https://peda.net/id/76852bb4737 2025-08-07T14:01:46+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/ef5a0e5499f 2025-09-25T13:25:19+03:00 <ul> <li>Aluepolitiikka: <span>EU:n politiikan muoto, jonka avulla siirretään resursseja vauraammilta alueilta köyhille alueille; koheesio- ja rakennerahastot</span></li> <li>Coreper: <span>pysyvien edustajien komitea; valmistelee unionin neuvoston kokouksia; koostuu EU-suurlähettiläistä ja sitä johtaa puheenjohtajamaa </span></li> <li><span>Demokratiavaje: </span><span>ajatus siitä, että unionin toimielinten kansanvaltaisuutta pidetään riittämättömänä; käsitys siitä, että päätöksentekojärjestelmä on liian kaukana tavallisista ihmisistä, jotka eivät ymmärrä sen monimutkaisia rakenteita ja vaikeita säädöstekstejä</span></li> <li><span>Subsidiariteettiperiaate: </span><span>asiat pyritään ratkaisemaan niin matalalla tasolla kuin mahdollista</span></li> <li><span>Eriytyvä yhdentyminen: </span><span>Jäsenmaat syventävät yhteistyötä eritahtiin esim. kaikki eivät ole mukana euroalueessa</span></li> <li><span>Lobbaaminen: </span><span>Pyrkimys vaikuttaa päättäjiin olemalla heihin suoraan yhteydessä.</span></li> <li><span>Lobbaaminen avoimuusrekisteri: </span><span>rekisteri, johon unionin päätöksiin vaikuttamaan haluavien tahojen tulee rekisteröityä; tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja tehdä toiminnasta läpinäkyvää</span></li> <li><span>Euroopan unionin neljä vapautta: </span><span>EU:n sisämarkkinat takaavat neljä vapautta eli että tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma voivat liikkua vapaasti koko EU:n alueella</span></li> <li><span>Schengen-alue: </span><span>Schengen-alueeseen kuuluu 29 Euroopan valtiota ja niiden välillä ei ole matkustusrajoituksia eikä rajatarkastuksia. Schengen-alue on saanut nimensä Schengenin sopimuksesta</span></li> <li><span>Protektionismi: </span><span>Tarkoittaa kotimaisten tuottajien suojelemista torjumalla ulkopuolista kilpailua esimerkiksi suojatullein</span></li> <li><span>Megatrendi: </span><span>Suuri, globaali keityskulku, jolla on merkittäviä vaikutuksia eri puolilla maailmaa esim. digitalisaatio tai väestön vanhentuminen</span></li> <li><span>Hiili- ja teräsyhteisö: </span><span>Kuusi maata perusti vuonna 1952 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön, jonka ajatuksena oli, että maat vastaisivat yhdessä hiilen ja teräksen tuotannosta, jotka olivat keskeisiä raaka-aineita sotateollisuudelle</span></li> <li><span>Välimeren unioni: </span><span>EU:n, Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän valtioiden yhteistyöjärjestö, joka keskittyy mm. talous- ja ympäristökysymyksiin</span></li> </ul> 2025-09-25T13:25:18+03:00 https://peda.net/id/9dd6ecda92d 2025-09-16T11:53:29+03:00 <ul> <li aria-level="1"><span>Jakautukaa opettajan ohjeiden mukaisesti pareiksi tai kolmen hengen ryhmiksi</span></li> <li aria-level="1"><span>Tehkää käsitekartta EU:n suhteista Yhdysvaltoihin, Venäjään, Afrikkaan ja Aasiaan</span></li> <li aria-level="1"><span>Jakakaa alueet, tehkää muistiinpanot ja lopuksi yhdistäkää kaikkien tiedot samaan ajatuskarttaan (tehdään paperille). Kun ajatuskartta on valmis jokainen kertoo muille omasta alueestaan</span></li> <li aria-level="1"><span>Oppikirjan tiedot ovat suppeat, joten etsikää lisää tietoa aiheesta myös netistä</span></li> <li aria-level="1"><span>Ottakaa selvää ja merkitkää käsitekarttaan jokaisen alueen kohdalta esim. seuraavia asioita:</span></li> <ul> <li aria-level="2"><span>Kumppani vai kilpailija: Missä asioissa alue on EU:n kumppani, missä kilpailija? </span></li> <li aria-level="2"><span>Tavoitteet: Mitä tavoitteita EU:lla on kullakin alueella?