen kuuluvat muun muassa sensitiiviset ja saavutettavat vuorovaikutus- ja kommunikointitavat. Näitä voivat olla puhetta korvaavat kommunikaatiomenetelmät, kuten viittomat, kuvat tai erilaiset teknologiset ratkaisut. Lapsen tarpeisiin vastaaminen edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä yhteisiä ja johdonmukaisia pedagogisten ja erityispedagogisten työtapojen ja menetelmien käyttöä. Pedagogisiin tuen muotoihin kuuluvat myös varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelu, havainnointi, dokumentointi ja arviointi.

Lapsen yksilöllisistä tarpeista nousevia, erityispedagogisia menetelmiä voidaan suunnitella, soveltaa ja toteuttaa joko yhden lapsen, pienen ryhmän tai koko lapsiryhmän yhteisenä toimintana. Varhaiskasvatuksen inklusiivisen arvoperustan mukaisesti pedagogisen tuen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ensisijaisesti käyttää toimintatapoja, joissa lapsen tarvitsema tuki toteutuu osana vertaisryhmää.

Rakenteellisiin tuen muotoihin kuuluu lapsen tuen tarpeen havaitsemiseen ja sen toteuttamiseen liittyvän henkilöstön osaamisen ja erityispedagogisen osaamisen lisääminen. Rakenteellisia tuen muotoja ovat myös ryhmän lapsimäärän pienentäminen sekä henkilöstön mitoitukseen ja/tai rakenteeseen liittyvät ratkaisut sekä niiden muuttaminen lapsen tuen tarpeen mukaan[10]. Ryhmän henkilöstörakennetta voidaan vahvistaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajalla. Lapsimäärän pienentämisellä muutetaan henkilöstön ja lasten suhdelukua siten, että lapsen tukea voidaan suunnitellusti toteuttaa ja varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan ryhmässä saavuttaa. Lisäksi varhaiskasvatukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustamispalvelut, apuvälineiden käyttäminen, esteettömyyden huomioiminen sekä pien- tai erityisryhmä voivat olla lapsen tarvitsemia rakenteellisia tuen muotoja.

Hoidollisen tuen muodot tarkoittavat menetelmiä ja toimintatapoja, joilla vastataan lapsen tarvitsemaan hoitoon, hoivaan ja avustamiseen. Lapsen terveydenhoidolliset tarpeet huomioidaan osana hoidollisen tuen muotoja. Näitä voivat olla esimerkiksi lapsen pitkäaikaissairauksien hoitoon, lääkitykseen, ruokavalioon ja liikkumiseen liittyvät avustamisen tarpeet ja apuvälineet. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön ohjauksen ja konsultaation osalta.

Varhaiskasvatuksen toimipaikoissa arvioidaan aina tapauskohtaisesti, voidaanko lääke- tai sairaudenhoito toteuttaa osana lapsiryhmän perustoimintaa. Jokaisen lapsen kohdalla tehdään lapsen tilanteen kokonaisarviointi. Lapsen lääke- tai sairaudenhoito ei ole riippuvainen varhaiskasvatuslain mukaisesta tuen tasosta, vaan hoitoa annetaan tuen tasosta riippumatta lapsen tarpeen mukaan.

Tuen pedagogisten, rakenteellisten ja hoidollisten toimintatapojen tulee olla lapsen edun ja tuen tarpeen mukaisia, ja niissä käytetään paikallista ja tapauskohtaista harkintaa. Esimerkiksi lapsen apuvälineiden käyttöä tai avustamista suunniteltaessa tulee ensisijaisesti järjestää nämä tukitoimet niin, että lapsi on osa vertaisryhmää ja mukana samoissa tiloissa ja tilanteissa muun lapsiryhmän kanssa.

[1] Varhaiskasvatuslaki 15 a §

[2] Varhaiskasvatuslaki 15 b §

[3] Varhaiskasvatuslaki 15 c §

[4] Varhaiskasvatuslaki 35 ja 38 §

[5] Varhaiskasvatuslaki 15 c §

[6] HE 148/2021 vp, s. 32

[7] Varhaiskasvatuslaki 15 e §

[8] Varhaiskasvatuslaki 15 e §

[9] Varhaiskasvatuslaki 15 b §

[10] Varhaiskasvatuslaki 35 § 2 mom. ja 38 § 2 momentti

Lapsen tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa Äänekoskella

2023-01-09T08:15:52+02:00

Yleinen tuki varhaiskasvatuksessa

Yksittäisiä tuen muotoja käytössä, pääsääntöisesti lyhytkestoista
Pienryhmätoiminta, joustavat ryhmittelyt
Struktuuri arjessa, päivästruktuuri kuvin
Vuorovaikutuksen ja kommunikaation tuki (kuvat, tukiviittomat)
Oppimisympäristön muokkaaminen
Yhteistyö huoltajien kanssa
Tiimityö ja yhteisopettajuus
Monitoimijainen yhteistyö
VEO:n antama konsultaatio ja osa-aikainen erityisopetus
Tukipalveluista hallintopäätös

