Opehuone 6 Kaili

Tapaamiset ja tehtävät

2026-11-02T09:53:46+02:00

Tapaamiset ja tehtävät (5op = 135t)

Yhteiset tapaamiset suurryhmissä ja opehuoneissa maanantaisin klo 14-16, yht. 16t
- 26.10. Suurryhmä
- 2.11. Opehuone (Ryhmäytyminen, Minä vuorovaikuttajana tehtävän antaminen)
- 9.11. Opehuone (Tiimiytyminen, Minä vuorovaikuttajana tehtävän käsittely tiimeissä, Luento 1 purkaminen)
- 16.11. Suurryhmä
- 23.11. Opehuone ( Minä vuorovaikuttajana tehtävän rikastaminen tiimeissä Luentojen 2 ja 3 pohjalta)
- 30.11. Opehuone (Minä vuorovaikuttajana tehtävän rikastaminen Luentojen 4 ja 5 pohjalta)
- 7.12. Suurryhmä
- 7.12. Opehuone
Ryhmätyöskentely (teematehtävä) 27t
Yksilötyöskentely (mahdolliset kotitehtävät, Minä vuorovaikuttajana, PROpe) 80t

Opintojakson kirjallisuus

Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A.-M., Lahikainen, A. R. & Ahokas, M. (2013). Arjen sosiaalipsykologia (3. painos). Sanoma Pro.
Englanninkielinen kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä tieteellinen artikkeli, joka tarkennetaan opintojaksolla. Lisäksi muuta kirjallisuutta ja materiaalia opetusohjelmassa tarkennettavalla tavalla.

Tervetuloa opehuone 6!

2026-11-01T22:05:22+02:00

Kailin saat kiinni kaili.kepler-uotinen@jyu.fi / 0408053336. Ole rohkeasti yhteydessä mikäli jokin askarruttaa!

Opintojakson tavoitteet ja sisällöt

2025-11-03T09:27:53+02:00

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

osaa havainnoida erilaisissa konteksteissa tapahtuvia vuorovaikutustilanteita, eritellä niitä valituista näkökulmista ja tarkastella niiden herättämiä tunteita itsessä ja muissa 
osaa kuunnella toista ja ilmaista itseään ymmärrettävästi kulttuurinen moninaisuus huomioiden 
osaa tarkastella yksilöä ryhmän jäsenenä sekä ryhmän dynamiikan ja yhteisöllisyyden rakentumista 
soveltaa ymmärrystään ja taitojaan vuorovaikutuksesta erilaisissa tilanteissa (esim. palaute- ja ristiriitatilanteissa), ja kykenee toimimaan vuorovaikutustilanteissa eettisesti kestävällä tavalla.

Sisällöt

Vuorovaikutusteoriat ja niiden soveltaminen
Eettisyys ja kulttuurinen moninaisuus vuorovaikutuksessa
Vuorovaikutuksen havainnointi ja tutkiminen
Oma vuorovaikutusosaaminen

Ryhmätehtävä

2026-11-01T21:34:02+02:00

Teematehtävässä työskennellään samoissa tiimeissä, missä purettiin minä vuorovaikuttajana -kokemukset. Ryhmätyöskentelyssä jokainen tiimi syventyy yhteen pienryhmissä käsiteltävään teemaan: Luento 3) dialogisuudesta, Luento 4) tunteet, Luento 5) vuorovaikutuksen eettisyys ja kulttuurinen moninaisuus ja Luento 6) vuorovaikutus mediassa.

Valmistautuminen:
- Ennen opehuonetapaamista 23.11. (Luento 3 ja Luento 4) sekä 30.11. (Luento 5 ja Luento 6) kaikki katsovat teemaan liittyvän luennon sekä lukevat annetun kirjallisuuden.
- Luennon lisäksi teemasta vastuussa oleva tiimi perehtyy luennon lisälukemisena olevaan kirjallisuuteen sekä vähintään yhteen vapaavalintaiseen lähteeseen (esim. ajankohtainen medialähde).
Teematehtävän laadinta:
- Pohtikaa tiimissänne omien kokemuksienne pohjalta (minä vuorovaikuttajana -tehtävä)
  - millaisia kytköksiä luennot muodostavat vuorovaikutushistoriaanne
  - miten teemaan kytkeytyvät vuorovaikutusteoriat, käsitteet ja ilmiöt näyttäytyvät juuri aineenopettajan linssien läpi.
  - kuinka aiheeseenne liittyvää toimintaa voisi mielestänne kehittää koulussa.
- Työskentelynne pohjalta laatikaa omasta aiheestanne muita aineenopettajaopiskelijoita aktivoiva, toiminnallinen oppimistuokio (n. 20min), josta välittyy oma ajattelunne ja jonka avulla teema syventyy ja konkretisoituu ryhmäläisille.
- Tuokiossa luentojen ja kirjallisuuden sisältöjä on tarkoitus työstää eteenpäin ja haastaa oppimaan ja pohtimaan lisää, ei toistaa esim. luennolla esitettyä. Nostakaa keskusteluun teitä mietityttäviä aiheita.
- HUOM! Ennen työskentelyn aloittamista tutustukaa myös työskentelyn arviointikriteereihin
Teematehtävän arviointi: Tehkää alla olevien arviointikriteereiden pohjalta sanallinen ja numeerinen ryhmän itsearviointi. Palautus oman opehuoneen palautuslaatikkoon.

