<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Pystypuu vai maapuu</title>
<id>https://peda.net/id/75035fae8a6</id>
<updated>2017-08-26T17:25:49+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/75035fae8a6:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/pystypuu-vai-maapuu#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Pystypuu vai maapuu</title>
<id>https://peda.net/id/fe370d7a8a6</id>
<updated>2017-08-26T19:33:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/pystypuu-vai-maapuu/pystypuu-vai-maapuu#top" />
<content type="html">Tiedätkö, mikä on pökkelö?&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/pystypuu-vai-maapuu/pystypuu-vai-maapuu/laho16-jpg#top&quot; title=&quot;laho16.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Kaisa%20Leinonen/biologia/lahopuutarha/pystypuu-vai-maapuu/pystypuu-vai-maapuu/laho16-jpg:file/photo/1557d2f42b465468183738a0bcb94b17bda889aa/laho16.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;laho16.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Se on pystyyn kuollut lehtipuu, joka on sisältä lahonnut. Näetkö sellaisen, kun tarkastelet puistometsää? Tunnistatko lajin? Lahoavilla havupuilla ja lehtipuilla on oma lajistonsa, samoin eri puulajeilla. Monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita lahopuita ovat haapa, raita ja jalot lehtipuut. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Myös pystypuilla ja maapuilla on omanlaisensa lajistot. Kovakuoriaiset ja jäkälät pitävät erityisesti pystypuista, joiden puuaines on kuivempaa kuin maapuilla. Kolopesijälinnut tarvisevat pystyyn kuolleita puita pesiäkseen - Suomen linnuista 24 lajia on lahopuusta riippuvaisia kolopesijöitä. Myös esimerkiksi lepakot ja liito-orava pesivät pystypuiden onkaloihin. Maapuiden pienilmasto on pystypuita kosteampi ja viileämpi, niinpä käävät ja muut lahottajasienet viihtyvät maapuilla erinomaisesti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lähteet:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Sirke Kajava ja Timo Silver 2016: Lahopuun merkitys ja tuottaminen sekä sen aiheuttama tuhoriski talousmetsälle. &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/lahopuuhanke.pdf&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/lahopuuhanke.pdf&lt;/a&gt;&lt;span&gt; Luettu: 24.8.2017&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Luomus: Monimuotoinen metsä 2016 &lt;a href=&quot;https://www.luomus.fi/fi/monimuotoinen-metsa&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.luomus.fi/fi/monimuotoinen-metsa&lt;/a&gt; Luettu 26.8.2017&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuva: Jonna Lahti</content>
<published>2017-08-26T17:29:39+03:00</published>
</entry>


</feed>