KTKP050 Interaction and collaboration / Vuorovaikutus ja yhteistyö

Osaamistavoitteet

2025-11-24T20:06:06+02:00

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

Havainnoida erilaisissa konteksteissa tapahtuvia vuorovaikutustilanteita, sekä eritellä niitä valituista näkökulmista, ja tarkastella niiden herättämiä tunteita itsessä ja muissa. 
Kuunnella toista ja ilmaista itseään ymmärrettävästi kulttuurinen moninaisuus huomioiden. 
Tarkastella yksilöä ryhmän jäsenenä sekä analysoida ryhmän dynamiikan ja yhteisöllisyyden rakentumista ja merkityksiä. 
Soveltaa ymmärrystään ja taitojaan vuorovaikutuksesta erilaisissa tilanteissa (esim. palaute- ja ristiriitatilanteissa).
Kykenee toimimaan vuorovaikutustilanteissa eettisesti kestävällä tavalla.

Asiasisältö

Vuorovaikutusteoriat ja niiden soveltaminen  
Eettisyys ja kulttuurinen moninaisuus vuorovaikutuksessa  
Vuorovaikutuksen havainnointi ja tutkiminen  
Oma vuorovaikutusosaaminen

Oppimateriaalit-Kaikille yhteinen kirjallisuus:

Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A.-M., Lahikainen, A. R. & Ahokas, M. (2013). Arjen sosiaalipsykologia (3. painos). Sanoma Pro.
Englanninkielinen kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä tieteellinen artikkeli, joka tarkennetaan opintojaksolla. Huom. the SDG4 seminar and accompanying GLOSEnet site are good sources
Sutela K. (2022) Pedagoginen kohtaaminen opetuksessa Näkyväksi tekemisen taito (extract)

Lisäksi muuta kirjallisuutta ja materiaalia opetusohjelmassa tarkennettavalla tavalla.

Basic tasks through the course:

2025-11-24T20:07:26+02:00

1. read the slides to prepare for the lecture
2. listen to the lecture and make notes of key points, concepts, helpful examples, questions
3. participate in the demos :)
4. do the reading connected with the lecture
5. bring your thoughts together by adding a reflective note to Prope

The aim of the course is for you to understand key concepts related to interaction and collaboration and to use them as tools in exploring your own experience of education and in studying education.

Example 1:
The first lecture on Facework introduced a number of new concepts - what were they? Can you think of a time when you have tried to 'save face' or 'lost face', what about when you have tried to help someone else to 'save face'? Thinking about the start of your studies at university, what facework have you been involved in? Have you observed others involved in Facework? N.b. we started this reflection in the demo when you were asked to sketch your public and private face.

Example 2:
Attending the SDG4 seminar was a new opportunity to interact with the international community at JYU. This was a new setting and a new community to enter into. What did you notice about the community, and what did you notice about yourself? Was it easy to participate or easier to sit back and watch? What about the different talks or workshops you listened to - what new insights did you gain? What kind of interactions or collaborations did you observe? N.b. you were asked to make notes after the SDG4 seminar - so you have hopefully started this already, but now after other lectures you should be able to reflect a bit further.

Example 3:
The lectures on interaction in (social) media and dialogue again introduced new concepts - what were they? Try to identify 5 useful concepts from both lectures. Once you have identified the concepts, carefully read the associated texts - can you find the same concepts or similar ideas? You could try to do a mindmap of these two areas - and then see what connections you can find. Remember the different themes from the course should build on one another. N.b. this is hopefully useful if you haven't done any notes on these areas yet, this isn't a problem, you have the time.

