https://peda.net/id/7463abb21cc 2016-05-18T10:30:54+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/7fff3d381cc 2016-06-17T09:44:00+03:00 <p>Usein väitetään, että hyvärakenteinen ja -laatuinen maaperä on paras tapa vähentää ravinnepäästöjä vesistöihin. Tarkastelemme tätä väitettä laskemalla isojen jokien ravinnepitoisuuksien ja ravinnesuhteiden trendit pitkäaikaisesta vedenlaadun seuranta-aineistosta. Yhdistämme nämä trendit valuma-alueiden ominaisuuksiin ja maankäyttöön (esim. peltoprosentti) ja käytämme peltojen lohkotietoaineistoa kuntatasolla.</p> 2016-05-18T10:31:13+03:00 https://peda.net/id/89f784bc1cc 2016-06-17T09:45:08+03:00 <p>Jokien vedenlaatu heijastaa valuma-alueen ominaisuuksia ja maankäyttöä, sillä joessa itsessään tapahtuvien prosessien merkitys jää usein vähäiseksi varsinkin keväällä ja syksyllä, jolloin valtaosa valuma-alueen kuormituksesta kulkeutuu vesistöihin. Koska isojen jokivaluma-alueiden peltolohkojen C/N -suhteiden määrittäminen on työlästä ja kallista, käytämme jokivesien C/N - suhdetta kuvaamaan muutoksia valuma-alueella. Valtaosa jokien kuljettamasta orgaanisesta aineesta on peräisin valuma-alueelta ja veden C/N -suhde kuvaa valuma-alueen rehevyyttä: mitä rehevämpi alue, sitä pienempi C/N -suhde.</p> <p>Aineistona käytämme Itämereen laskevien jokien vedenlaatuaineistoja, joilla peltoprosentti on keskimäärin 17 % (vaihteluväli 1-43 %), suurimmat peltoprosentit löytyvät Lounais-Suomen valuma-alueilta. Pitkäaikaisessa vedenlaadun seurannassa hiili- ja typpinäytteitä on otettu keskimäärin 12 kertaa vuodessa ja virtaamamittauksia on tehty päivittäin. Havainnoista laskemme valuma-alueiden virtaamakorjatut ravinnekuormat ja niiden suhteet regressioanalyysillä ja trendit Mann-Kendall analyysillä. Maankäyttömuotojen ominaiskuormitusluvut laskemme käänteisesti inversiolaskentaan perustuvalla mallilla.</p> 2016-05-18T10:31:30+03:00