CheSSE-sivulle (Kansallinen sivusto)

Kemikaali- ja jätelait Suomessa

2023-11-15T14:34:27+02:00

Kemikaalilaki (599/2013)

Kemikaalilaki 599/2013 (päiv. 2020) - Kemikaalilaki_tulostettu_091120.pdf

Kemikaalilaki koskee mm. kemikaaleja, niiden valmistusta, jakelua, pakkaamista, myyntiä, hallussapitoa, testaamista jne. Sitä on viimeksi päivitetty vuonna 2022. Huomion arvoisia ovat määritelmät:
6§: Laissa tarkoitetaan:
2) kemikaalilla aineita ja seoksia siten kuin ne määritellään REACH-asetuksessa ja CLP-asetuksessa;
…
5) vaarallisella kemikaalilla ainetta tai seosta, joka tulee luokitella tai merkitä CLP-asetuksen mukaisesti tai josta on toimitettava käyttöturvallisuustiedote REACH-asetuksen mukaisesti.
...
Kemikaalilain 18§:ssa mainitaan valtioneuvoston asettama Kemikaalineuvottelukunta. Se asetetaan STM:n esityksestä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sen tehtävänä on edistää viranomaisten, keskeisten järjestöjen ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä kemikaaliriskien hallinnassa.

Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 685/2015 - VnAsetus_KasittelyJaVarastointi_311020.pdf

Pelastusviranomainen tarkastaa vähäistä käsittelyä ja säilytystä
Vaarallisten kemikaalien säilytys (luku 5)

Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001 (päiv. 2015) - VnAsetus_KemiallisetTekijatTyossa_ajanta715_2001_091120.pdf

Kemikaaliluettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet (5 §)
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi (6 §)

Jätelaki

Jätelaki 646/2011 (päiv. 2021), Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021

Jätelaki tarkoituksena on mm. vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta, ehkäistä jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle sekä varmistaa toimiva jätehuolto. (1§). Tätä asiaa käsitellään erikseen koulukontekstissa chesse.org-sivustolla.

Päivitys: Luvanvaraiset ja rajoitetut kemikaalit

2018-03-05T20:02:33+02:00

Monia varmasti mietityttää, mitä kemikaaleja kouluissa ei saa olla. Tähän ei ole olemassa mitään yksiselitteistä luetteloa, vaan opettajan tulee käyttää vaarallisia kemikaaleja aina harkiten. Kannattaa tutustua kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin ja vaaralausekkeisiin (H-lausekkeet). Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on asettanut joitakin rajoitteita, jotka löytyvät alta.
ECHAn luettelo kemikaalien rajoituksista
ECHAn luettelo lupaa vaativista kemikaaleista

Työturvallisuus- ja työsuojelulainsäädäntö Suomessa

2023-11-14T11:49:09+02:00

Terveydensuojelulaki 738/2002 (päiv. 2021)
Työturvallisuuslaki 738/2002 (päiv. 2021) - https://peda.net/id/c56bb46846e

Työturvallisuuslain 14§ takaa työntekijälle annattavan opetuksen ja ohjauksen:

Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen:

työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista;
työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi;
työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta; ja
työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa.

Työturvallisuuslain 17§ ohjaa työnantajan ja työntekijän väliseen yhteistoimintaan:

Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla.
Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmista. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken.
Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa tämän lain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä muita 2 momentissa tarkoitettuja asioita koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute.

Työturvallisuuslain 19§ säätää työntekijän velvollisuudesta ilmoittaa ja poistaa vikoja ja puutteellisuuksia:

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.
Työntekijän on kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden.

Työturvallisuuslain 23§ mahdollistaa vaaraa aiheuttavasti työtä kieltäytymisen:

Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä.
Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti.
Työstä pidättäytyminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytyessä on huolehdittava siitä, että pidättäytymisestä mahdollisesti aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen.
Jos työntekijä tämän pykälän mukaisesti pidättäytyy työstä, hän ei ole velvollinen korvaamaan työstä pidättäytymisestä aiheutuvaa vahinkoa.

Huumausaineiden ja räjähteiden lähtöaineet luvanvaraiseksi

2023-11-15T09:53:26+02:00

Huumausaineiden lähtöaineiden selvitys

Huumausaineiden valmistuksessa käytettävien lähtöaineiden valvonta perustuu EU-lainsäädäntöön ja Suomen lainsäädännössä valvontaa on määritelty huumausainelaissa. Sen vuoksi niitä tilatessa kouluille pyydetään loppukäyttäjiltä selvitykset (toimittajan vastuulla pyytää).

Luokka 2A: Etikkahappoanhydridi (aspiriinisynteesin lähtöaine)

Luokka 2B: Kaliumpermanganaatti (hapetin), Piperidiini

Räjähteiden lähtöaineiden selvitys

Vuoden 2021 alussa voimaan tuli EU-asetus, joka vaatii loppukäyttäjäselvitykset kaikista räjähteiden lähtöaineiksi luokitelluista aineista: mm. rikkihappo, typpihappo ja vetyperoksidi. Ammoniumnitraatti on myös luvanvarainen (Asetus ammoniumnitraattiasetuksen muuttamisesta, 1174/1995)

KIELLOT (CAS-numero)

seuraavien aineiden tuotanto, valmistus ja käyttö on kielletty: 2-naftyyliamiini ja sen suolat (91-59-8), 4-aminodifenyyli ja sen suolat (92-67-1), bentsidiini (92-87-5) ja sen suolat sekä 4-nitrodifenyyli (92-93-3)

