https://peda.net/id/74ffbdbb728 2025-08-06T08:59:03+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/7500818e728 2025-08-06T08:59:03+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7502b91b-728a-11f0-a2a2-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7502b91b-728a-11f0-a2a2-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7502b91b-728a-11f0-a2a2-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=3Pn_BNY3yew&amp;feature=emb_title" title="https://www.youtube.com/watch?v=3Pn_BNY3yew&amp;feature=emb_title (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=3Pn_BNY3yew&amp;feature=emb_title</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Visit Finland, First Encounter (2014) Youtube. Pilievan videosta on tehty sittemmin useita muunnoksia.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-75023058-728a-11f0-a2a2-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-75023058-728a-11f0-a2a2-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="75023058-728a-11f0-a2a2-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=IUyTcpvTPu0&amp;feature=emb_logo" title="https://www.youtube.com/watch?v=IUyTcpvTPu0&amp;feature=emb_logo (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=IUyTcpvTPu0&amp;feature=emb_logo</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Thomas A. Edisonin The Kiss (1896) oli ensimmäisiä suutelemista kuvaavia filmitallenteita.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-75019057-728a-11f0-a2a2-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-75019057-728a-11f0-a2a2-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="75019057-728a-11f0-a2a2-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=IpbDHxCV29A&amp;feature=emb_logo" title="https://www.youtube.com/watch?v=IpbDHxCV29A&amp;feature=emb_logo (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=IpbDHxCV29A&amp;feature=emb_logo</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Pilieva, First Kiss (2014) Youtube. Sosiaalisessa mediassa suosituksi nousseessa videossa tuntemattomat ihmiset suutelevat toisiaan.</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2025-08-06T08:59:03+03:00 https://peda.net/id/750480b4728 2021-01-18T11:33:04+02:00 <div class="section-title clearfix"> <h1>Intertekstuaalisuuden käsite tarkoittaa eri mediatekstien rakentumista suhteessa olemassaoleviin mediateksteihin. Kuva tai teksti ei voi siis syntyä tyhjästä, vaan ne ovat aina suhteessa aiempiin, samanaikaisiin sekä tuleviin mediateksteihin. Kaikki kulttuurimme kuvat, kuten valokuvat, veistokset, mainokset, elokuvat ja meemit ovat osa ihmiskunnan kuvahistoriaa. Kuvakulttuurimme tuotokset ovat siis keskenään yhteydessä toisiinsa ja sidoksissa aiempaan kuvaperinteeseen sekä länsimaiseen kulttuuriin.</h1> </div> <div id="sectionContent" class="tkannotable-region"> <div id="primaryContent"> <p>Intertekstuaalisessa tarkastelussa mediateksti, esimerkiksi mainos, suhteutetaan toisiin kuviin ja teksteihin. Kuvien intertekstuaalisuudella tarkoitetaan sitä, miten kuvan merkitys syntyy suhteessa muihin ilmaisun keinoihin, kuten kirjallisuuteen, musiikkiin tai taidehistoriaan. Mediatekstejä tutkittaessa niistä voi löytää intertekstuaalisia viittauksia.</p> <!--filtered tag: <figure--><!--&gt;--><a class="colorbox cboxElement" href="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/3129/files/giotto.jpg" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/3129/files/giotto.jpg" alt=""/><!--filtered attribute: id="t1oedtzqogc"--><!--filtered attribute: data-caption="Giotto, The Meeting at the Golden Gate (1306)"--><!--filtered attribute: data-source="Wikiart"--></a><a href="http://www.wikiart.org/en/giotto/the-meeting-at-the-golden-gate-1306" rel="nofollow ugc noopener"><!--filtered attribute: target="undefined"--><span class="caption rs_skip">Giotto, The Meeting at the Golden Gate (1306)</span><br/> <span class="source rs_skip">Lähde: Wikiart</span></a><!--filtered end tag: </figure>--> <p>Alla olevissa mediatekstiesimerkeissä tulee esiin muun muassa länsimaisen kulttuurin suutelemisen esittämisen ja kuvaamisen tapojen muutos.