3. Nurmikon ja kukkamaan eläimiä

Kastemato

2015-12-18T12:50:27+02:00

Kasteliero eli kastemato on suurin Suomessa elävä liero. Se saattaa kasvaa jopa 30 cm pituiseksi. Väriltään kastemato on punertava.

Enimmäkseen kastemato elää maan alla, mutta varsinkin sateen jälkeen niitä voi olla myös maan pinnalla.

Kastemato on hajottaja, eli se syö kuolleita kasvin osia. Se on puutarhalle hyödyllinen, sillä se kuohkeuttaa maata kaivaessaan käytäviään.

Kesäisin lierot voivat kaivautua jopa puolen metrin syvyyteen. Talvella ne kaivautuvat routarajan alapuolelle.

Kastemadot ovat oivallisia syöttejä mato-ongintaan. Niitä kannattaa etsiä paikoista, jossa on pehmeää multaa. Niitä voi löytää myös lehtikasasta tai kivien alta.

Kasteliero kuuluu matoihin. Madoilta puuttuvat monet sellaiset elimet ja osat, joita esimerkiksi hyönteisillä on. Madoilla ei ole päätä, aivoja, silmiä eikä raajoja.

Heinäsirkat

2020-08-25T20:38:35+03:00

Heinäsirkat ovat kukkamaan pitkäjalkaisia hyönteisiä. Niiden takaraajat ovat kehittyneet voimakkaiksi hyppyjaloiksi. Heinäsirkan hyppy voinkin kantaa siipien avustuksella useita metrejä.

Heinäsirkat viestivät toisilleen sirittämällä. Ääni syntyy sirkan hangatessa takajalkojaan siipien reunoihin. Ääni on melko korkea, eivätkä vanhat ihmiset pysty sitä kuulemaan. Koiras sirittää kutsuakseen naaraita luokseen parittelemaan.

Ravinnoksi heinäsirkoille kelpaavat monenlaiset kasvit, vaikkapa heinät ja voikukat.

Heinäsirkalla on epätäydellinen muodonvaihdos, jonka vaiheet ovat muna, toukka ja aikuinen. Toukka luo nahkansa useita kertoja ja muuttuu vähitellen aikuiseksi. Toukka muistuttaa ulkonäöltään aikuista, mutta sillä ei ole siipiä.

Heinäsirkka kuuluu hyönteisiin. Hyönteisillä on tarkat aistit.

Suomessa elää myös toinen suorasiipisten heimoon kuuluva laji: hepokatit. Ne ovat heinäsirkkaa isompia ja niillä on pitkät tuntosarvet.

Yle: heinäsirkka

Pihamaiden piilottelevia nisäkkäitä

2017-11-26T07:06:44+02:00

Nurmikolle ilmestyvät multakasat ovat joko vesimyyrän tai kontiaisen aikaansaannoksia. Keko syntyy, kun myyrä rakentaa maanalaista tunneliverkostoa ja työntää ylimääräisen mullan maan pinnalle.

Vesimyyrää esiintyy koko maassa Oulun korkeudelle saakka. Vesimyyrä on jyrsijä. Puutarhassa vesimyyrä syö puiden juuria ja joskus kuorta. Myös voikukan juuret ja varret sekä muut nurmikon kasvit maistuvat sille.

Omenapuiden jyrsiminen ei tietenkään ole puutarhan hoitajan kannalta toivottavaa. Muuta vesimyyrän ravintoa ovat madot ja hyönteiset. Se kerää kasveja talvivarastoihinsa maan alle.

Vesimyyrä ui ja sukeltaa taitavasti, mutta se voi asustaa pelkästään kuivalla maalla tunneliverkostossaan. Sillä on useita poikueita kesän aikana. Kerralla se synnyttää 2–9 poikasta.

Kontiainen, eli vanhalta nimeltään maamyyrä, elää pääasiassa maan alla. Sen silmät ovat pienet, ja sillä on huono näkö ja kuulo, mutta vastaavasti herkkä kuono.

Se on erikoistunut elämään maan alla tunneleissaan. Eturaajat ovat erikoistuneet kaivamiseen ja ovat lapiomaiset ja voimakkaat.

Kontiainen ei syö kasveja, vaan sen ravintoa ovat hyönteiset ja madot sekä muut selkärangattomat. Ravintoa tulee yleensä vastaan tunneleita kaivaessa.

Kontiainen on hyödyllinen puutarhurille, sillä se syö tuhohyönteisten toukkia. Toisaalta kontiaisen kaivamat tunnelit voivat kuivattaa maata. Kontiaista tavataan Suomessa vain maan eteläosissa.

Kontiainen. Huomaa lapiomaiset etujalat ja tiheä turkki.

Tiivistelmä

2015-11-18T15:25:56+02:00

Kastemato ja heinäsirkka ovat esimerkkejä pihamaan selkärangattomista eläimistä.
Vesimyyrä on jyrsijä: sillä on isot, talttamaiset hampaat.
Kontiainen elää maan alla etsien matoja ja hyönteisiä. Sen hampaat ovat pienet ja terävät.

Navigointi

2016-01-26T12:16:53+02:00

Sisällys Luvun sisällys Hakemisto Tehtävät