<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>OOPPERA</title>
<id>https://peda.net/id/767b00322bf</id>
<updated>2025-05-08T13:51:57+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/767b00322bf:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/musiikki/katja-kallio/7a/ooppera#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Teksti</title>
<id>https://peda.net/id/7c7daa2e2bf</id>
<updated>2025-05-08T13:59:17+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/ky/ojo/musiikki/katja-kallio/7a/ooppera/teksti#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;PERUSTASO (Milloin, Missä, Ketkä, Millaista)&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;-Ooppera syntyy&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;strong&gt;Italiassa ja Ranskassa 1500- luvun&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; (renessanssi) &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;aikana ja 1600-luvun&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; (barokki) &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;alussa&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;-Oopperamaiksi nimetään monesti Italia, Ranska, Saksa (myös ent itävalta) sekä Venäjä.&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; Oopperoita on kuitenkin sävelletty erityisesti 1800-luvulta lähtien kaikkialla maailmassa, suomessakin useita.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;-Tunnetuimmat oopperat ovat klassismin (1750-1820) ja romantiikan (1800-1910) ajoilta.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Tässä muutamia:&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;SÄVELTÄJÄ &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;TEOKSEN NIMI&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;W.A. Mozart: Taikahuilu, Don Giovanni, Cosi fan tutte&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;G. Puccini: La Boheme, Madama Buttrfly, Tosca&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;G.Verdi: La traviata, Aida&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;R.Wagner: Ring, Valkyyria&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;Bizet: Carmen&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;Tsaikovski: Jevgeni Onegin&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;Ooppera on musiikin ja klassisen laulun keinoin esitettyä tarinankerrontaa ja näyttelemistä.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;Oopperassa on yleensä solistit (pääroolit), kuoro (ihmisjoukot) ja orkesteri.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;Tarinankerronan tukena käytetään myös puvustusta, lavastusta, valo- ja äänitekniikkaa.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;SYVENTÄVÄT&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;Oopperassa näyttämöllä ovat yleensä roolihenkilöt (solistit), kuorolaiset ja joskus myös tanssijoita.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;Näyttämön edessä on orkesteri, jonka luoma musiikki on tarinankerronnan tärkeä tulkki.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;Oopperassa tarina kerrotaan musiikin keinoin ja yleensä kaikki vuorosanat lauletaan (resitatiivi)&lt;/strong&gt;&lt;span&gt;.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Vuorosanojen väleissä tarinaa kuljetetaan myös soolo tai kuorokohtauksien keinoin. Oopperassa &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;soololaulua kutsutaan aariaksi ja solistien ryhmälaulua ensembleksi.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;Oopperalle tunnusomaista on erityisellä ns. klassisella äänenkäytöllä esitetty tarina&lt;/strong&gt;&lt;span&gt;.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Äänenkäyttötapa on pitkän koulutuksen tulosta, jossa laulaja opettelee käyttämään oman kropan mahdollisuuksia siten, että ääni saadaan kuulumaan ison orkesterin yli ilman mikrofonia.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Suomalaiset oopperalaulajat ovat maailmalla hyvin arvostettuja ja kuuluisia esim. Karita Mattila, Soile Isokoski, Tommi Hakala.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Oopperassa laulajat jaotellaan äänen korkeuden ja äänen ominaisuuksien mukaan.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Äänialat naisilla ovat korkeimmasta alkaen &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;&lt;em&gt;koloratuurisopraano, sopraano, mezzosopraano ja altto&lt;/em&gt;.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;Äänialat miehillä ovat korkeimmasta alkaen:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;em&gt;(kontra-tenori), tenori, baritoni, basso&lt;/em&gt;&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;&lt;em&gt;Ominaisuuksia&lt;/em&gt;&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; osoitetaan italiankielisillä sanoilla. Esimerkiksi &lt;/span&gt;&lt;em&gt;lyyrisellä sopraanolla&lt;/em&gt;&lt;span&gt; on linjakas ja notkea korkea ääni kun taas &lt;/span&gt;&lt;em&gt;dramaattisella sopraanolla&lt;/em&gt;&lt;span&gt; voi olla läpitunkeva, hieman metallinen äänen väri ja suhteellisen iso voimakkuus.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;SOVELTAVAT&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Selvitä seuraavat:&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Missä sijaitsee Suomen kansallisooppera?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Mitä oopperoita kansallisoopperan ohjelmistossa tällä hetkellä on?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;- Niemä kaksi suomalaista oopperaa?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;-Selvitä missä muualla suomessa tehdään oopperoita ja mitä oopperoita on ohjelmistossa nyt?&lt;/span&gt;</content>
<published>2025-05-08T13:59:17+03:00</published>
</entry>


</feed>