<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Historia 3 - Itsenäisen Suomen historia 2 op (pakollinen)</title>
<id>https://peda.net/id/77bddb7</id>
<updated>2023-08-07T14:34:28+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/77bddb7:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Itsenäisen Suomen historia</title>
<id>https://peda.net/id/7d7f6b9cd</id>
<updated>2023-08-07T14:40:06+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/ksh#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span&gt;Moduulin &lt;b&gt;tavoitteena&lt;/b&gt; on, että opiskelija &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset, ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden mahdollisuuksia • ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia historiallisessa kontekstissaan &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia, mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen. &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Keskeiset sisällöt: &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Suomalaisen yhteiskunnan juuret &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; demografiset muutokset ja väestön moninaisuus &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; eheyttämisen aika ja demokratian kriisi &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Suomi kansainvälisissä konflikteissa &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; Suomi toisessa maailmansodassa &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kohti nykyistä Suomea &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; kulttuuri, tiede ja osaaminen&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt; kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Arviointi&lt;/b&gt;:&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Opintojaksosta annetaan arvosana, joka perustuu kurssikokeeseen, aktiiviseen osallistumiseen ja muihin mahdollisiin osaamiseen liittyviin näyttöihin. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2015-03-28T09:31:46+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tutkielman ohjeet - tutustu hyvin huolellisesti näihin!</title>
<id>https://peda.net/id/b3ad5be6a45</id>
<updated>2018-08-20T11:56:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/tothhn#top" />
<content type="html">Hei,&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;historian tutkielman suorittaminen edellyttää pitkäjänteistä työskentelyä. Sen teko on syytä aloittaa heti kurssin alussa. Sinun olisi oppikirjan ohella löydettävä 2-3 aihetta käsittelevää yleisteosta ennen kuin paneudut aihepiiriä käsitteleviin erityisteoksiin ja sähköisiin lähdeaineistoihin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Antamani tutkielmien aiheet ovat otsikoita, joita voit tarvittaessa muokata. Voit toki esittää omaa kurssiin liittyvää aihetta. Tiedota siitä kuitenkin minulle pian.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sen vuoksi sinun olisi hyvä käydä kirjastossa lainaamassa muutama teos mukaasi. Tutkielmassa on oltava sekä painettuja lähteitä (kirjoja) että sähköisiä lähteitä, koska molempia aineistoja on osattava käyttää ja niihin on viitattava oikein.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Päästyäsi hieman aiheeseen sisään sinun on osattava rajata ne tutkimusongelmat, joihin lähdet hakemaan vastauksia tutkimustyössäsi. On kätevää, jos haet vastauksia 2-4 tutkimusongelmaan. Annan sinulle esimerkin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aihe: Kuinka ensimmäinen maailmansota muutti Eurooppaa? (Esimerkkiaihe, ei valittavissa!)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tutkimusongelma 1: Millä tavalla I maailmansota vaikutti Euroopan karttaan ja valtioiden välisiin voimasuhteisiin?&lt;br/&gt;&#10;Tutkimusongelma 2: Millaisia taloudellisia, poliittisia, väestöllisiä ja sotilaspoliittisia vaikutuksia sodalla oli?&lt;br/&gt;&#10;Tutkimusongelma 3: Millaisia olivat I maailmansodan inhimilliset ja taloudelliset tuhot ja millaisen perinnön ne jättivät Euroopan maihin?&lt;br/&gt;&#10;Tutkimusongelma 4: Miten rauha pyrittiin jatkossa turvaamaan sodan runtelemassa Euroopassa? &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Toki sodan vaikutuksia ei tarvitse ottaa huomioon jokaisessa eurooppalaisessa valtiossa. Päälinjaukset ja tärkeimmät maat riittävät esimerkiksi tutkimusongelma kolmosen kohdalla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tutustu hyvin huolellisesti oheisiin liitteisiin numerojärjestyksessä. Jos ongelmia ilmenee, älä epäröi ottaa minuun yhteyttä esimerkiksi Wilman välityksellä. Tsemppiä tutkimustyöhön! &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Muista, että tutkielmaa ei puserreta yhden viikonlopun aikana, vaan se on koko jakson kestävä prosessi!&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Toni U.&lt;/b&gt;</content>