Jos varhaiskasvatuksessa herää huoli lapsen kasvusta, kehityksestä tai oppimisesta, asiasta keskustellaan lapsen huoltajien kanssa. Yhteistyössä suunnitellaan lapsen tarvitsema tuki. Tukitoimet, vastuut ja tuen toteuttamispaikka kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Tuen riittävyyttä seurataan yhdessä huoltajien kanssa. Yleisen tuen käytännön järjestämisestä vastaa varhaiskasvatuksen opettaja.
Hallintopäätöksen mahdollisista tukipalveluista yleisen tuen aikana tekee päiväkodin johtaja varhaiskasvatuksen opettajan valmistelusta. Tarvittaessa erityisopettajaa voidaan konsultoida.

Yleisen tuen arviointi

Jos yleinen tuki ei riitä ja lapsi tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, arvioidaan tuen riittävyys monitoimijaisesti yhdessä huoltajien kanssa. Työryhmän koostumus vaihtelee lapsikohtaisesti. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattavassa arvioinnissa kiteytyy kuva lapsen toiminnasta ja tarpeista sekä siitä, miksi yleisen tuen tukitoimet eivät ole riittäneet. Arviointiin kirjataan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista koskevat havainnot, huoltajien kuuleminen sekä tarvittaessa muiden lapsen kanssa toimivien havainnot. Lapsen oma näkemys tavastaan oppia otetaan huomioon.

Tarvittaessa työryhmä ehdottaa tehostettua tukea. Tarkennukset lapselle annettavasta tuesta kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Tehostettu tuki varhaiskasvatuksessa

Useita tuen muotoja samanaikaisesti ja säännöllisesti käytössä
Ohjaus ja eriyttäminen jäsentyy ja lisääntyy
Vuorovaikutuksen ja kommunikaation tuki lisääntyy
Yhteistyö huoltajien kanssa tiivistyy
Monitoimijainen yhteistyö tiivistyy
VEO:n tuki lisääntyy - konsultaatio ja osa-aikainen erityisopetus
Ryhmän lapsimäärän pienentäminen tai henkilöstön mitoitukseen liittyvät ratkaisut tarvittaessa
Hallintopäätös

Lapselle annettava tehostettu tuki kuvataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Suunnitelman päivitämisestä tuen tason muutoksen jälkeen vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. Tuki suunnitellaan monitoimijaisesti lapsen ja huoltajien kanssa yhteistyössä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellään tuen toteuttaminen ja vastuualueet, varhaiskasvatuspaikka sekä mahdolliset tukipalvelut.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatun tehostetun tuen vaikutusta arvioidaan säännöllisesti. Arviointiväli määritellään suunnitelmassa.

Jos lapsi ei enää tarvitse tehostettua tukea, palataan yleiseen tukeen. Monialainen työryhmä tekee arvioinnin, jossa todetaan, ettei lapsi enää tarvitse tehostettua tukea. Yleinen tuki ja tarvittavat tukipalvelut kirjataan lapsen vasuun.

Jos lapsen edelleen katsotaan tarvitsevan tehostettua tukea, jatketaan tarkistetun lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee.

Hallintopäätöksen tehostettuun tukeen siirtymisestä tai tehostetun tuen kumoamisesta tekee perhepalvelujohtaja varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan valmistelun pohjalta.

Jos tehostettu tuki ei riitä, opettaja, huoltajat ja useampi lasta tukeva toimija tekevät yhdessä arvioinnin tehostetun tuen riittävyydestä. Ryhmän koostumus vaihtelee lapsikohtaisesti. Arviointia voidaan täydentää lääketieteellisellä tai psykologisella lausunnolla. Lasta ja huoltajaa kuullaan. Monitoimijainen työryhmä ehdottaa lapselle erityistä tukea. Perhepalvelujohtaja tekee hallintopäätöksen erityisestä tuesta, jonka valmistelusta vastaavat varhaiskasvatuksen opettaja ja erityisopettaja. Erityisen tuen päätöksessä määritellään lapsen varhaiskasvatuspaikka tai muu varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Päätöksessä määritellään myös lapsen yksilölliset tuen tarpeet, tuen järjestäminen sekä muut tarvittavat tukipalvelut. Päätöksen jälkeen lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa tuki kuvataan tarkemmin.