</span></li> <li aria-level="2"><span>Sopimukset: Mitkä sopimukset säätelevät EU:n suhteita alueisiin?</span></li> <li aria-level="2"><span>Ongelmat: Mitkä asiat hankaloittavat EU:n suhteita alueisiin?</span></li> <li aria-level="2"><span>Käsitekarttaan voi lisätä myös muita tärkeitä asioita</span></li> </ul> </ul> 2025-09-16T11:53:29+03:00 https://peda.net/id/c110fa9c8e3 2025-09-10T13:56:07+03:00 <ul> <li aria-level="1"><span>Tehtävän tavoitteena on harjoitella opintojaksojen aiheita ja kerrata samalla tilastojen ja kuvioiden lukutaitoa.</span></li> <li aria-level="1"><span>Kokoa vastaus ja taulukko/tilasto omalle word-tiedostolle</span></li> <li aria-level="1"><span>Etsi netistä tilasto tai kuvio aiheeseen liittyen. Ota siitä kuvakaappaus ja liittäkää se tiedostoon. Kirjoita tiedostoon kuvion tai tilaston esittely, johon merkitsette ainakin seuraavat asiat:</span> <ul> <li aria-level="2"><span>tilaston/kuvion otsikko ja muuttujat</span></li> <li aria-level="2"><span>Mistä tilasto/kuvio kertoo? Mikä on sen pääsanoma?</span></li> <li aria-level="2"><span>Mikä voisi selittää tilaston/kuvion kuvaamaa muutosta tai ilmiötä?</span></li> <li aria-level="2"><span>Merkite myös tilaston/kuvion lähde </span></li> </ul> </li> <li aria-level="1"><span>Keksi tilastoon tai kuvioon liittyvä tehtävä ja siihen hyvän vastauksen kriteerit </span></li> <li aria-level="1"><span>Pohdi lähdekritiikkiä: Kuka tilaston on julkaissut ja miksi? Vaikuttaako julkaisu luotettavalta?</span></li> <li aria-level="1"><span>Aiheet:</span> <ul> <li aria-level="2"><span>maailmantalous (jakso 1)</span></li> <li aria-level="2"><span>EU:n laajeneminen (jakso 2)</span></li> <li aria-level="2"><span>EU:n talous (jakso 4)</span></li> <li aria-level="2"><span>pohjoismaiset työmarkkinat (jakso 5)</span></li> <li aria-level="2"><span>Suomen turvallisuuspolitiikka (jakso 6)</span></li> <li aria-level="2"><span>ilmastonmuutos (jakso 7)</span></li> </ul> </li> <li aria-level="1"><span>Työ tehdään itsenäisesti</span></li> <li aria-level="1"><span>V, T, H ja K</span></li> <li aria-level="1"><span>Palautus pedanet (+ ohjeet)</span></li> </ul> 2025-09-10T13:56:07+03:00 https://peda.net/id/8910a8588d5 2025-09-09T11:48:21+03:00 <p><span>Ovatko väittämät oikein vai väärin? Jos väite on väärin korjaa se. Osaan väittämistä voi vastata oppikirjan luvun 17 perusteella, osaan on etsittävä tietoa muualta.<br/> <br/> </span><span>a) EU onnistui lopettamaan Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla.<br/> </span><span>b) EU:lla on oma ”ulkoministeri”.<br/> </span><span>c) Eurooppa-neuvosto luo yhteiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat<br/> </span><span>d) Sotilaalliset operaatiot ovat olleet keskeinen osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.<br/> </span><span>e) EU on osallistunut kriisinhallintaan Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa.<br/> </span><span>f) Siviilikriisinhallinta on nykyään sotilaallista kriisinhallintaa tärkeämpää.