<published>2018-08-20T11:47:42+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tutkielman aiheet - valitse omasi</title>
<id>https://peda.net/id/2b17d994a1e</id>
<updated>2019-08-08T13:50:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/tavo#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;strong&gt;KANSAINVÄLISET SUHTEET (HI2) TUTKIELMAN AIHEITA&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tehtävänäsi on laatia 7-12 -sivuinen tieteellinen tutkielma jostain kurssiin liittyvästä aiheesta. Tutkielman tekoon annetaan erilliset ohjeet. Valitse yksi aiheista. Käytä tutkielmassa sekä painettuja että digitaalisia lähteitä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Aiheita:&lt;/p&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Nationalismi yhdistävänä tekijänä 1800-luvun Euroopassa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Nationalismi erottavana tekijänä 1900-luvun Euroopassa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Miten imperialismi näkyi Afrikassa 1800- ja 1900-luvulla?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Miten imperialismi näkyi Kiinassa 1800- ja 1900-luvulla?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Miten imperialismi näkyi Intiassa 1800- ja 1900-luvulla?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Miksi ensimmäistä maailmansotaa voidaan pitää ensimmäisenä totaalisena sotana?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Aseteknologian kehitys ensimmäisessä maailmansodassa &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Millä tavalla ensimmäinen maailmansota muutti Euroopan karttaa? Esittele kahden uuden valtion historiallista kehitystä maailmansotien välisenä aikana. Toisen valtioista pysyi demokratiana, toinen suistui diktatuuriin.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Benito Mussolini Italian diktaattorina &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Josif Stalinin ajan terrori Neuvostoliitossa &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Venäjän vallankumoukset ja sisällissota &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Adolf Hitlerin valtaannousu ja sen vaikutukset Euroopassa ennen toista maailmansotaa &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Japanin ja Kiinan sota 1937-1945 &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Millä tavoin sotilastiedustelu vaikutti toisen maailmansodan kulkuun?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Hiroshiman ja Nagasakin atomipommeihin liittynyt kehitys. Miksi Yhdysvallat päätyi käyttämään uutta joukkotuhoasetta toisessa maailmassa? &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaksinapaisen maailman syntyyn johtanut kehitys&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Kylmän sodan kriisit Aasiassa &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Berliini maailmanpolitiikan keskiössä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yhdysvaltojen vuoden 1929 pörssiromahdus ja siitä toipuminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Gangsterismi Yhdysvalloissa &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Siirtomaavallan purkautuminen Afrikassa. Käytä esimerkkeinä 2-3 Afrikan maata.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Intian itsenäistymiseen johtanut kehitys&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kommunismia padotaan Aasiassa - Korean sota ja sen vaikutukset&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Mao Zedong Kiinan kehittäjänä ja diktaattorina &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Vietnamin sota - sissien voitto supervallasta &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Vietnamin sota elokuvien kertomana&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Öljyn merkitys maailmanpolitiikassa toisen maailmansodan jälkeen &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Miksi Neuvostoliitto hajosi? &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Holokausti &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Kiinan nousu kehitysmaasta 2000-luvun suurvallaksi &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Intia - nouseva suurvalta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Millainen on Putinin Venäjä kansainvälisessä politiikassa? &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Japanin talousihme&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Israelin ja Palestiinan kysymys. Onko pitkittynyt konflikti ratkaistavissa? &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Terrorismin monet kasvot&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;em&gt;Vesikriisit konfliktien taustalla &lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;</content>
