Teksti

2023-11-01T09:49:47+02:00

Maapallon koko pinta-alasta vain vajaa kolmasosa on maata. Maa-alueet on nimetty maanosiksi. Maanosia on seitsemän ( Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Afrikka, Eurooppa, Aasia, Australia ja Etelämanner) ja kuusi maantieteellistä mannerta (Afrikka, Euraasia, Aasia, Etelämanner, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia). Australia on mantereista pienin, mutta myös koko mantereen laajuisen maan nimi. Ihminen auttaa pysyvästi kaikkia muita paitsi Etelämannerta eli Antartista.
Päiväntasaaja jakaa maapallon kahteen yhtä suureen osaan, pohjoiseen- ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Samalla tavalla 0- ja 180-pituuspiiri jakavat maapallon itäiseen ja läntiseen pallonpuoliskoon. Maa-alueet ja meri ovat jakautuneet maapallolla epätasaisesti. Siksi voidaan puhua erikseen myös meren- ja maan pallonpuoliskosta.

Mantereet ja maanosat

Valtameret erottavat toisistaan suuria yhtenäisiä maa-alueita eli mantereita. Mantereita on maapallolla kuusi: Afrikka, Euraasia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Etelämanner. Niiden sisällä voi olla meriä, kuten Itämeri ja niihin voi kuulua isojakin saaria, kuten Amerikan mantereeseen kuuluva Grönlanti.

Osa mantereista jaetaan pienempiin alueisiin eli maanosiin. Euraasia jaetaan Eurooppaan ja Aasiaan. Afrikka, Australia ja Etelämanner, Etelä- ja Pohjois-Amerikka ovat myös maanosia, joita näin maanosia on kaiken kaikkiaan seitsemän. Maanosien välisinä rajoina voivat olla vuoristot (Kaukasus), sisämeret (Välimeri) ja kapeat kannakset (Panamankannas).

Eurooppa

Euroopan nimi on mahdollisesti peräisin Kreikan mytologian prinsessa Europasta tai foinikialaisten auringonlaskua tarkoittavasta sanasta, ereb. Pinta-alaltaan (10,2 miljoonaa neliökilometriä) se on toiseksi pienin maanosa mutta asukasluvultaan ( 720 miljoonaa) kolmanneksi suurin ja siihen kuuluu yli 50 valtiota. Maanosan rajojen määrittäminen on vaihdellut sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan sille tärkeitä. Nykyään termiä Eurooppa käytetään myös puhuttaessa Euroopan unionin jäsenmaista, joita suurin osa valtioista on.

1400-luvulta alkaen monet eurooppalaiset valtiot valtasivat itselleen suuria alueita Afrikasta, Aasiasta ja Amerikkojen mantereilta. Tällaisia valtioita olivat mm. Espanja, Portugali, Alankomaat, Ranska ja silloinen Englanti. Niiden vaikutus näkyy yhä itsenäistyneissä siirtomaavaltioissa. 1700-luvulla teollinen vallankumous alkoi Euroopassa ja mullisti teollisen tuotannon sekä raaka-aineiden kysynnän.

Aasia

Aasian nimi tulee kreikkalaisilta, jotka käyttivät nimitystä Anatolia. Aasia on pinta-alaltaan (44 miljoonaa neliökilometriä) ja asukasluvultaan (yli 4 miljardia) suurin maanosa. Yli 60 % maapallon väestöstä on aasialaisia ja kaikki valtauskonnot ovat syntyneet siellä.

Kiina ja Intia ovat maailman väkirikkaimmat valtiot. Suurin osa väestöstä asuu monsuunivyöhykkeellä ja saa elantonsa maataloudesta. Maatalouden merkitys onkin suuri, koska väestön määrästä johtuen, ravinnontarve alueella on valtava. Kehittyneemmissä maissa, kuten Japanissa, auto-, tietokone- ja elektroniikkateollisuus ovat nousseet merkittävään asemaan.

Aasian alueen luonto on erittäin rikasta ja siellä esiintyy paljon lajeja, joita ei tavata muualla. Luonnonvarojen suhteen Kiina on yksi suurimpia ja mandariinikiina on maailman puhutuin kieli. Lähi-itä puolestaan kuuluu maailman tärkeimpiin öljyntuotantoalueisiin. Toisen maailmansodan jälkeen alueella käytiin Vietnamin ja Korean sodat, jotka liittyivät kylmän sodan aikaisiin tapahtumiin.

Afrikka

Afrikka-sana on otettu käyttöön muinaisilta roomalaisilta, jotka kutsuivat mantereen pohjoisosaa Africa terraksi eli afrien maaksi. Afrikka on pinta-alaltaan (30 miljoonaa neliökilometriä) maailman toiseksi suurin. Afrikassa elää yli miljardi ihmistä (lähes 15 % planeetan väestöstä). Paleontologisten löytöjen mukaan nyky-ihminen kehittyi Itä-Afrikassa.

Afrikka on luonnonvaroiltaan runsas mutta taloudeltaan köyhä maanosa. Monet vaikeudet, kuten Afrikassa laajasti vaikuttaneet orjakauppa ja siirtomaajärjestelmä, ovat hidastaneet sen kehitystä ja vaurastumista. Pääosa siirtomaavaltioista itsenäistyi jo 1960-luvulla, mutta sodat, talouden epävakaus ja väestönkasvu ovat nykyään yhä suuria ongelmia.

Eläimistö on hyvin monipuolinen ja muihin maanosiin verrattuna siellä esiintyy paljon suuria eläimiä, kuten kirahvit, virtahepo ja sarvikuono. Useat lajit ovat kuitenkin vaarassa hävitä salametsästyksen vuoksi. "Big five"-safarilla metsästysvälineenä on onneksi kamera ja tavoitteena on saada kuvattua esimerkiksi leijona, puhveli, leopardi, norsu ja sarvikuono.