<br/> </span><span>g) Turvatakuiden ansiosta Suomi saisi tarvittaessa sotilaallista apua muilta EU-mailta.<br/> </span><span>h) Suurin osa EU-maista ei ole Naton jäseniä.<br/> </span><span>i) Natolla on keskeinen osa EU-maiden turvallisuuspolitiikassa.<br/> </span><span>j) EU on käyttänyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä myös pakotteita.</span></p> 2025-09-09T11:46:53+03:00 https://peda.net/id/993c576488c 2025-09-03T15:29:12+03:00 <b>Valtio luo turvallisuutta</b><br/> <br/> <ul> <li aria-level="1"><span>Valtion tärkein tehtävä on taata kansalaistensa turvallisuus</span></li> <li aria-level="1"><span>Perinteisesti turvallisuus on käsitetty </span><b>suppean turvallisuuskäsitteen</b><span> mukaisesti mutta sittemmin siitä on siirrytty </span><b>laajaan turvallisuuskäsitteeseen</b></li> <li aria-level="1"><span>Valtion turvallisuus voidaan jakaa </span><b>sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen</b></li> <li aria-level="1"><span>Viranomaiset huolehtivat valtiossa kansalaisten turvallisuudesta</span></li> <li aria-level="1"><span>Kriisitilanteissa toimintaa johtaa hallitus</span></li> <li aria-level="1"><span>Ministeriöt vastaavat oman alansa kriisinhallinnasta</span></li> <li aria-level="1"><span>Vakavassa kriisissä viranomaisten oikeuksia voidaan lisätä ja kansalaisten perusoikeuksia vähentää</span></li> </ul> 2025-09-03T15:29:12+03:00 https://peda.net/id/0535d5c084b 2025-08-29T12:16:32+03:00 <b>Lainsäätäminen EU:ssa</b><br/> <ul> <li>Komissiolla on ainoana toimielimenä oikeus säätää uusia EU-lakeja (Huom! EU:n kansalaisloite)</li> <li>Ehdottaessaan uutta EU-lakia komissio valitsee samalla laille päätöksentekotavan (eli tavan, jolla laki säädetään: tavallinen lainsäätämisjärjestys, hyväksyntä - ja kuulemismenettelyt)</li> <li>Parlamentti ja ministerineuvosto säätävät lain <ul> <li>Vastuu lainsäädännöstä kahden toimielimen välillä vaihtelee päätöksentekotavan mukaan</li> </ul> </li> </ul> <br/> <b>Tavallinen lainsäätäminen vaihe vaiheelta</b><br/> <ul> <li aria-level="1"><span><b>Komissio valmistelee lakialoitetta</b> </span> <ul> <li aria-level="1"><span>Valmistelu vaihe on pitkä ja työläs. Valmisteluvaiheessa komission jäsenet kuulevat EU:n virkamiehiä ja jäsenvaltioita ja lisäksi erilaiset etujärjestöt (esim. kansalaisjärjestöt) ja yritykset saavat ilmaista mielipiteensä lakialoitteesta. Komissio yrittää selvittää mahdollisimman laajasti ennen edes lakialoitteen tekemistä mitkä ovat sen vaikutukset jäsenvaltioiden asukkaille ja itse jäsenmaille.</span></li> <li aria-level="1"><span>Samalla se yrittää saada mahdollisimman suuren kannatuksen lakialoitteelle jo tässä vaiheessa ja näin varmistaa mahdollisimman monen jäsenvaltion tuen ja samalla varmistaa lain läpimenon</span></li> </ul> </li> <li aria-level="1"><span><b>Komissio tekee ehdotuksen uudesta laista</b> (subsidiarideettiperiaate)</span> <ul> <li aria-level="1"><span>Subsidiariteettiperiaate tarkoittaa läheisyysperiaatetta ja sitä käytetään unionin päätöksenteossa. </span></li> <li aria-level="1"><span>Lainvalmistelusa se tarkoittaa sitä että jäsenvaltioilla on oikeus arvioida lain tarpeellisuutta. Tarvitaanko asiasta todella kaikkia jäsenmaita velvoittava EU-laki vai riittäisikö jos jäsenvaltiot päättäisivät asiasta kansallisesti. </span></li> <li aria-level="1"><span>Läheisyysperiaatteen