https://peda.net/id/775ac4787db 2020-05-11T16:40:51+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f2db5c527db 2016-09-18T18:24:10+03:00 <strong class="editor red">SÄHKÖINEN KOE: KAIKKI REAALIAINEET</strong><br/> <span>Suorituksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin.</span><br/> <br/> <br/> <strong class="editor red">Kypsyyttä osoittavat esimerkiksi:</strong> <br/> <span>- Asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen. </span><br/> <span>- Vastaus osoittaa monipuolisia ja kehittyneitä tiedonkäsittelytaitoja. </span><br/> <span>- Tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi. </span><br/> <span>- Kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen.</span><br/> <span>- Syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista.</span><br/> <span>- Esitetyt väitteet perustellaan selkeästi. </span><br/> <span>- Tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti. </span><br/> <span>- Esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin. </span><br/> <span>- Erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet.</span><br/> <br/> <span>- Annettuja työkaluja on käytetty tarkoituksenmukaisesti. </span><br/> <span>Matemaattista käsittelyä edellyttävissä tehtävissä suureyhtälöt ja kaavat on perusteltava tavalla, joka osoittaa kokelaan hahmottaneen tilanteen oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia. </span><br/> <br/> <br/> <strong class="editor red">Suorituksen arvoa alentavat esimerkiksi:</strong> <br/> <span>- Suorituksessa on selviä asiavirheitä. </span><br/> <span>- Ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti.</span><br/> <span>- Esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on käsittänyt tehtävän väärin, tai ne ovat muuten tehtä-vänannon kannalta epäolennaisia; vastauksen pituus ja detaljien määrä eivät sinänsä ole ansioita.</span><br/> <span>- Vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden varaan. </span><br/> <span>- Suorituksessa toistetaan samoja asioita. </span> 2016-09-18T18:24:10+03:00 https://peda.net/id/ecc19488938 2023-04-04T10:30:48+03:00 <p class="western"><em>Tehtäväkohtaisissa hyvän vastaukseen piirteissä arvostelukriteerit on annettu kaksiportaisesti eli hyville vastauksille (vähintään 50 % tehtävän pistemäärästä) ja kiitettäville vastauksille (vähintään 70 % tehtävän pistemäärästä). <br/> <br/> 20 pisteen tehtävissä hyvästä vastauksesta saa 10–13 pistettä ja kiitettävästä 14–20 pistettä, 30 pisteen tehtävissä vastaavasti 15–20 ja 21–30 pistettä.</em><br/> <strong class="editor red"><b><br/> <br/> PERUSTEHTÄVÄT<br/> <br/> 0p:</b></strong><em>ei lainkaan tehtävässä edellytettävää tietoa, tehtävä ymmärretty virheellisesti, jäsentymätön ja sekava, väitteet vailla perusteluja, ei minkäänlaisia lähdekriittisiä huomioita eikä järkiperusteista tietojen arviointia tai soveltamista, ei merkkejä eri tulkintojen tai vaihtoehtojen pohdintakyvystä</em></p> <p class="western"><strong class="editor red"><b>tyydyttävä</b>:</strong><span> </span><em>niukkasisältöinen, vastaa vain osittain tehtävää, ei juurikaan käsitteitä ja niiden hallintaa, niukasti perusteita esitetyille väitteille, heikosti erittelevää aiheen tarkastelua, luettelomainen ja epäselvä rakenne, heikkoja merkkejä lähdekriittisyydestä, joitakin satunnaisia heikkoja merkkejä eri näkökulmien ja tulkinnaisuuden pohdinnasta, kyky soveltaa tietoja on heikosti havaittavissa</em></p> <p class="western"><strong class="editor red"><b>hyvä</b></strong>:<span> </span><em>verraten täsmällistä ja tehtävään hyvin kohdentuvaa tietoa, käsitteiden hyvää hallintaa, väitteille