<published>2018-08-17T10:00:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Kansallisuusaatteen nousu 1800-luvulla</title>
<id>https://peda.net/id/d6cd3cc8f47</id>
<updated>2018-08-17T11:00:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/1kn1l#top" />
<content type="html"></content>
<published>2018-01-08T15:35:49+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Imperialismin aika</title>
<id>https://peda.net/id/d7594066f46</id>
<updated>2018-01-08T13:42:24+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/2-luonnos#top" />
<content type="html"></content>
<published>2018-01-08T13:41:18+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Ensimmäinen maailmansota 1914-1918</title>
<id>https://peda.net/id/147fdaaef46</id>
<updated>2018-01-08T13:43:46+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/3-luonnos#top" />
<content type="html"></content>
<published>2018-01-08T13:43:01+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Diktatuurien ja demokratioiden kamppailu maailmansotien välisenä aikana</title>
<id>https://peda.net/id/dc9a9478fb7</id>
<updated>2018-09-03T13:00:41+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/djdkmval#top" />
<content type="html"></content>
<published>2018-01-17T13:59:24+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Toinen maailmansota</title>
<id>https://peda.net/id/585dceeaaf6</id>
<updated>2018-09-03T13:03:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/6tml#top" />
<content type="html"></content>
<published>2018-09-03T13:01:36+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Atomipommin pudottaminen Hiroshimaan 6.8.1945</title>
<id>https://peda.net/id/089516e0b03</id>
<updated>2018-09-04T13:48:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/aph6#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/3wxWNAM8Cso?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=3wxWNAM8Cso&quot; title=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=3wxWNAM8Cso&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=3wxWNAM8Cso&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2018-09-04T13:48:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kylmä sota 1947-1991</title>
<id>https://peda.net/id/27ebe8fe002</id>
<updated>2018-09-07T15:36:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/t22k1#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10; &lt;b&gt;Kylmä sota &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kylmä sota tarkoittaa kahden ideologian, länsimaisen demokratian ja kommunismin, vastakkainasettelua. Käytännössä se näkyi Yhdysvaltojen sekä Neuvostoliiton välisenä kilpailuna eri aloilla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;- tutustu oheiseen kuvaan kylmän sodan blokeista ja tärkeimmistä kriiseistä sekä powerpoint-esitykseen kylmä sota.&lt;br/&gt;&#10;- tee oppimispolun tehtävät 1,2,3, 5 ja 6. Löydät ne kuvan alapuolelta&lt;br/&gt;&#10;- jos aikaa jää, tutustu myös jäsennykseen Berliinin asemasta kylmässä sodassa&lt;br/&gt;&#10;- tarvitset tehtävässä kylmän sodan jaksoon liittyviä oppikirjan kappaleita 11 ja 12&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;TU&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/t22k1/ksbjk#top&quot; title=&quot;Kylmän sodan blogit ja kriisit.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/t22k1/ksbjk:file/photo/be5d75267e6383de5ef796167bac6074e040a369/Kylm%C3%A4n%20sodan%20blogit%20ja%20kriisit.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kylmän sodan blogit ja kriisit.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2018-01-23T13:18:36+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kaksinapainen maailma</title>
<id>https://peda.net/id/cf0b1ac404e</id>
<updated>2018-01-29T13:45:36+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/kml#top" />
<content type="html"></content>
<published>2018-01-29T13:44:48+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>YK:n historia</title>
<id>https://peda.net/id/3f5fd6fe0a6</id>
<updated>2018-09-10T13:34:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/yk-n-historia#top" />