Example 4:
The lecture on ethics and diversity brought in another way of looking at interaction and collaboration. How was dialogue included and what did intersectionality refer to? The lecturer emphasized that people can make mistakes even when trying to do the right thing, how does this connect with interaction and collaboration? N.b. this was the lecture on 24.11 - you are not expected to have done this yet but you can start it now ;)

Glossary - Interaction and collaboration / Vuorovaikutus ja yhteistyö

2025-11-02T19:07:10+02:00

https://docs.google.com/document/d/1vN--WZdo6CdWLd0ZQwzBTeps03E3cSalkkNMLFf9JMA/edit?usp=sharing

Final task

2025-12-02T14:01:48+02:00

The final task is an informed reflection based on this course. The main theme and content has been interaction and collaboration in theoretical and practical terms. You have listened and read, you have also discussed, participated, shared. In this final task consider - how do you now understand interaction and collaboration, how have you interacted and collaborated in this course? You (We!) are a new group of people coming together and learning how to work together. The deadline for the final task is January 10th 2026. The final task includes an individual text (4 pages, approx. 1,500 words) based on your own reflections. These reflections are not just your own thoughts although they are important - it is also important to draw on the lectures, readings, discussions and activities of the course. So far the course has included:

getting to know one another in small group discussions
participating in the SDG4 seminar
sharing and re-visiting the JULIET ground rules
developing the glossary
participating in the 'big group' meetings for AIKO JULIETs and meeting Perttu for LUOKO JULIETs
finding ways of working together and studying
reflecting on experiences
listening to lectures
reading course texts
meeting Master's level students
mapping the key contents of the course in small groups...

https://www.jyu.fi/en/events/sdg4-seminar-2025-leadership-in-education

2025-10-26T17:50:28+02:00

Where, when and what

2025-11-17T11:18:31+02:00

Where and when	Demo or recorded lecture
27.10 14.15-14.45 Ruu E213	Demo - initial introductions & democratic agency
3.11 12.15-13.45 Ruu E307	Recorded lecture - Kasvokkain - Face-to-face
3.11 14.15-15.45 Ruu E213	Face-to-face demo - who are we? How can we be?
10.11 12.30-16.00 Ruusupuisto	SDG4 Seminar - Leadership in education (independently watch Vuorovaikutus mediassa) What community do we belong to?
17.11 12.15-13.45 Lähde B249	Concerning dialogue demo How can children & students dialogue better?
17.11 14.15-14.45 Lähde B248 (AIKO RuuD104)	Recorded lecture - Concerning dialogue
24.11 12.15-13.45 Lähde B339	Recorded lecture - Ethical and culturally diverse interaction
24.1114.15-14.45 Agora D211.1	Demo - Ethical and culturally diverse interaction How to develop shared frames for interaction?
01.12 12.15-13.45 Ruu E308	Recorded lecture - Emotions, emotional regulation and interaction
01.12 14.15-15.45 Ruu C101	Demo - Emotions, emotional regulation and interaction - How are we doing?

Arviointi

2025-11-02T20:41:54+02:00

Reflektion taso
Kuvailu (1)	Ymmärtäminen (2)	Soveltaminen (3)	Reflektio (4)	Syvällinen reflektio (5)
Opiskelija toistaa ja kuvailee tuotoksessaan eri lähteiden sisältöjä TAI opiskelija erittelee ja kuvailee omia kokemuksiaan, mutta lähteiden käyttö on kuvailusta irrallista.	Opiskelijan tuotoksesta välittyy pyrkimys ydinosaamisalueiden ymmärtämiseen, ja lähteiden ja oman ajattelun välille löydetään yhteyksiä. Sisällöt pyritään kytkemään toisiinsa tai laajempaan kokonaisuuteen.	Opiskelija kytkee ja soveltaa tuotoksessaan lähteiden sisältöjä omiin kokemuksiinsa ja aiempiin tietoihinsa. Opiskelija pohtii omia käsityksiään opiskeltavista sisällöistä ja antaa niistä konkreettisia esimerkkejä.	Opiskelija tarkastelee tuotoksessaan omia ennakkokäsityksiään opiskeltavista sisällöistä. Opiskelija vertailee kriittisesti erilaisia näkökulmia, etsii vaihtoehtoja ja tunnistaa kehittämisen kohteita.	Opiskelija pohtii tuotoksessaan, mistä hänen ajattelutapansa ja toimintamallinsa ovat peräisin. Opiskelija reflektoi perustavanlaatuisia käsityksiään tai ajattelutapojaan ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.