verraten hyviä perusteluita, aiheen tarkastelu johdonmukainen, vaikka paikoin puutteita, joiltakin osin analyyttinen</em></p> <p class="western"><strong class="editor red"><b>kiitettävä</b>:</strong><span> </span><em>täsmällistä tietojen ja käsitteiden hallintaa, olennaista ja aiheen kannalta mielekkäästi rajattuja tietoja, hyvin analyyttinen yleistaso, väitteille hyvät perustelut ja aiheen tarkastelu johdonmukaista ja argumentoivaa, terävä ja oivalta lähdekriittinen ote, moniperspektiivistä punnittua pohdintaa, tietojen arviointia ja soveltamista monin paikoin</em></p> <p class="western">Tehtävän sisällä voi olla osatehtäviä ja pisteet voivat jakautua niiden kesken esim. 6p. ja 14p. = 20p.</p> 2020-05-11T16:40:06+03:00 https://peda.net/id/a7b6f0567db 2023-12-13T13:32:31+02:00 <p><strong><em>ERI TEHTÄVÄTYYPIT HISTORIAN KOKEISSA</em></strong></p> <p><strong><em><strong class="editor red">VIRITETTY ESSEE:</strong> <br/> </em></strong>Viritetyn esseen tehtävänannossa <strong>ohjataan käsittelemään annettua tehtävää tietystä näkökulmasta. </strong>Ensiarvoisen tärkeää on pitäytyä annetussa näkökulmassa - usein oma vastaus kuitenkin alkaa &quot;viedä&quot; ja kokelas ei suoraan vastaa kysyttyyn asiaan. Vastauksesta tulee helposti tapahtuma- tai asialuettelo. Onkin hyvä aina kirjoittamisen ohessa silmätä kysymystä ja pohtia, vastaanko siihen mitä kysytään. <strong>Mieti tehtävänantoa</strong>: <em>pyydetäänkö esim. ottamaan kantaa, perustelemaan väite, arvioimaan väitettä, pohtimaan vai kuvailemaan<br/> <br/> </em></p> <p><strong><em><strong class="editor red">RISTIRIITATEHTÄVÄ:</strong><br/> </em></strong>Ristiriitatehtävässä kaksi historiallista lähdettä antaa samasta tapahtumasta toisistaan poikkeavan kuvan. Ristiriitatehtävät ovat yleensä rakenteellisesti kaksiosaisia. Ensimmäinen osatehtävä liittyy dokumentteihin. tehtävän toinen osa puolestaan laajentaa pohdinnan syvempää historiallista tietämystä koskevaksi. Kolmiosaisessa tehtävässä kysytään usein joitain tehtävään tai dokumenttiin liittyviä käsitteitä.<br/> <br/> </p> <p><strong><em><strong class="editor red">TEKSTIDOKUMENTTITEHTÄVÄ:</strong> <br/> </em></strong>Dokumentti on <strong>todistuskappale</strong> eli alkuperäislähde. Se antaa tietoa <b>laatimisajankohdastaan</b>. Yleisimpiä lähteitä ovat tekstidokumentit esim. puheet, sanomalehtiartikkelit ja otteet tietokirjoista. Lukiessasi dokumenttia joudut tulkitsemaan sitä ja pohtimaan, mitä sen kirjoittaja on halunnut sanoa tai mitä tietoja se antaa asiasta, laatijan poliittisista, uskonnollisesta, aattelliseta ym. mielipiteistä ja kannoista. <b>Kuka, missä asemassa ja milloin laatinut?</b></p> <p> </p> <p><strong><em><strong class="editor red">KUVAN/ VIDEON TULKINTA</strong> <br/> </em></strong><strong><em></em></strong>Kuvaa katsoessasi pohdi:</p> <ol> <li><em></em><em><b>Milloin, miten ja missä</b> kuva/video on tehty?</em></li> <li><em></em><em>Mihin <b>lajityyppiin</b> kuva/video kuuluu? Onko taideteos, dokumentti, mainos vai pilakuva?</em></li> <li><em></em><em>Mitä kuvasta/video voi päätellä?</em></li> </ol> <ul> <li><em><b>Miksi</b> kuva/video on tehty?</em></li> <li><em>Mitä kuva/video <b>kertoo omasta ajastaan ja kulttuuripiiristään?</b></em></li> <li><em>Onko kuva/videon materiaali symbolinen? Esim. Suomi-neito kuvaa Suomea ja kaksipäinen kotka Venäjää</em></li> <li><em>analysoi videota: mitä lisäarvoa liikkuva kuva tuo aineistoon? (ainahan näin ei ole, mutta muista pohtia tätä)</em></li> </ul> <p> </p> <p><strong><em><strong class="editor red">KARTAN TULKINTA</strong> <br/> </em></strong>Karttaa tulkitessasi voit edetä seuraavasti:</p> <ol> <li><em></em><em>Hahmota, mikä maantieteellinen <b>alue</b> kartassa on esitetty.