<content type="html">Katso linkki:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=bp1vAZoG5Dg&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;YK:n historia&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;https://www.youtube.com/watch?v=o08ykAqLOxk&lt;br/&gt;&#10;&lt;/a&gt;(Kuinka voimme tehdä maailmasa paremman paikan 2030 mennessä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;a href=&quot;https://www.ykliitto.fi/yk70v/yk&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.ykliitto.fi/yk70v/yk&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2018-02-05T13:46:48+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>PF2_YK-tehtävä_mallivastaus</title>
<id>https://peda.net/id/53cfc87cbf7</id>
<updated>2018-09-23T23:36:19+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/p#top" />
<content type="html">&lt;strong&gt;&lt;strong&gt;PF2_YK-tehtävä_mallivastaus&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;/strong&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;a) 8 p. Kuvion keskeiset muutokset jäsenmäärässä selitetty 1945 – 1994: jäsenmäärä&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;p&gt;kolminkertaistui. Kylmän sodan alkuvaiheessa idän ja lännen erimielisyyksien vuoksi uusia jäseniä ei&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;juuri otettu ennen vuotta 1955. 1960-luvulla jäsenmäärä kasvoi nopeasti siirtomaavallan&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;päättymisen myötä uusien itsenäistyneiden valtioiden liityttyä YK:hon. 1990-luvun alussa&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;jäsenmäärän kasvun sai aikaan Neuvostoliiton hajoaminen ja kylmän sodan päättyminen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;b) 10 p. Yhdysvaltalainen tutkija Lippmann ei usko YK:n onnistumiseen kylmän sodan kaksinapaisessa&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;p&gt;maailmassa. Presidentti Eisenhower uskoo YK:n onnistuvan aseiden rajoittamisessa diplomatian&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;keinoin. Intian pääministeri Nehru korostaa YK:n yleiskokouksessa valtioiden itsemääräämisoikeutta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Vastauksessa on huomioitu lähdekritiikki. Lippmannin lausunto on kylmän sodan puhkeamisen&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;ajalta, Eisenhowerin presidenttikaudella pelättiin ydinsotaa ja Nehru puhuu kolmannen maailman&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;valtioiden edustajana.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;c) 1-6 p. YK:n toimintaa vaikeutti aluksi kylmän sodan vastakkainasettelu, mikä johti monien&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;p&gt;päätöslauselmien hylkäämiseen esimerkiksi turvallisuusneuvostossa. Suurvallat käyttivät usein vetooikeuttaan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Monet rauhanturvatehtävät ovat rauhoittaneet konfliktipesäkkeitä, joten toimintaa&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;voidaan pitää menestyksellisenä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;7-12 p. YK:lla on ollut vaikeuksia estää tai lopettaa kaikkia sotia ja kriisejä. Annetaan konkreettisia&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;esimerkkejä onnistuneista tai epäonnistuneista tehtävistä. Kiitettävässä vastauksessa lisäansiona voi&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;kertoa myös YK:n alajärjestöjen roolista ja todeta, että niiden toiminta on lievittänyt&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;maailmanlaajuista hätää ja pyrkinyt näin ennaltaehkäisemään konfliktien syntyä.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-09-23T23:36:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kolmas maailma</title>
<id>https://peda.net/id/198e965204e</id>
<updated>2018-01-29T13:47:20+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/kml2#top" />
<content type="html"></content>
<published>2018-01-29T13:46:53+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Siirtomaavallan purkautuminen</title>
<id>https://peda.net/id/53d44486b4e</id>
<updated>2018-09-10T13:43:40+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/spl#top" />
<content type="html"></content>
<published>2018-09-10T13:43:17+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Portfolio 1 -tehtävä toisesta maailmansodasta. Palautus viimeistään ma 10.9.</title>
<id>https://peda.net/id/a887b7d0b04</id>
<updated>2018-09-04T16:11:49+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/p2ttmpvm1l#top" />
<content type="html"></content>
<published>2018-09-04T16:08:47+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Portfoliotehtävä 1:n mallivastaus</title>
<id>https://peda.net/id/8cf8454ebb7</id>
