https://peda.net/id/74636a7a57a 2023-09-20T14:11:32+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/bb2bcd807a3 2023-11-03T13:40:04+02:00 <br/> <b>Lue katkelma tasavallan presidentti Sauli Niinistön 1.1.2022 pitämästä uudenvuodenpuheesta.</b><br/> <b>a) Määrittele tekstissä esiintyvät käsitteet itsemääräämisoikeus, kansainvälinen turvallisuus ja</b><br/> <b>avoimien ovien politiikka. (6 p.)<br/> </b><br/> ● Itsemääräämisoikeus: Itsenäisellä valtiolla on oikeus päättää omista asioistaan, ja tämä<br/> oikeus on koskematon.<br/> ● Kansainvälinen turvallisuus: Valtioiden välinen turvallisuus ja ajatus siitä, että yksikään<br/> valtio ei voi saavuttaa turvallisuutta yksin, vaan kaikki ovat toisistaan riippuvaisia.<br/> ● Avoimien ovien politiikka: Tarkoittaa yleisesti tilannetta, jossa jollakin valtiolla on<br/> mahdollisuus liittyä johonkin järjestöön ilman ehtoja.<br/> <br/> <b>b) Mitä Niinistö toteaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja miksi hän nostaa aiheen esille</b><br/> <b>uudenvuodenpuheessaan? (6 p.)<br/> </b><br/> ● Niinistön mielestä Suomen linja on vakaa ja rakennettu kestämään vaikeita aikoja.<br/> ● Suomen on seurattava ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kansainvälisiä tapahtumia, jotka<br/> voivat olla nopeita.<br/> ● Suomen täytyy pitää kiinni itsenäisen valtion oikeuksista päättää itse omista asioistaan.<br/> ● Jos Suomi niin päättää, se voi liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.<br/> ● Tammikuussa 2022 oli odotettavissa suurvaltojen välisiä keskusteluja. Venäjä oli vuoden<br/> 2021 aikana usean kerran todennut, että se ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä.<br/> ● Uudenvuodenpuhe on ollut perinteisesti presidentille tilaisuus tuoda esille politiikan<br/> kehityslinjoja.<br/> <br/> <b>c) Miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan? (8 p.)<br/> </b><br/> ● Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta on säädetty perustuslaissa. Sen mukaan<br/> ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä hallituksen kanssa.<br/> ● Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) valmistelee<br/> turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita. Pääministeri on valiokunnan puheenjohtaja. Sen<br/> muita jäseniä ovat ulkoministeri, puolustusministeri sekä enintään neljä muuta ministeriä.<br/> Presidentti osallistuu TP-UTVA:n istuntoihin ja johtaa käsittelyä niissä asioissa, joissa<br/> linjataan Suomen ulkopolitiikan toimintaohjeita.<br/> ● Arkipäivän ulkopolitiikkaa toteuttaa ulkoministerin johtama ulkoministeriö.<br/> ● Suurlähettiläät ylläpitävät diplomaattisia suhteita toisiin valtioihin.<br/> ● Arkipäivän turvallisuuspolitiikkaa toteuttaa puolustusministerin johtama<br/> puolustusministeriö.<br/> ● Eduskunta hyväksyy turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tärkeimmät päätökset, kuten<br/> kansainväliset sopimukse 2023-11-03T13:40:04+02:00 https://peda.net/id/38ada3e27a3 2023-11-03T13:36:25+02:00 <br/> Lue kaksi dokumenttia Euroopan unionin elpymispaketista.<br/> <br/> <b>a) Miten niissä suhtaudutaan elpymispakettiin? (6 p.)</b><br/> ● Dokumentti A on uutinen, joka kertoo kahden kansanedustajan suhtautuvan<br/> elpymispakettiin kielteisesti. Heikki Autto (kok) tulkitsee elpymispaketin rikkovan EU:n<br/> perussopimuksen periaatteita ja johtavan myöhemmin unionin ongelmiin. Kaisa Juuso (ps)<br/> pitää hänkin elpymispakettia EU:n sopimusten vastaisena ja uskoo, että yhteiseen velkaan<br/> perustuvia paketteja tulee jatkossa lisää, mikä lisää Suomen velkaantumista.