Tuotoksen laatu  

1  Välttävä

2  Tyydyttävä

3  Hyvä

4  Kiitettävä

5  Erinomainen

PROpessa on käytetty luentoja ja kirjallisuutta sekä tuotu esiin omaa pohdintaa välttävästi.

Teksti sisältää kirjallisuuden suoraa referointia ja pinnallista pohdintaa.

Sisällön jäsentely on puutteellista.

PROpessa on käytetty luentoja ja kirjallisuutta referoivasti sekä tuotu esiin omaa pohdintaa tyydyttävästi.

Olennaisia teorioita ja käsitteitä on paikoin tuotu ymmärrettävästi esille ja niitä on pyritty soveltamaan ydinosaamisalueen mukaisesti.

Sisällön jäsentely on keskeneräistä.

PROpessa on hyödynnetty luentoja ja kirjallisuutta sekä omaa pohdintaa hyvin.

Olennaiset teoriat ja käsitteet on pääosin ymmärretty, mikä näkyy kirjallisuuden ja luentojen soveltamisena omiin pohdintoihin.

Sisällön jäsentely on pääosin selkeää.

PROpessa on hyödynnetty luentoja ja kirjallisuutta sekä omaa pohdintaa monipuolisesti ja kiitettävästi.

Tekstissä esiintyy perusteltuja omia sovelluksia, pohdintoja ja kriittisiä huomioita.

Sisältö on jäsennelty selkeästi ja pääosin johdonmukaisesti.

PROpessa on hyödynnetty luentoja ja kirjallisuutta sekä oma pohdintaa erittäin monipuolisesti ja oivaltavasti.

Sisältö on jäsennelty selkeästi, ja se etenee johdonmukaisesti.

Minä vuorovaikuttajana -teematehtävä

Teematehtävää varten opehuone jaetaan pienryhmiin.
Jokainen ryhmä pohtii ennalta minä vuorovaikuttajana -tehtävään liittyviä kysymyksiä aineenopettajuudesta yhteiseen työskentelyyn: 2) dialogisuus, 3) vuorovaikutus mediassa, 4) tunteet, 5) vuorovaikutuksen eettisyys ja kulttuurinen kompetenssi,
Ennen opehuonetapaamista kaikki katsovat teemaan liittyvät luennot sekä lukevat annetun kirjallisuuden. Luennon lisäksi teeman käsittelystä vastuussa oleva ryhmä tutustuu luennon lisälukemisena olevaan kirjallisuuteen sekä vähintään yhteen vapaavalintaiseen lähteeseen (esim. ajankohtainen medialähde).
Ryhmässänne pohtikaa omien kokemuksienne pohjalta miten teemaan kytkeytyvät vuorovaikutusteoriat näyttäytyvät juuri aineenopettajan linssin läpi. Pohtikaa myös, kuinka aiheeseenne liittyvää toimintaa voisi mielestänne kehittää koulussa. Kaikkea lähdemateriaalissa käsiteltyä ei tarvitse työstää, vaan nostakaa keskusteluun teitä mietityttäviä aiheita.
Työskentelynne pohjalta laatikaa omasta aiheestanne muita aineenopettajaopiskelijoita aktivoiva, toiminnallinen oppimistuokio (n. 20min), josta välittyy oma ajattelunne ja jonka avulla teema syventyy ja konkretisoituu ryhmäläisille.
HUOM! Ennen työskentelyn aloittamista tutustukaa myös työskentelyn arviointikriteereihin
Tehkää alla olevien arviointikriteereiden pohjalta sanallinen ja numeerinen ryhmän itsearviointi. Palautus oman opehuoneen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit

	välttävä 1	hyvä 3	erinomainen 5
Aiheeseen perehtyminen ja taustatiedon (kirjallisuus, luennot) soveltaminen ja oma ajattelu	Ryhmä on perehtynyt teemaan pinnallisesti. Ryhmällä on huomattavia puutteita aiheen rajaamisessa. Ryhmän ymmärrys teemasta ei lisäänny ryhmätyösentelyn tekemisen aikana eikä välity muille.	Ryhmä on perehtynyt teemaan hyvin sekä rajannut käsittelyn toimivalla tavalla. Valittuja käsitteitä käytetään hyvin. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee toiminnassa esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatieto (kirjallisuus ja luento) kytkeytyy teeman käsittelyyn (esim. perusteluina).	Ryhmä on perehtynyt teemaan syvällisesti ja/tai monipuolisesti ja rajannut käsittelyn erinomaisesti suhteessa teemaan. Valittuja käsitteitä käytetään asiantuntevasti teeman käsittelyssä. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee perusteltujen ja oivaltavien esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatiedosta (kirjallisuus ja luennot) on nostettu esille oivaltavia näkökulmia, joilla ryhmä perustelee toimintaa.
Pyrkimys oman ja toisten ajattelun ja osaamisen uudistamiseen ja syventämiseen	Ryhmätyöskentelyssä ei ole pyritty laajentamaan omaa ymmärrystä teemasta (prosessi). Ryhmän näkemys siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kuinka sitä voisi kehittää jää hataraksi. Käsittelytapa ei aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.	Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan omaa ajattelua teemasta (prosessi). Ryhmässä on melko monipuolisesti ajatuksia siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kuinka sitä voisi kehittää. Käsittelytapa aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.	Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan ja uudistamaan omaa ajattelua teemasta. Ryhmällä on oivaltavia ja perusteltuja ajatuksia siitä, kuinka aihe näyttäytyy ja kuinka sitä voisi kehittää koulussa. Nämä ajatukset välittyvät teeman käsittelyssä opehuoneessa. Käsittelytapa aktivoi oppijoita erinomaisesti syventämään ja uudistamaan ajatteluaan.
Oppimistilanne	Sisältöjen valinta ja käsittelytapa ovat epätarkoituksenmukaisia tai ne motivoivat oppijaa heikosti. Oppimistilanne välittää vain tietoa eikä kannusta vuorovaikutuksen.	Sisältöjen valinta ja käsittelytapa tukevat oppimista ja motivoivat oppijaa. Oppimistilantenne kannustaa osallistujia vuorovaikutukseen.	Sisältöjen valinta ja käsittelytapa tukevat oppimista ja motivoivat oppijaa erinomaisesti. Oppimistilanne on avoin oppijan aktiivisuudelle ja kannustaa oppijoita kuuntelemaan toista ja ilmaisemaan itseään kulttuurinen moninaisuus huomioiden.

Teematehtävä: Tiimin Minä vuorovaikuttajana -tehtävän rikastaminen Luennon 3, Luennon 4, Luennon 5 ja Luennon 6 pohjalta

Teematehtävässä työskennellään samoissa tiimeissä missä purettiin minä vuorovaikuttajana -kokemukset.
Jokainen tiimi syventyy seuraaviin teemoihin: Luento 3) dialogisuudesta, Luento 4) vuorovaikutus mediassa, Luento 5) tunteet ja Luento 6) vuorovaikutuksen eettisyys ja kulttuurinen moninaisuus
Ennen opehuonetapaamista 24.11. (Luento 3 ja Luento 4) sekä 1.12. (Luento 5 ja Luento 6) kaikki katsovat teemaan liittyvän luennon sekä lukevat annetun kirjallisuuden.
Luennon lisäksi teemasta vastuussa oleva tiimi perehtyy luennon lisälukemisena olevaan kirjallisuuteen sekä vähintään yhteen vapaavalintaiseen lähteeseen (esim. ajankohtainen medialähde). Tiimissänne pohtikaa omien kokemuksienne pohjalta (minä vuorovaikuttajana -tehtävä) millaisia kytköksiä luennot muodostavat vuorovaikutushistoriaanne. Nostakaa tarkasteluun miten teemaan kytkeytyvät vuorovaikutusteoriat, käsitteet ja ilmiöt näyttäytyvät juuri aineenopettajan linssin läpi. Pohtikaa myös, kuinka aiheeseenne liittyvää toimintaa voisi mielestänne kehittää koulussa. Kaikkea lähdemateriaalissa käsiteltyä ei tarvitse työstää, vaan nostakaa keskusteluun teitä mietityttäviä aiheita.
Työskentelynne pohjalta laatikaa omasta aiheestanne muita aineenopettajaopiskelijoita aktivoiva, toiminnallinen oppimistuokio (n. 20min), josta välittyy oma ajattelunne ja jonka avulla teema syventyy ja konkretisoituu ryhmäläisille.
HUOM! Ennen työskentelyn aloittamista tutustukaa myös työskentelyn arviointikriteereihin
Tehkää alla olevien arviointikriteereiden pohjalta sanallinen ja numeerinen ryhmän itsearviointi. Palautus oman opehuoneen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit

	välttävä 1	hyvä 3	erinomainen 5
Aiheeseen perehtyminen ja taustatiedon (kirjallisuus, luennot) soveltaminen ja oma ajattelu	Ryhmä on perehtynyt teemaan pinnallisesti. Ryhmällä on huomattavia puutteita aiheen rajaamisessa. Ryhmän ymmärrys teemasta ei lisäänny ryhmätyösentelyn tekemisen aikana eikä välity muille.	Ryhmä on perehtynyt teemaan hyvin sekä rajannut käsittelyn toimivalla tavalla. Valittuja käsitteitä käytetään hyvin. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee toiminnassa esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatieto (kirjallisuus ja luento) kytkeytyy teeman käsittelyyn (esim. perusteluina).	Ryhmä on perehtynyt teemaan syvällisesti ja/tai monipuolisesti ja rajannut käsittelyn erinomaisesti suhteessa teemaan. Valittuja käsitteitä käytetään asiantuntevasti teeman käsittelyssä. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee perusteltujen ja oivaltavien esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatiedosta (kirjallisuus ja luennot) on nostettu esille oivaltavia näkökulmia, joilla ryhmä perustelee toimintaa.
Pyrkimys oman ja toisten ajattelun ja osaamisen uudistamiseen ja syventämiseen	Ryhmätyöskentelyssä ei ole pyritty laajentamaan omaa ymmärrystä teemasta (prosessi). Ryhmän näkemys siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kuinka sitä voisi kehittää jää hataraksi. Käsittelytapa ei aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.	Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan omaa ajattelua teemasta (prosessi). Ryhmässä on melko monipuolisesti ajatuksia siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kuinka sitä voisi kehittää. Käsittelytapa aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.	Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan ja uudistamaan omaa ajattelua teemasta. Ryhmällä on oivaltavia ja perusteltuja ajatuksia siitä, kuinka aihe näyttäytyy ja kuinka sitä voisi kehittää koulussa. Nämä ajatukset välittyvät teeman käsittelyssä opehuoneessa. Käsittelytapa aktivoi oppijoita erinomaisesti syventämään ja uudistamaan ajatteluaan.
Oppimi

https://moniviestin.jyu.fi/fi/ohjelmat/ktkp050-syksy25

2025-10-26T17:02:25+02:00

Kirjallisuus pdf:t

2025-08-21T12:16:22+03:00

Näkyväksi_tekemisen_taito_naytesivut.pdf: Näkyväksi_tekemisen_taito_naytesivut.pdf
Goffman-On Face Work.pdf: Goffman-On Face Work.pdf
Goffman Kasvotyö.pdf: Goffman Kasvotyö.pdf
Oivalluksia ryhmästä: Oivalluksia ryhmästä
Dialogisuuden lupaus ja rajat Kenen kasvatus.pdf: Dialogisuuden lupaus ja rajat Kenen kasvatus.pdf
Arjen sosiaalipsykologia kpl5.pdf: Arjen sosiaalipsykologia kpl5.pdf
Dialogiopetuksen_filosofia_Huttunen_1999.pdf: Dialogiopetuksen_filosofia_Huttunen_1999.pdf
Arjen sosiaalipsykologia kpl4.pdf: Arjen sosiaalipsykologia kpl4.pdf
Arjen sosiaalipsykologia kpl3.pdf: Arjen sosiaalipsykologia kpl3.pdf
Arjen sosiaalipsykologia kpl2.pdf: Arjen sosiaalipsykologia kpl2.pdf
Arjen sosiaalipsykologia johdanto.pdf: Arjen sosiaalipsykologia johdanto.pdf