Valtioneuvoston asetukset nuoriin työntekjöihin liittyen

2023-11-15T14:33:52+02:00

Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 475/2006 mahdollistaa esim. sellaisten kokeellisten töiden tekemisen, joissa käytetään vaarallisia kemikaaleja. VnAsetus_NuoretTyontekijat_311020.pdf. Samainen asetus edellyttää, että peruskoulun seitsemännestä luokasta lähtien oppilaat voivat opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä vaarallista työtä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti. Tämän lisäksi (7§:) perusopetuksen oppimäärää suorittavan nuoren työntekijän huoltajalle on etukäteen ilmoitettava vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista. Ja perusteina kannattaa käyttää "perusopetuksen opetussuunnitelmaa".

Laki nuorista työntekijöistä 998/1993

9 §
Työn turvallisuus ja terveellisyys
Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.

Nuorella saa teettää ainoastaan sellaista työtä, joka ei aiheuta erityistä tapaturmanvaaraa tai terveyshaittaa tai joka ei ole 1 momentissa tarkoitetulla tavalla nuorelle työntekijälle itselleen tai muille vahingoksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä, niiden teettämisen edellytyksistä koulutuksen yhteydessä ja muutoin sekä tällaisen työn teettämiseen liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta työsuojeluviranomaiselle ja nuoren huoltajalle.

Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 475/2006

2 § (26.8.2021/798)
Koulutukseen liittyvä työ
Nuori työntekijä voi työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä ammatillisessa koulutuksessa tehdä 3 §:n 1 momentin 3–5 kohdassa tarkoitettuja töitä kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön jatkuvassa valvonnassa. Selvitys valvonnan järjestämisestä ja tarpeellisesta perehdyttämisestä liitetään oppisopimuskoulutuksen työnantajan tai koulutussopimustyöpaikan tarjoajan ja koulutuksen järjestäjän väliseen sopimukseen.

Perusopetuksen seitsemännestä vuosiluokasta lähtien oppilaat voivat iästään riippumatta opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä 4 §:ssä tarkoitettua työtä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että työvälineet ja suojaimet ovat nuorelle työntekijälle sopivat ja turvalliset käyttää.

4 §
Vaaralliset työt

Nuori työntekijä, joka on täyttänyt 16 vuotta, saa tehdä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistetussa esimerkkiluettelossa mainittua vaarallista työtä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista taikka työolosuhteista ole hänelle itselleen taikka hänen työnsä takia muille erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa.
...
Edellä 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tulee sisältää seuraavat työpaikan sopivuutta vaaralliseen työhön osoittavat tiedot työntekijöistä, suunnitellusta työstä ja työpaikalla vaaran torjumiseksi tehdyistä toimenpiteistä:
1) työntekijäryhmän tai työntekijän yleinen valmius aiottuun työhön;
2) vaarojen selvittäminen ja arviointi;
3) kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille vaaratekijöille altistumisen luonne ja kesto;
4) työvälineiden valinta ja turvallinen käyttö;
5) poikkeukselliset työajat ja niiden perusteet;
6) opastuksen ja ohjauksen järjestäminen; sekä
7) muut työturvallisuutta varmistavat toimenpiteet.

7 § (26.8.2021/798)
Huoltajalle tehtävä ilmoitus
Perusopetuslain (628/1998) 26 §:n 1 momentin mukaisesti perusopetuksen oppimäärää suorittavan nuoren työntekijän huoltajalle on etukäteen ilmoitettava 4 §:ssä tarkoitetun vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta 188/2012 (päiv. 928/2014)

2 Kemialliset vaaratekijät

Kemiallista vaaraa voi aiheutua aineista ja seoksista, jotka kuuluvat kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 tai kemikaalilain (599/2013) mukaisiin luokkiin, seuraavasti:

1) edellä mainitun asetuksen mukainen vaaraluokka ja -kategoria ihoa herkistävä 1, alakategoria 1A tai 1B sekä vaaralauseke H317 (voi aiheuttaa allergisen ihoreaktion) tai kemikaalilain mukainen varoitusmerkki Xi (ärsyttävä) ja vaaraa osoittava lauseke (R-lauseke) R43 (ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä),

2) edellä mainitun asetuksen mukainen vaaraluokka ja -kategoria hengitysteitä herkistävä 1, alakategoria 1A tai 1B sekä vaaralauseke H334 (voi aiheuttaa hengitettynä allergia- tai astmaoireita tai hengitysvaikeuksia tai kemikaalilain mukainen varoitusmerkki Xn (haitallinen) ja vaaraa osoittava lauseke (R-lauseke) R42 (altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä),

3) edellä mainitun asetuksen mukainen vaaraluokka ja -kategoria ihosyövyttävyys 1A, 1B ja 1C sekä vaaralauseke H314 (voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa) tai kemikaalilain mukainen varoitusmerkki C (syövyttävä) ja vaaraa osoittavat lausekkeet (R-lausekkeet) R35 (voimakkaasti syövyttävää) ja R34 (syövyttävää),

4) muut terveydelle vaaralliset aineet ja seokset, silloin kun niiden vaarallisuudesta, työmenetelmistä tai käsittelytavoista voi aiheutua vaaraa.