</em></li> <li><em></em><em>Mitä tietoa kartan <b>otsikko</b> antaa?</em></li> <li><em></em><em>Mitä kartan <b>värit ja merkit</b> tarkoittavat?</em></li> <li><em></em><em>Mitä kartasta voi <b>päätellä?</b></em></li> </ol> <p> </p> <p><strong><em><strong class="editor red">TILASTON TULKINTA</strong> </em></strong></p> <ol> <li><em></em><em>Mitä tietoa taulukon tai kaavion <b>otsikko</b> antaa?</em></li> <li><em></em><em><b>Miten</b> taulukko tai kaavio on<b> laadittu</b>? Onko asteikko (esim. aikasarja) tasavälinen, vai muuttuuko se välillä?</em></li> </ol> <p><em>Ovatko esitetyt luvut</em></p> <ol> <li><em></em><em>absoluuttisia, esim. miljoonaa henkeä?</em></li> <li><em></em><em>osuuksia jostakin, esim. prosentteja, jolloin osuuksien summa on 100? Tällöin <strong class="editor red">lukujen välinen erotus/summa on prosenttiyksikköjä, ei prosentteja;</strong> esim. vaaleissa puolueen kannatus on 15% ja seuraavissa vaaleissa se onkin jo 30%. Kannatus on kasvanut 15%-yksikköä ja prosentteina kasvu on 100%.</em></li> </ol> <em><em>Onko kyseessä indeksisarja? Tällöin pohjavuoden tilanne ilmoitetaan luvulla 100, ja muita vuosia verrataan siihen esim. elinkustannusindeksi.<br/> <br/> <strong class="editor red"><b>Harjoittele indeksitaulukon lukemista!</b></strong><span><strong class="editor red">  </strong> </span>Tavallisessa prosenttitaulukossa muutokset ovat aina %-yksikköjä, indeksitaulukossa puolestaan muutokset ovat prosentteja. Oheista taulukosta selviää, että<span> </span><span class="editor underline">vertailukohta on aina vuosi 1850, koska sillä on arvo 100.</span><span> </span>Kaikki vertailu tapahtuu suhteessa siihen. Peräkkäisiä vuosia ei voi suoraan verrata keskenään.<br/> </em></em> <p><strong>Työväen palkat Isossa-Britanniassa v. 1795 – 1913 (1850=100)</strong></p> <div class="tablewrap"> <table> <tbody> <tr> <td> <p><strong>VUOSI</strong></p> </td> <td> <p><strong>PALKAT</strong></p> </td> <td> <p><strong>HINNAT</strong></p> </td> <td> <p><strong>REAALIPALKAT</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p>1795</p> </td> <td> <p>97</p> </td> <td> <p>100</p> </td> <td> <p>97</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>1815</p> </td> <td> <p>113</p> </td> <td> <p>157</p> </td> <td> <p>72</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>1835</p> </td> <td> <p>93</p> </td> <td> <p>110</p> </td> <td> <p>85</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>1855</p> </td> <td> <p>109</p> </td> <td> <p>110</p> </td> <td> <p>99</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>1875</p> </td> <td> <p>148</p> </td> <td> <p>117</p> </td> <td> <p>126</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>1895</p> </td> <td> <p>164</p> </td> <td> <p>101</p> </td> <td> <p>162</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>1913</p> </td> <td> <p>186</p> </td> <td> <p>116</p> </td> <td> <p>160</p> </td> </tr> </tbody> </table> <br/> <em><b>esim.</b><span> </span>vuonna 1795 työväen reaalipalkat olivat 3 % matalammat kuin vuonna 1850. Hinnat olivat samat kuin vuonna 1850 ja palkat puolestaan 3% matalammat kuin vuonna 1850. Tästä syystä myös reaalipalkat (palkan ostovoima) olivat 3% matalammmat kuin vuonna 1850. Vuonna 188 hinnat olivat 10% korkeammat kuin vuonna 1850 ja palkat puolestaan 9% korkeammat kuin vuonna 1850. Tästä syystä reaalipalkat vuonna 1855 olivat 1% matalammat kuin vuonna 1850.</em><strong class="editor red"><br/> </strong></div> 2016-09-18T18:22:04+03:00