https://peda.net/id/779103f2fcb 2016-04-27T15:40:31+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/171841ee0c7 2016-04-27T15:40:43+03:00 <ul> <li><span class="editor underline">Kaikki aine</span> voidaan <b>luokitella</b> <strong class="editor red">puhtaisiin aineisiin</strong> tai <strong class="editor red">seoksiin</strong><br/> <br/> </li> <li><strong class="editor red"><b>Puhtaissa aineissa</b></strong> on vain <b>keskenään samanlaisia</b> rakenneosasia</li> <li>Puhtaat aineet voidaan jakaa <span class="editor underline">alkuaineisiin</span> ja <span class="editor underline">yhdisteisiin</span> <ul> <li><strong class="editor red"><b>Alkuaine</b>issa</strong> on vain <span class="editor underline">yhdenlaisia atomeja</span></li> <li><strong class="editor red"><b>Yhdisteet</b></strong> muodostuvat useammasta alkuaineesta, mutta rakenneosaset ovat kemiallisilla sidoksilla kiinni toisissaan (<span class="editor underline">molekyylejä</span> tai <span class="editor underline">ioniyhdisteitä</span>)<br/> <br/> </li> </ul> </li> <li><strong class="editor red">Seoksissa</strong> <span class="editor underline">vähintään kaksi</span> puhdasta ainetta on sekoittunut keskenään</li> <li>Seokset voi jakaa <span class="editor underline">heterogeenisiin</span> ja <span class="editor underline">homogeenisiin</span> seoksiin <ul> <li><strong class="editor red">Heterogeenisessä</strong> (sekakoosteisessa) seoksessa aineet voidaan (usein) erottaa silmällä toisistaan</li> <li><strong class="editor red">Homogeeninen</strong> (tasakoosteinen) seos näyttää samalta kaikkialta, eli aineita ei voi erottaa silmällä<br/> <br/> </li> </ul> </li> <li><b>Puhtailla aineilla</b> on aina tietty koostumus ja tietyt ominaisuudet kuten tarkat sulamis ja kiehumispisteet <ul> <li>yhdisteen ominaisuudet voivat poiketa huomattavasti sen muodostavien alkuaineiden ominaisuuksista!</li> <li>esim. natriumkloridi (NaCl eli ruokasuola) muodostuu natriumista (kiinteä metalli) ja kloorista (kaasu)</li> </ul> </li> <li><b>Seoksissa</b> aineet säilyttävät (kemialliset) ominaisuutensa <ul> <li>esim. suolan ja hiekan voi erottaa liuottamalla suolan veteen</li> </ul> </li> <li>Seoksien <span class="editor underline">koostumus</span> voi vaihdella huomattavasti</li> </ul> 2016-04-27T15:39:31+03:00 https://peda.net/id/4a1f99020c7 2016-04-27T15:40:57+03:00 <ul> <li><b>Liuos</b> on homogeeninen seos jossa vähintään yksi aine on nestemäinen (liuotin), liuenneet aineet voivat olla olomuodoltaan kaasua, nestettä tai kiinteää.</li> <li>Liuos on <b>kylläinen</b>, kun siihen ei liukene enempää liuotettavaa ainetta (vedestä ja ruokasuolasta tai sokerista voit helposti valmistaa kylläisen liuoksen)</li> </ul> 2016-04-27T15:40:57+03:00 https://peda.net/id/6ee58bcc586 2023-09-21T12:22:49+03:00 <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Non-Newtonian_fluid#Oobleck" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Oobleck</a> eli (maissi)tärkkelys ja vesi on esimerkki <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ei-newtonilainen_fluidi" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">ei-newtonilaisesta</a> nesteestä<br/> <br/> Valmistus on helppoa myös kotona: sekoita n. 2 osaa tärkkelystä ja 1 osa vettä (osa voi tarkoittaa esim. ruokalusikallista tai desilitraa, tai vaikka tynnyrillistä <span>¯\_(ツ)_/¯</span>  )<br/> <br/> ​<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/Iz9KnPZWOgs?si=SSqY7NZ1ohUm9gCj" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​ 2023-09-21T12:22:49+03:00