tarkoituksena on pitää lainsäätäminen mahdollisimman lähellä kansalaista</span></li> </ul> </li> <li aria-level="1"><b><span>Ehdotus siirtyy parlamentin käsiteltäväksi</span></b> <ul> <li aria-level="1"><span>Oikeus tehdä muutoksia mutta parlamentti voi myös hyväksyä aloitteen sellaisenaan (aika harvinaista)</span></li> <li aria-level="1"><span>Seuraavaksi aloite siirtyy neuvoston käsittelyyn</span></li> </ul> </li> <li aria-level="1"><span><b>Neuvosto joko hyväksyy</b> (laki tulee voimaan yhdellä käsittelykerralla) <b>tai tekee muutoksia aloitteeseen</b> (toinen käsittelykerta)</span></li> <li aria-level="1"><b><span>(Sovittelukomitea)</span></b> <ul> <li aria-level="1"><span> = Vaihe on suluissa, koska se tapahtuu vain jos ministerineuvosto ja parlamentti eivät pääse yhteisymmärrykseen lainsisällöstä. </span></li> <li aria-level="1"><span>Jos toimielimet eivät pääse yhteisymmärrykseen kahden käsittelykerran jälkeen lakialoite siirtyy sovittelukomitealla. </span></li> <li aria-level="1"><span>Se muodostuu puoliksi ministerineuvoston ja puoliksi parlamentin jäsenistä</span></li> </ul> </li> <li aria-level="1"><b><span>Parlamentti äänestää aloitteesta, jonka jälkeen neuvosto äänestää aloitteesta</span></b></li> <li aria-level="1"><span><b>Lissabonin sopimu</b>s toi tavallisen lainsäätämismenettelyn ensisijaiseksi päätöstavaksi</span> <ul> <li aria-level="1"><span>Lissabonin sopimus on yksi EU:n perussopimuksista ja se solmittiin vuonna 2009. Sopimuksen tavoitteena oli tehostaa unionin päätöksentekoa. </span></li> </ul> </li> </ul> <br/> Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen lisäksi komissio voi aloitetta tehdessään valita kahden muun lainsäätämistavan väliltä. Näissä tavoissa ministerineuvoston rooli korostuu parlamenttiin verrattuna. Parlamentin päätösvaltaa pienennetään. <br/> <ul> <li aria-level="1">Hyväksyntämenettely</li> </ul> <ul> <li> <ul> <li> <ul> <li aria-level="1"><span>Parlamentti antaa vain puoltavan lausunnon eli hyväksynnän lakiesitykselle, se ei voi tehdä muutoksia</span></li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <ul> <li aria-level="1">Kuulemismenettely</li> </ul> <ul> <li> <ul> <li> <ul> <li aria-level="1"><span>Neuvoston on kuultava parlamenttia ennen lopullista hyväksyntää mutta parlamentin kanta ei sido neuvostoa</span></li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <br/> <b>Lobbaaminen</b><br/> <ul> <li aria-level="1"><span>Eturyhmien epäviralliset yritykset vaikuttaa päätöksentekoon</span></li> <li aria-level="1"><span>Lobbarit ovat tärkeitä informaation lähteitä päättäjille</span><br/> <ol> <li><span>Mitä hyötyä lobbaamisesta on mepeille?</span></li> </ol> <ul> <li aria-level="1"><span>Mepit saavat käsiteltävästä asiasta tietoa eri näkökulmista.</span></li> </ul> <ol> <li><span>Mitä ongelmia EU-lobbaamiseen voi liittyä?</span></li> </ol> <ul> <li aria-level="1"><span>Varakkailla tahoilla, kuten teollisuudella ja yrityksillä, on mahdollisuuksia lobata. Niinpä heidän näkemyksensä voivat vaikuttaa päätöksiin enemmän kuin sellaisten tahojen, joilla on vähemmän mahdollisuuksia lobata.</span></li> </ul> </li> <li><span>Lobbaamisen avoimuusrekisteri</span></li> </ul> <b></b> 2025-08-29T12:10:34+03:00 https://peda.net/id/2b1fa8d07f3 2025-08-22T11:44:08+03:00 <a href="https://forms.gle/WZDQKLGkESbja8xx5" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://forms.gle/WZDQKLGkESbja8xx5</a> <br/> <br/> Vastaa lyhyesti ja pohtivasti itsearviointilomakkeen kysymyksiin. 