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikan pinta-ala on 25 miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku 515 miljoonaa. Se on pinta-alaltaan kolmanneksi ja asukasluvultaan neljänneksi suurin ja siihen kuuluu kaikkineen 43 valtiota, kun lasketaan mukaan Länsi-Intian saariston valtiot.

Ennen eurooppalaisten tuloa 1500-luvulla aluetta asuttivat intiaanit, joiden esi-isät olivat vaeltaneet sinne mahdollisesti jo 40 000 vuotta sitten. Intiaanit jakautuivat kielellisesti ja kulttuurillisesti yli 300 heimoon, pohjoisosissa asustivat lisäksi alkuperäiskansat inuitit ja aleutit. Espanjalaiset olivat perustaneet ensimmäiset siirtokunnat 1550-luvulla mutta järjestelmällinen siirtolaisuus Euroopasta alkoi vasta 1600-luvulla, lähinnä Englannin ja Hollannin toimesta.

Alueen merkittävin valtio on Amerikan Yhdysvallat, joka on poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen suurvalta. Sen bruttokansantuote on maailman suurin ja sen arvioidaan käyttävän yksinään 25 % planeettamme luonnonvaroista.

Pohjois- ja Etelä-Amerikan rajaksi on sovittu Panaman ja Kolumbian raja. Täten koko Väli-Amerikka saaristoineen kuuluu Pohjois-Amerikkaan.

Etelä-Amerikka

Etelä-Amerikan pinta-ala on 17 miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku 390 miljoonaa. Se on pinta-alaltaan neljänneksi suurin maanosa. Siihen kuuluu vain 12 valtiota ja Ranskan Guyana.

Maanosa asutettiin pääosin pohjoisesta käsin mahdollisesti jo 20 000-30 000 vuotta sitten. Kun eurooppalaiset tulivat mantereelle, inkojen ja atsteekkien kulttuurit ovat todellisia korkeakulttuureita. Varhainen viljely oli aloitettu jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Korkeakulttuurit kokivat kovia eurooppalaisten taholta. Löytöretkeilijät toivat Etelä-Amerikasta mukanaan Eurooppaan uusia kasveja, kuten tomaatti, maissi ja peruna.

Etelä-Amerikan eläimistö on runsas ja monipuolinen. Amazonaksen sademetsä on lajien aarreaitta. Tunnetuimpia eläimiä ovat ehkä kuitenkin Galapagossaarten merileguaanit ja jättiläiskilpikonnat. Laama ja alpakka olivat Andien intiaaneille tärkeitä kotieläimiä.

Monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä käytetään hyödyksi turisteja houkuteltaessa. Turismi onkin kehittymässä nopeimmin kasvavaksi talouden alaksi.

Australia

Australian nimi tulee latinan kielen sanasta "australis" eli eteläinen. Australian pinta-ala on 7,7 miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku 23 miljoonaa. Se on samalla manner, maanosa ja valtio. Australian asuttivat jo 40 000- 50 000 vuotta sitten kivikauden ihmiset, jotka olivat nykyisten aboroginaalien esi-isiä. Kapteeni James Cook julisti alueen Englannin omaisuudeksi 1770 ja sinne perustettiin rangaistussiirtokunta nykyisen Sydneyn liepeille.

Australia on ainoa maanosa, joka on kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Tämä seikka yhdessä sen eristyneisyyden kanssa, on muovannut sen luonnosta täysin omanlaatuisensa. Siellä elää monia kasvi- ja eläinlajeja, joita ei tavata missään muualla ja on arvioitu, että sen lajeista tunnetaan vasta kolmannes. Pussieläinlajeja on paljon, tunnetuimpia ovat kengurut, koalat ja vompatit. Kaikkein erikoisin on vesinokkaeläin, joka on yksi maailman viidestä munivasta nisäkäslajista. Tunnettu on myös aboroginaalien puhallussoitin, didgeridoo, joka valmistetaan termiittien ontoksi kaivertamasta puunrungosta.

Koska Australian maanosaan luetaan myös Oseanian saaret, maanosaa kutsutaan myös nimellä "Australia ja Oseania".

Onko Australia suurelta osin aavikkoa vai sademetsää?

Etelämanner

Etelämanner on eteläisin maanosa ja niistä ainoa, jolla ei ole vakituista asutusta eikä yhtään valtiota. Antarktis mielletään usein sen synonyymiksi mutta Antarktikseen kuuluu myös Etelämannerta ympäröiviä saaria. Etelämanner on kylmin, kuivin, tuulisin ja korkein manner ja viidenneksi suurin, sen pinta-ala on n. 14 miljoonaa neliökilometriä.

Etelämantereesta on 98-prosenttisesti suuren mannerjäätikön peitossa. Vaikka alueella ei ole vakituista asutusta, voi siellä ajoittain asua jopa 5000 tutkijaa. Vain hyvin kylmään sopeutuneet kasvit ja eläimet selviävät siellä, tunnetuin niistä on keisaripingviini. Sääolot ovat äärimmäisiä, alin mitattu lämpötila on -89.2 astetta ja suurin tuulennopeus 320 km/h. Luoksepääsemättömyyden napa on piste, jonne on pisin matka mantereen reunoista. Sen paikasta kiistellään, koska mantereen reunoja on vaikea määrittää jääpeitteen muuttumisen vuoksi.

Tehtävä 1. Ohessa on vähintään kaksi valokuvaa jokaisesta maanosasta. Tunnistatko maanosat?

Katselutila

Tehtävä: Väritä ja nimeä monisteet pituus- ja leveyspiireistä, vuoristoista ja syvänmeren haudoista ja aikavyöhykkeistä.