<updated>2018-09-18T23:00:54+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/p1m#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;strong&gt;PORTFOLIOTEHTÄVÄ 1:N MALLIVASTAUS&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;a) 8 p. Britti David Low on tehnyt pilapiirroksen elokuussa 1944. Korttitalo kuvaa Hitlerin ja Natsi-Saksan sortumista Euroopassa. Kortit kuvaavat Saksan liittolaisia sekä miehitettyjä valtioita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) 10 p. Yhdysvallat liittyi sotaan joulukuussa 1941 Pearl Harbourin hyökkäyksen jälkeen. Teheranissa, Jaltalla ja Potsdamissa käytiin liittoutuneiden välisiä neuvotteluita. Dokumenteista käy ilmi, että Teheranissa liittoutuneiden edustajat korostavat sovinnollisuutta. Potsdamissa alkoi Yhdysvaltain presidentti Trumanin mielestä tulla esiin erimielisyyksiä, jotka koskivat Neuvostoliiton toimia Itä- ja Keski-Euroopan valtioissa. Länsiliittoutuneet olivat tyytymättömiä siihen, ettei Neuvostoliitto sallinut vapaata pääsyä niihin ja rajoitti demokratiaa niissä. Tämä enteili kylmän sodan alkua. Kiitettävässä vastauksessa on huomioitu dokumenttien luonne, allekirjoittajat ja ajankohta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;c) 12 p. Liittoutuneiden voimavarat olivat suuremmat kuin Saksalla ja sen liittolaisilla. Saksan ja sen liittolaisten resurssit eivät riittäneet sotaan usealla rintamalla samanaikaisesti. Normandian maihinnousun jälkeen länsiliittoutuneet etenivät lännessä ja neuvostojoukot Stalingradin taistelun jälkeen idästä Berliiniin asti. Lisäksi Saksa joutui laajojen ilmapommitusten kohteeksi sodan loppuvaiheessa. Saksa jäi jälkeen teknisessä kehityksessä, se ei esimerkiksi ehtinyt kehittää omaa atomipommia. USA:n pudottamat atomipommit saivat Japanin antautumaan.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-09-18T23:00:54+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Oppimistehtäviä tiistaiksi 20.8. ja keskiviikoksi 21.8.</title>
<id>https://peda.net/id/60176a48a45</id>
<updated>2018-08-20T12:28:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/ot2jk2l#top" />
<content type="html">Hei,&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;tee oppimispolun mukaisia tehtäviä omaan tahtiisi digikirjan kappaleista 3-5. Lue myös kurssilla olevat aihepiireihin liittyvät powerpoint-esitykset. On tärkeätä, että saat tutkielmanteon hyvään vauhtiin alkuviikosta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Terv. Toni U.</content>
<published>2018-08-20T12:28:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tuntitehtäviä 17.8.18</title>
<id>https://peda.net/id/749719baa1e</id>
<updated>2018-08-17T10:24:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/nimet%C3%B6n-7497#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;17A:n opiskelijat vastaavat digikirjan avulla seuraaviin tehtäviin vaikka pareittain. Jollei kirjaa vielä ole, asioita voi etsiä netistä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;ol start=&quot;2&quot;&gt;&#10;&lt;li&gt;Minkälaiset asiat synnyttävät konflikteja ja sotia?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;ol start=&quot;5&quot;&gt;&#10;&lt;li&gt;Selvitä, missä päin maailmaa on tällä hetkellä konflikteja. Käytä apunasi karttaa, jonka löydät esimerkiksi hakusanoilla &amp;quot;crisis global map&amp;quot;. Valitse yksi konflikti ja tutki sen taustasyitä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;p&gt;Tässä olisi kätevää, jos opiskelijat pareittain valitsevat yhden nykyisen konfliktin perustan ja tekevät siitä lyhyen yhteenvedon. Apuna voi käyttää nettisivustoa &lt;strong&gt;10 Conflicts to Watch in 2018. &lt;/strong&gt;Jokaisella parilla on siten yksi konflikti seurattavanaan. Vastaukset opettajalle tehtävään viisi Wilman kautta.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-08-17T10:23:36+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Dokumenttiprojekti: Where to Invade Next by Michael Monroe</title>
<id>https://peda.net/id/54d3664a0cc</id>
<updated>2018-02-08T13:58:57+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/kauhava/lukiokoulutus/kauhavanlukio/lukiokurssit/historia/h3ks/dwtinbmm#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-3781460&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Where to Invade Next&lt;/a&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Michael Monroen provokatiivinen ja humoristinen dokumentti Yhdysvalloista, joka hakee vaikutteita Euroopasta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2018-02-08T13:58:09+02:00</published>
</entry>


</feed>