<br/> ● Dokumentti B on valtiovarainministeriön tiedote, joka suhtautuu elpymispakettiin<br/> positiivisesti. Siinä korostetaan, että elpymispaketti uudistaa unionia ja lisää sen<br/> kilpailukykyä. Lisäksi tekstissä korostetaan elpymispaketin ainutkertaisuutta ja tuodaan<br/> esiin solidaarisuus toisia jäsenvaltioita kohtaan. Solidaarisuuden puuttumisen väitetään<br/> uhkaavan unionin olemassaoloa.<br/> <br/> <b>b) Pohdi, mitkä tekijät voisivat selittää suhtautumisen eroja. (6 p.)</b><br/> ● Kansanedustajien mielipiteisiin on luultavasti vaikuttanut heidän aito huolensa<br/> elpymispaketin ongelmista. Elpymispakettia arvosteltiin paljon, ja sen väitettiin olevan<br/> ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta pohti<br/> pitkään, onko ristiriitaa olemassa.<br/> ● Kansanedustajien kannanottoihin on voinut vaikuttaa myös se, että sekä Kokoomus että<br/> Perussuomalaiset olivat oppositiossa tuohon aikaan. Kansanedustajat saattoivat siis<br/> arvostella kärjekkäästi elpymispakettia, sillä sen hyväksyminen oli kiinni hallituspuolueista.<br/> ● VM:n arvioon on saattanut vaikuttaa kirjoittajien aito usko elpymispaketin hyödyllisyyteen<br/> ja välttämättömyyteen. VM:n tekstin mukaisia kantoja esitettiin paljon.<br/> ● VM:n näkemyksiin on voinut vaikuttaa myös se, että hallitus ja sen valtiovarainministeri<br/> olivat elpymispaketin hyväksymisen kannalla.<br/> <br/> <b>c) Miten Euroopan keskuspankki yrittää vaikuttaa euromaiden talouteen? (8 p.)</b><br/> ● EKP hoitaa euroalueen rahapolitiikkaa. Sen avulla EKP yrittää luoda edellytyksiä<br/> talouskasvulle ja hyvinvoinnille.<br/> ● Tavoitteisiin pääseminen edellyttää hintavakautta. EKP yrittää pitää inflaation keskipitkällä<br/> aikavälillä kahdessa prosentissa per vuosi.<br/> ● EKP:n keskeinen keino vaikuttaa talouteen on korkojen säätely, sillä ohjauskoron avulla se<br/> pystyy vaikuttamaan yleiseen korkotasoon. Noususuhdanteessa korkoa nostetaan, jotta<br/> inflaatio ei kiihtyisi liikaa, ja laskusuhdanteessa korkoa vuorostaan lasketaan talouden<br/> elvyttämiseksi.<br/> ● EKP voi harjoittaa myös määrällistä elvytystä. Tällä tarkoitetaan arvopapereiden<br/> ostamisesta markkinoilta, mikä lisää rahan tarjontaa.<br/> ● EKP voi yrittää vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon valuuttainterventioilla. Tällöin se ostaa tai<br/> myy euroja hyödyntäen hallussaan olevaa valuuttavarantoa. 2023-11-03T13:36:25+02:00 https://peda.net/id/85e0bda87a3 2023-11-03T13:31:25+02:00 <br/> <b>Näkökulmia jakson 2 taitoaukeamaan</b><br/> Tutki suomalaisten ja muiden EU-maiden kansalaisten arvoja käsittelevää barometria.<br/> <br/> <b>a) Vertaa suomalaisten vastauksia muiden EU-kansalaisten vastauksiin. (6 p.)</b><br/> <br/> ● Suomalaisten ja <b>muiden</b> EU-kansalaisten vastaukset ovat yhteneväisiä seuraavissa<br/> kohdissa: sanan- ja ajatuksenvapaus, suvaitsevaisuus yhteiskunnassa, vapaa liikkuvuus sekä<br/> syrjinnän torjuminen ja vähemmistöjen suojelu.<br/> ● Suuria eroja on seuraavissa kohdissa: demokratia, ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa ja<br/> maailmanlaajuisesti, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate,<br/> ihmisarvoon liittyvä kohta, EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus sekä<br/> oikeus hakea turvapaikkaa vainolta.<br/> ● Suomalaisten vastauksissa korostuu demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet.<br/> ● Muiden EU-maiden osalta kärkeen nousevat demokratia, sanan- ja ajatuksenvapaus,<br/> ihmisoikeudet sekä miesten ja naisten välinen tasa-arvo.<br/> ● Unionissa kannatetaan selkeästi länsimaista demokratiaa ja siihen liittyviä arvoja.<br/> ● Unionin ulkopuolelle viittaavat asiat, kuten turvapaikkaoikeus tai solidaarisuus maailman<br/> köyhiä kohtaan, jäävät listan loppupäähän.<br/> <br/> <b>b) Pohdi, mikä voisi selittää vastausten yhteneväisyyksiä ja eroja. (6 p.)