Jos erityisen tuen tarve olennaisesti muuttuu, lapselle laaditaan monitoimijaisena yhteistyönä arviointi, jossa kuvataan tuen tarpeet erityisen tuen jatkuessa. Näitä voivat olla esimerkiksi tukipalveluiden muutokset. Arvioinnin pohjalta tehdään uusi hallinnollinen erityisen tuen päätöksen tarkistaminen. Arviointi tehdään myös silloin, kun lapsen varhaiskasvatuspaikka vaihtuu.

Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa

Useita tukimuotoja ja tukipalveluja käytössä, tuki on yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua
Tuki on jatkuvaa ja kokoaikaista
Yksilöllinen opetus
Pienryhmäopetus
Yhteistyö huoltajien kanssa on tiivistä
Monitoimijainen yhteistyö on säännöllistä
VEO:n tuki säännöllistä ja jatkuvaa - konsultaatio ja osa- tai kokoaikainen erityisopetus
Ryhmän lapsimäärän pienentäminen ja/tai henkilöstön mitoitukseen / ryhmärakenteeseen liittyvät ratkaisut
Hallintopäätös

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) varhaiskasvatuksessa

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmassa määritellään lapsen tarvitsemat tukimuodot ja tuesta vastaavat toimijat. Suunnitelma tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa tai lapsen tarpeiden mukaisesti useamminkin.

HOJKS:ssa esitetään erityisen tuen kuvaus seuraavista asioista:
- yksilölliset tavoitteet
- sisällöt ja eriyttäminen
- pedagogiset menetelmät ja oppimisympäristö
- vastuulliset toimijat
- seuranta
- arviointi
- yhteistyö huoltajien kanssa

HOJKS on väline, jolla yhteistyössä huoltajan kanssa voidaan tavoitteellisesti ja säännöllisesti seurata lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Sen laativat varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä muut lapsen kanssa työskentelevät henkilöt yhdessä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.
Suunnitelman laadinnan pohjana on aina yksilöllisesti määritellyt tavoitteet ja sisällöt.

HOJKS:n toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. HOJKS:n tarkoitus on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia.

Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei oppilaan vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Pidennetty oppioikeus edellyttää opetus- ja kasvatusjohtajan tekemän hallinnollisen päätöksen. Päätöksen edellytyksenä on lääketieteellinen tai psykologinen lausunto, huoltajan hakemus sekä monitoimijainen arviointi, jonka laadintaan osallistuu myös opetuspalveluiden edustaja tai edustajat. Oppivelvollisuus kestää 11 vuotta, jollei perusopetuksen oppimäärää ole sitä ennen suoritettu. Lapsella on oikeus aloittaa maksuttomassa esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta.

Äänekoskella ensimmäinen esiopetusvuosi järjestetään pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen ryhmässä.

Pidennetyn oppivelvollisuuden lapselle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS.

Tuen muodot Äänekoskella

Pedagogiset tuen muodot
- sensitiivinen, läsnäoleva aikuinen
- oppimisympäristöjen muokkaus
- johdonmukaisuus, sitoutuneisuus työskentelyssä
- samanaikais- ja yhteisopettajuus
- eriyttäminen
- struktuuri, ennakointi
- kuvat, tukiviittomat
- pienryhmätoiminta
- leikin ohjaaminen
- lasten osallisuus, esteettömyys
- joustavat ryhmittelyt
- tukiohjelmat, sovellukset ja muut menetelmät
- yksilöllinen tuki

Rakenteelliset tuen muodot
- pien- ja pienennetty ryhmä
- henkilöstöresurssi
- lapsilukumäärän pienennys
- henkilöstön koulutus, tuen tarpeen havitsemiseen ja tuen toteuttamiseen ja arviointiin liittyvän osaamisen lisääminen
- varhaiskasvatuksen erityisopettajan osa- tai kokoaikainen opetus tai konsultaatio
- tulkitsemis- ja avustamispalvelut
- monitoimijainen yhteistyö

Hoidolliset tuen muodot
- pitkäaikaissairauksien hoito ja lääkitys
- erityisruokavaliot
- liikkumisen avustaminen ja apuvälineet
- monitoimijainen yhteistyö

Esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus

Esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa lapsen tuki tehostetun ja erityisen tuen sekä tukipalvelujen osalta kirjataan lapsen esiopetussuunnitelmaan, lapsen tehostetun tuen oppimissuunnitelmaan ja lapsen henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (Hojks) Wilmaan. Näiden tukien osalta hallintopäätöksen valmistelun tekee esiopetuksen opettaja tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuella. Hallintopäätöksen tukipalveluista tekee päiväkodin johtaja ja tehostetusta ja erityisestä tuesta perhepalvelujohtaja.