</p> <p>Suudelman ja suutelemisen esittäminen länsimaisessa taidehistoriassa tapahtuu tiettyjen sääntöjen ja konventioiden mukaisesti. Giotton kuvaus kristillisestä kertomuksesta, jossa pariskunta syleilee toisiaan Jerusalemin kaupungin portilla kuultuaan saavansa lapsen, on ensimmäisiä intiimin suudelman kuvauksia.</p> <p>Muinaisissa uskonnollisissa teksteissä, kuten <em>Vanhassa testamentissa</em>, suudelma esiintyy romanttisena tai eroottisena eleenä. Ensimmäisen vuosituhannen aikana se kuitenkin muuttuu tervehtimisen tai statuksen osoittamisen keinoksi. Keskiajalla katolinen kirkko suhtautui naisen ja miehen väliseen suutelemiseen kielteisesti, mutta tämä kiintymyksen osoittamisen keino rakastavaisten välillä alkoi kuitenkin nousta esiin niin maalauksissa, runoissa, legendoissa kuin lauluissa. Kansantarustoissa ja kertomuksissa suuteleminen näyttäytyi romanttisena ja kiintymystä osoittavana eleenä, esimerkiksi germaanien keskiaikaisessa sankarieepoksessa <em>Niebelungein laulussa</em> kuvataan suutelemista pariskunnan hyvästellessä.</p> <blockquote> <p>Romeo: &quot;This holy shrine, the gentle sin is this</p> <p>My lips, two blushing pilgrims, ready stand</p> <p>To smooth that rough touch with a tender kiss.&quot;</p> <p>(Shakespeare: Romeo ja Julia, osa 1, kohtaus 5, julkaistu 1597)</p> </blockquote> <!--filtered tag: <figure--><!--&gt;--><a class="colorbox cboxElement" href="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/3129/files/1024px-Auguste_Rodin-The_Kiss-Rodin_Museum%2C_Paris.jpg" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/3129/files/1024px-Auguste_Rodin-The_Kiss-Rodin_Museum%2C_Paris.jpg" alt=""/><!--filtered attribute: id="j1iwgyiw6b4"--><!--filtered attribute: data-caption="Rodin, The Kiss (1882)"--><!--filtered attribute: data-source="Wikimedia: (Yar Haklai CC BY-SA-4.0,3.0,2.5,2.0,1.0)"--></a><a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Auguste_Rodin-The_Kiss-Rodin_Museum,_Paris.jpg" rel="nofollow ugc noopener"><!--filtered attribute: target="undefined"--><span class="caption rs_skip">Rodin, The Kiss (1882)</span><br/> <span class="source rs_skip">Lähde: Wikimedia: (Yar Haklai CC BY-SA-4.0,3.0,2.5,2.0,1.0)</span></a><!--filtered end tag: </figure>--> <!--filtered tag: <figure--><!--&gt;--><a class="colorbox cboxElement" href="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/3129/files/Gustav_Klimt_016.jpg" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://app.tabletkoulu.fi/files/Section/3129/files/Gustav_Klimt_016.jpg" alt=""/><!--filtered attribute: id="f2g4fkr8qbq"--><!--filtered attribute: data-caption="Klimt, The Kiss (1909)"--><!--filtered attribute: data-source=""--></a><a href="https://app.tabletkoulu.fi/sections/view/Wikimedia, Public Domain" rel="nofollow ugc noopener"><!--filtered attribute: target="undefined"--><span class="caption rs_skip">Klimt, The Kiss (1909)</span></a><!--filtered end tag: </figure>--> <p> </p> <p> </p> <p> </p> <p> </p> <p>Shakespearen lainauksessa näkyy jo yhteiskunnallinen ajatusmaailman muutos, jossa rakastumisesta on tullut yksilön valinta. Suuteleminen oli merkki kahden ihmisen välisestä rakkaudesta. Rodinin veistoksessa (1882) ilmenee selkeästi suudelman merkityksen muuttuminen enemmän henkilökohtaiseksi ja intiimiksi rakkaudenosoitukseksi. Miehen vartalo kaartuu taaksepäin nojautuvan naisen ylle; suudelman konventionaalistunut rooliasetelma toistuu useasti kulttuurimme eri kuvastoissa samanlaisena. Sekä mieheen että naiseen kohdistuu tietynlaisia kulttuurisia odotuksia ja rooleja sen suhteen, miten toimia suutelutilanteessa ja miten se kuvataan. Suutelutilanteiden esittäminen kulttuurissamme on pääsääntöisesti myös heteronormatiivista.</p> <div> </div> <div> <div> <p> </p> </div> </div> </div> <div id="alternateContent"> </div> </div> <div class="clearfix"> </div> <div class="page-bottom clearfix"><span class="last-updated">Muokattu 29.07.2015</span></div> 2025-08-06T08:59:03+03:00