Arviointikriteerit

	välttävä 1	hyvä 3	erinomainen 5
Aiheeseen perehtyminen ja taustatiedon (kirjallisuus, luennot) soveltaminen ja oma ajattelu	Ryhmä on perehtynyt teemaan pinnallisesti. Ryhmällä on huomattavia puutteita aiheen rajaamisessa. Ryhmän ymmärrys teemasta ei lisäänny ryhmätyösentelyn tekemisen aikana eikä välity muille.	Ryhmä on perehtynyt teemaan hyvin sekä rajannut käsittelyn toimivalla tavalla. Valittuja käsitteitä käytetään hyvin. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee toiminnassa esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatieto (kirjallisuus ja luento) kytkeytyy teeman käsittelyyn (esim. perusteluina).	Ryhmä on perehtynyt teemaan syvällisesti ja/tai monipuolisesti ja rajannut käsittelyn erinomaisesti suhteessa teemaan. Valittuja käsitteitä käytetään asiantuntevasti teeman käsittelyssä. Ryhmän ymmärrys teemasta ilmenee perusteltujen ja oivaltavien esimerkkien ja pohdintojen avulla. Taustatiedosta (kirjallisuus ja luennot) on nostettu esille oivaltavia näkökulmia, joilla ryhmä perustelee toimintaa.
Pyrkimys oman ja toisten ajattelun ja osaamisen uudistamiseen ja syventämiseen	Ryhmätyöskentelyssä ei ole pyritty laajentamaan omaa ymmärrystä teemasta (prosessi). Ryhmän näkemys siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kuinka sitä voisi kehittää jää hataraksi. Käsittelytapa ei aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.	Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan omaa ajattelua teemasta (prosessi). Ryhmässä on melko monipuolisesti ajatuksia siitä, kuinka teema näyttäytyy koulussa ja kuinka sitä voisi kehittää. Käsittelytapa aktivoi oppijoita syventämään ajatteluaan.	Ryhmätyöskentelyssä on pyritty laajentamaan ja uudistamaan omaa ajattelua teemasta. Ryhmällä on oivaltavia ja perusteltuja ajatuksia siitä, kuinka aihe näyttäytyy ja kuinka sitä voisi kehittää koulussa. Nämä ajatukset välittyvät teeman käsittelyssä opehuoneessa. Käsittelytapa aktivoi oppijoita erinomaisesti syventämään ja uudistamaan ajatteluaan.
Oppimistilanne	Sisältöjen valinta ja käsittelytapa ovat epätarkoituksenmukaisia tai ne motivoivat oppijaa heikosti. Oppimistilanne välittää vain tietoa eikä kannusta vuorovaikutuksen.	Sisältöjen valinta ja käsittelytapa tukevat oppimista ja motivoivat oppijaa. Oppimistilantenne kannustaa osallistujia vuorovaikutukseen.	Sisältöjen valinta ja käsittelytapa tukevat oppimista ja motivoivat oppijaa erinomaisesti. Oppimistilanne on avoin oppijan aktiivisuudelle ja kannustaa oppijoita kuuntelemaan toista ja ilmaisemaan itseään kulttuurinen moninaisuus huomioiden.

Opintojakson arviointi

2025-11-03T09:12:31+02:00

Oma vuorovaikutusosaaminen

Opintojakson aikana tapahtuva itsearviointi + PROpen sisältönä
Ei numeerista arviointia

Ryhmätyöskentely (Teematehtävä)

Kriteeriperustainen sanallinen ja numeerinen ryhmän itsearviointi
Osuus opintojakson kokonaisarvosanasta 20 %

Prope-työskentely

Kriteeriperustainen sanallinen ja numeerinen henkilökohtainen itsearviointi
- Osuus opintojakson kokonaisarvosanasta 20 %
Kriteeriperustainen sanallinen ja numeerinen opettaja-arviointi (sekä mahdollinen ohjaava palaute)
- Osuus opintojakson kokonaisarvosanasta 60 %

PROpe-ohjeet ja PROpen itsearvionti

2021-11-18T16:57:48+02:00

Osana opettajopintojasi rakennat itsellesi henkilökohtaista oppimisympäristöäsi (ks. PLE = personal learning environment), josta osa on kouluttajille (ja kenties tuleville työnantajillesikin) julkista luettavaa. Tuota julkista osaa kutsumme PROpeksi, sivustoksi, joilla pohditaan, työstetään ja kuvataan omaa opettajuutta ja asiantuntijuutta esimerkiksi tuleville työnantajille.