</b><br/> ● Painotuksessa on pieniä eroja verrattuna Suomeen. Esimerkiksi Suomessa oikeusvaltio<br/> nostetaan todella korkealle, mutta EU:n keskiarvossa se jää alhaiseksi. Syynä on varmaan<br/> se, että oikeusvaltiokeskustelu on nyt ollut aika voimakasta unionissa ja muutamat maat<br/> ovat linjanneet itsensä eri puolille kuin valtaosa EU-maista.<br/> ● Toisaalta voidaan ajatella, että suomalaisten vastauksissa näkee sen, kuinka Suomi on<br/> kehittynyt demokratia ja oikeusvaltio. Suomalaisille näihin liittyvät asiat ovat<br/> keskimääräistä tärkeämpiä.<br/> ● Ehkä on myös niin, että jotkut asiat ovat Suomessa jo niin hyvällä tasolla, että EU:n toimia<br/> ei katsota tarvittavan. Tällainen on esimerkiksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo, joka on<br/> 4. korkeimmalla sijalla EU-maiden listalla, mutta Suomella vasta kahdeksas.<br/> <br/> <b>c) Unionin motto on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Pohdi, toteutuuko tämä ajatus</b><br/> <b>jäsenmaiden suhtautumisessa EU:n yhteisiin arvoihin. (8 p.)</b><br/> ● Kuvion mukaan tämä motto olisi toteutumassa arvojen suhteen.<br/> ● Kuviossa olevat keskeiset arvot viittaavat voimakkaasti länsimaiseen demokratiaan. Esille<br/> nousevat esimerkiksi demokratia, oikeusvaltioperiaate, sananvapaus ja ihmisoikeudet.<br/> ● Maakohtaisia eroja on varmasti monissa asioissa, mutta päävirtaus näyttää puoltavan<br/> demokratiaa ja siihen liittyviä asioita.<br/> ● Toisaalta esimerkiksi kansallinen identiteetti ja sen puolustaminen koetaan tärkeiksi. Se<br/> kertoo, että kansallisvaltioilla on suuri merkitys.<br/> ● Myös jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus saa paljon kannatusta, mikä kertoo<br/> yhtenäisyydestä. 2023-11-03T13:31:25+02:00 https://peda.net/id/5381c13277f 2023-11-03T11:46:25+02:00 Lue oppikirjan s. 104-107 ja vastaa kysymyksiin:<br/> <br/> <b>1. Mikä on keskeinen EKP:n rahapoliittinen tavoite?</b><br/> - hintavakauden ylläpitäminen. Inflaatio halutaan pitää yleisesti noin kahdessa prosentissa vuodessa. Alle<br/> kahden prosentin menevä inflaatio ei ole suotavaa, koska siinä tulee esille deflaation vaara. Yli kahden prosentin <br/> menevä inflaatio nostaa kustannuksia ja heikentää kilpailukykyä.<br/> <br/> <b>2. Miten EKP pyrkii tasaamaan suhdannevaihteluita?</b><br/> - laskusuhdanteessa EKP laskee korkotasoa elvyttääkseen kysyntää ja noususuhdanteessa EKP nostaa ohjauskorkoa <br/> hillitäkseen liian nopeaa talouskasvua.<br/> <br/> <b>3. Mitä tarkoitetaan määrällisellä elvytyksellä?</b><br/> - EKP on ostanut markkinoilta erilaisia arvopapereita, esim. valtioiden velkakirjoja. Näin on lisätty pääomaa <br/> markkinoille ja toiveena on ollut sen lisäävän taloudellista aktiivisuutta.<br/> <br/> <b>4. Mitä tarkoitetaan valuuttainterventiolla?</b><br/> - jos euron kurssivaihtelut käyvät liian jyrkiksi, EKP voi vaikuttaa euron arvoon ostamalla tai myymällä hallussaan olevia valuuttoja. Kyse on kriisiajan toimista, sillä normaaliaikana kelluvan valuutan tukeminen antaa rahamarkkinoille viestin heikosta valuutasta.<br/> <br/> <b>5. Mikä oli Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen tavoite ja sisältö?</b><br/> - tavoitteena on hillitä Euroopan unionin jäsenmaiden velkaantumista.<br/> - jäsenmaan julkinen bruttovelka saisi olla enintään 60% suhteessa maan bruttokansantuotteeseen<br/> - vuosittain julkisen talouden alijäämä saisi olla enentään 3% suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli tuon verran jäsenmaa saisi ottaa uutta velkaa<br/> <br/> <b>6. Mitä tarkoitetaan no bailout - periaatteella?