2025-08-22T11:44:08+03:00 https://peda.net/id/bf639cb478d 2025-08-14T09:13:08+03:00 <span><b>Kpl 4: Euroopan yhdentyminen alkaa</b></span> <ul> <li>Yhdysvaltojen jakaman <b>Marshall-avun</b><span> seurauksena perustetaan OEEC (nyk. OECD) 1948</span></li> <li><b>Nato</b><span> perustetaan 1949 Länsi-Euroopan puolustamista ja sotilaallista yhteistyötä varten</span></li> <li><em>Hiili- ja teräsyhteisö 1951 (perustetaan Schumannin julistuksen (1950) jälkeen)</em></li> <li><span>Rooman sopimuksella perustetaan: </span> <ul> <li><span>Atomienergiayhteisö</span></li> <li><span>Euroopan talousyhteisö (EEC)</span></li> </ul> </li> <li><b>Euroopan yhteisö</b><span> (EY) yhdistää kolme järjestöä yhdeksi (H&amp;T,AE ja ET)</span></li> </ul> <em></em><em></em><em></em><b><span><br/> Kpl 5: Euroopan yhdentyminen tiivistyy<br/> </span></b><br/> <ul> <li aria-level="1"><span>Hiili- ja teräsyhteisö, atomienergiayhteisö ja EEC yhdistyvät vuonna 1957 Euroopan yhteisöksi (EY). Muutkin eurooppalaiset maat alkoivat harkita yhdentymistä ja hakea EY:n jäsenyyttä</span> <ul> <li aria-level="2"><span>Pohjoinen laajentuminen 1973</span></li> <li aria-level="2"><span>Eteläinen laajentuminen 1980-luvulla</span> <ul> <li aria-level="3"><span>Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 ja entiset itäblokin maat alkoivat haaveilla EU:n jäsenyydestä</span></li> </ul> </li> <li aria-level="2"><span>Vuonna 1993 EY muuttuu nykyiseksi EU:ksi </span><b>Maastrichtin sopimuksella </b>(nykyisen EU:n perustamissopimus)</li> <li aria-level="2"><span>1995 Efta-laajentuminen</span></li> <li aria-level="2"><span>Itälaajentuminen 2004, 2007 ja 2013</span></li> </ul> </li> </ul> 2025-08-14T09:13:08+03:00 https://peda.net/id/4d8f5454780 2025-08-13T09:03:58+03:00 <a href="https://www.geoguessr.com/vgp/3387" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><span>https://www.geoguessr.com/vgp/3387</span></a> 2025-08-13T09:03:58+03:00 https://peda.net/id/0e4946b8780 2025-08-13T09:16:31+03:00 <ul> <li>Alla olevat kansainväliset järjestöt ja yhteistyöfoorumit pyrkivät kansainvälisen kaupan ja vapaan talouden edistämiseen, kansainvälisen talouden sääntöjen luomiseen sekä vaikeuksissa olevien maiden auttamiseen.</li> <li>IMF <ul> <li>International monetary fund eli kansainvälinen valuuttarahasto</li> <li aria-level="2"><span>Jäsenmaita IMF:llä on 189</span></li> <li aria-level="2"><span>Sen tehtävänä on edistää jäsenmaidensa talouskehitystä ja rahoitusmarkkinoiden vakautta</span></li> <li aria-level="2"><span>IMF valvoo jäsenmaidensa taloutta ja voi myöntää vaikeissa tilanteissa maille tukea. Sen tunnetuin tehtävä onkin pelastaa maa, joka on ajautunut tilanteeseen, jossa valtion on käytännössä mahdotonta saada lainaa muualta. Laatii lisäksi ennusteita, raportteja ja politiikkasuosituksia. </span> <ul> <li aria-level="2"><span>IMF pitää kirjaa siitä, kuinka paljon kukin valtio on velkaa toiselle ja toimii tarvittaessa välikätenä lainaajien ja lainanantajien välillä. </span></li> </ul> </li> </ul> </li> <li>WTO <ul> <li aria-level="2"><span>WTO eli maailman kauppajärjestö (world trade organisation). </span></li> <li aria-level="2"><span>WTO:hon kuuluu