PROpe-sivustolla

pohditaan omaa kasvatusalan/opettajan asiantuntijuutta ja sen kehittymistä eri osa-alueilla työstämällä opettajuuden ydinosaamisalueita, oppimiskokonaisuuksien/ilmiöiden/oppiaineiden ydinkysymyksiä sekä havaintoja ja kokemuksia opettajan/kasvattajan työstä ja ohjaamisesta
esitellään näytteitä omalta open taipaleelta
esitellään mitä ikinä halutaan ;)

KTKP050 Vuorovaikutus ja yhteistyö -opintojaksolla aloitetaan sivuston tekeminen tutustumalla OKL:n opetussuunnitelman opettajan ydinosaamisalueisiin ja työstetään luentoja, pienryhmätapaamisia ja kirjallisuutta hyväksi käyttäen erityisesti vuorovaikutusosaamista ja moninaisuuteen liittyvää osaamista ja eettistä osaamista .

tavoitteena kartoittaa omia lähtökohtia osaamisalueiden kehittämiselle - tehdään itsearviointia ja reflektoidaan
mitä ajattelen, millainen olen, missä ja miten minun on kehityttävä suhteessa osaamisalueisiin
käytä itsearvioinnin ja reflektion tukena vähintään yhtä lähdettä/osaamisalue (teoreettisten lähteiden lisäksi voit hyödyntää esim. uutisia, kolumneja, ajankohtaiskeskusteluja kasvatuksesta ja koulutuksesta jne.)

Propesta tehdään itsearviointi seuraavien kriteereiden avulla: https://peda.net/id/eaa4a79c152 Liitä itsearviointi Propesi yhteyteen.

Vuorovaikutus ja yhteistyö -ilmiö

2023-11-06T14:49:46+02:00

Vuorovaikutus on ilmiö, jossa tarkastellaan ihmisiä suhteessa toisiinsa. Se kietoutuu kasvatusalan koulutukseen ja siinä rakentuvaan kasvatusalan asiantuntijuuteen monella tavalla: (1) osaamisena, (2) osallisuutena ja osallistumisena sekä (3) kohtaamisen tiloina. Ilmiön tutkimisessa nämä tarkastelunäkökulmat limittyvät ja täydentävät toisiaan. Ilmiötä tarkastellaan lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden formaaleissa, informaaleissa ja kulttuurisesti moninaisissa oppimisympäristöissä. 

Vuorovaikutus ja yhteistyö osaamisena tarkastelee niitä vuorovaikutussuhteisiin liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita, joita ihminen tarvitsee edistääkseen sekä yksilöiden että yhteisöjen oppimista, kasvua ja kehitystä, muutosta ja hyvinvointia. Vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen on kykyä toimia eettisesti kestävällä tavalla kasvatuksellisessa ja ohjauksellisessa vuorovaikutussuhteessa lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Lisäksi se on kykyä toimia asiantuntijana ja kumppanina perheen, työyhteisön ja moniammatillisen verkoston kanssa. Osaaminen ilmenee taitona havainnoida, kuunnella, antaa ja vastaanottaa palautetta, tunnetaitoina, kykynä ilmaista itseä sekä viestiä monikanavaisesti. 

Vuorovaikutus ja yhteistyö osallistumisena ja osallisuutena tarkastelee kohtaamista ja kohtaamattomuutta sekä dialogisuutta ja yksiäänisyyttä ja niiden välisiä jännitteitä. Tällöin ilmiön tarkastelussa olennaisia ovat motiivit, keinot ja strategiat, jotka ilmentävät, rakentavat tai murentavat suhdetta muihin. Osallistumiseen ja osallisuuteen liittyy olennaisesti myös yksilön ja ryhmän suhteiden, ryhmädynamiikan ja yhteisöllisyyden rakentamisen (esimerkiksi yhdessä oppiminen) tutkiminen ja ymmärtäminen. 

Kohtaamisen tilat ovat konkreettisia ja abstrakteja sekä fyysisiä ja virtuaalisia tiloja. Vuorovaikutus ja yhteistyö -ilmiön tarkastelussa otetaan huomioon kohtaamisen kulttuuriset ehdot, esimerkiksi arvot, normit ja tavat. Tarkastelun kohteena ovat myös prosessit ja lainalaisuudet, jotka määrittävät kasvatusalan professioille ominaisten suhteiden luonnetta ja dynamiikkaa (esimerkiksi jaettu tiedon rakentaminen ja vastuu- ja valtasuhteet).