suurinosa maailman maista (164 kpl)</span></li> <li aria-level="2"><span>WTO:n tehtävä on yrittää sopia tasapuolisista kaupan säännöistä ja poistaa kaupan esteitä eli edistää vapaakauppaa</span> <ul> <li aria-level="2">Toimintaa ohjaa syrjimättömyysperiaate eli jäsenmaat eivät saa syrjiä toisiaan kaupassa ja sen perimmäinen tarkoitus on varmistaa että kaupankäynti on todella avointa</li> </ul> </li> <li>Se on kansainvälinen foorumi, jossa jäsenmaat voivat neuvotella kauppasopimuksista ja ratkaista kauppakiistoja</li> <li aria-level="2"><span>WTO:n arvostelijoiden mielestä se ajaa päätöksillään ja toiminnallaan suuryrityksien ja korkean tulotason maiden etuja</span></li> </ul> </li> <li>G7 <ul> <li aria-level="2"><span>Maailman johtavien teollisuusmaiden muodostama ryhmä (Iso-Britannia, Italia, Japani, Ranska, Saksa, Yhdysvallat ja Kanada)</span></li> <li aria-level="2"><span>Kokoontuu vuosittain ja käsittelee kokouksissaan ajankohtaisia asioita</span></li> <li aria-level="2"><span>Ryhmän tekemät päätökset vaikuttavat maailmantalouteen laajasti</span></li> </ul> </li> <li>OECD <ul> <li><span>Organization for Economic Cooperation and Development</span></li> <li aria-level="2"><span>37 jäsenmaata</span></li> <li aria-level="2"><span>Edistää maailman kauppaa ja jäsenten taloudellista hyvinvointia</span></li> <li aria-level="2"><span>OECD tuottaa tutkimustuloksia, joiden tavoitteena on vaikuttaa jäsenvaltioidensa talouspolitiikkoihin</span></li> </ul> </li> </ul> 2025-08-13T09:16:31+03:00 https://peda.net/id/958091fc737 2025-08-07T14:04:11+03:00 <h3>Musiikkivideon analysointi</h3> <div class="main"><span>Analysoi, millaisena globalisaatio esitetään Rammsteinin Amerika-musiikkivideolla (Youtube). Pohdi vastauksessasi ainakin seuraavia kysymyksiä: näyttäytyykö globalisaatio videolla positiivisena asiana, ja mistä sen voi päätellä? Mitkä asiat tulevat globalisaation myötä suositummiksi, mitkä taas hiipuvat? Anna kysymyksiin konkreettisia esimerkkejä videolta.<br/> </span><span><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Rr8ljRgcJNM" rel="nofollow ugc noopener" target="_blank">https://www.youtube.com/watch?v=Rr8ljRgcJNM</a><br/> <br/> </span><b>Pohdinta megatrendeistä</b><br/> Tulevaisuudentutkijat ovat arvioineet, että ihmiskunnan elämä saattaa muuttua seuraavan 30 vuoden aikana enemmän kuin viimeisen 300 vuoden aikana. Valitse alla olevasta listasta yksi<span> megatrendi, ja pohdi, mitä mahdollisuuksia ja uhkia siihen liittyy.</span><br/> <span>Ihmisten lisääntyvä liikkuvuus</span><br/> <span>Kaupungistuminen</span><br/> <span>Globaali keskinäisriippuvuus</span><br/> <span>Ilmastonmuutos</span><br/> <span>Digitalisaatio ja sen mahdollistama lisääntyvä kommunikaatio</span><br/> <span>Vallan siirtyminen kansallisvaltioilta kansainvälisille markkinoille (esimerkiksi suuret pankit, yritykset, sijoittajat).</span><br/> <br/> </div> 2025-08-07T13:59:26+03:00 https://peda.net/id/8fe8dcee742 2025-08-08T10:23:21+03:00 Arviointi<br/> <ul> <li>Tilaston/kuvion tulkinta (parin kanssa, arvostelu V, T, H ja K, 10 %)</li> <li>Podcast kpl 8 (ryhmissä, 20 %)</li> <li>Koe 70 % (koealue kpl 1-18)</li> <li><span>Lisäsuoritus: kpl 19 ja 20 tehtävät (vapaaehtoinen, ohjeistuksen saa pyydettäessä)</span></li> </ul> <br/> Oppikirjan koodi (muista liittyä ryhmään!): cp43b 2025-08-08T10:23:21+03:00