</b><br/> - jäsenmaat huolehtivat omista veloistaan eikä muut jäsenmaat ole niistä vastuussa<br/> - tavoitteena on edistää vastuullisempaa talouspolitiikkaa<br/> <br/> <b>7. Miksi edellisestä periaatteesta jouduttiin finanssikriisin (2008) jälkeen joustamaan?</b><br/> - eurojärjestelmään siirtyminen laski lainojen korkoja ja tämän seurauksena moni jäsenmaa velkaantui vakaus- ja kasvusopimuksen rajoja enemmän<br/> - talouden kasvun jatkuessa hyvänä velan maksu ei ollut ongelma, mutta finanssikriisi 2008 jälkeinen taantuma heikensi velkaantuneiden maiden tilannetta nopeasti<br/> - muiden jäsenmaiden oli autettava ylivelkaantuneita maita erilaisilla tukipaketeilla ja lainoilla koska velkakriisi uhkasi koko eurojärjestelmän olemassaoloa ja velkamaissa alkoi olla ihmisillä todellinen ahdinko<br/> - tukipaketit ja hätälainat auttoivat velkaantuneet maat ja koko eurojärjestelmän selviämään kriisistä<br/> <br/> <b>8. Miten komissio alkoi finanssikriisin jälkeen ehkäisemään uutta velkaantumista?</b><br/> - komissio alkoi valvomaan jäsenmaiden budjetteja ja ohjata niiden valmistelua<br/> - tämä auttoikin jonkin verran ja 2010-luvun jälkipuoliskolla julkinen velkaantuminen hidastui jäsenmaissa<br/> <br/> <b>9. Euroopan unionin talous kasvoi finanssikriisin jälkeen hitaasti hyvin matalasta korkotasosta huolimatta. Millaista kiistaa eri jäsenmaiden välille tuli velkaelvytyksestä?</b><br/> - tilanne johti siihen, että jäsenmaat alkoivat vaatia vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajoituksien höllentämistä<br/> - koska raha oli halpaa olisi järkevää lisätä investointeja velkarahalla<br/> - velkavetoista elvyttämistä ovat kannattaneet Italia, Kreikka, Espanja ja Kreikka<br/> - yleensäkin poliittinen vasemmisto suhtautui velkavetoiseen elvyttämiseen suopeammin kuin oikeisto<br/> - oikeisto kannattaa varovaisempaa velanottoa koska koron noustessa velan kanssa saatetaan olla vaikeuksissa<br/> - velkavetoista talouspolitiikkaa vastaustaa etenkin ns. nuuka nelikko: Ruotsi, Itävalta, Tanska ja Hollanti. Myös Saksa ja Suomi ovat olleet nuukan nelokon linjoilla 2023-10-31T15:35:16+02:00 https://peda.net/id/507f544c765 2023-10-29T13:50:11+02:00 Vastaus tehtävään 1. <a href="https://yle.fi/a/74-20057255" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/a/74-20057255</a> 2023-10-29T13:50:10+02:00 https://peda.net/id/fb5ec0ee74b 2023-10-27T15:09:18+03:00 <b>Maanantain tunnille tee valmiiksi rastitustehtävä toimielimistä ja nämä alla olevat tehtävät.</b><br/> <br/> Tutustu Euroopan unionin eri toimielinten nettisivuihin ja vastaa kysymyksiin.<br/> <br/> 1. Viimeisin Eurooppa-neuvoston kokous pidettiin 26.-27.10. 2023 Mitä asioita siinä käsiteltiin?<br/> 2. Kuka toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana?<br/> 3. Millainen on komission kokoonpano? Kuka on Suomen komissaari ja mitä tehtävää hän hoitaa?<br/> 4. Kuinka monta europarlamentaarikkoa Suomella on? Keitä he ovat? Millaisiin europuolueisiin he kuuluvat? 2023-10-27T14:14:22+03:00 https://peda.net/id/8103b18874a 2023-10-27T12:23:35+03:00 Eurooppa-neuvosto: <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/</a><br/> Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto): <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/</a><br/> Euroopan komissio: <a href="https://commission.europa.eu/index_fi" rel="nofollow ugc noopener">https://commission.europa.eu/index_fi</a><br/> Euroopan unionin parlamentti: <a href="https://www.europarl.europa.eu/portal/fi" rel="nofollow ugc noopener">https://www.europarl.europa.eu/portal/fi</a><br/> Euroopan unionin tuomioistuin <a href="https://curia.europa.eu/jcms/jcms/j_6/fi/" rel="nofollow ugc noopener">https://curia.europa.eu/jcms/jcms/j_6/fi/</a> 2023-10-27T12:23:35+03:00 https://peda.net/id/0c062ca670f 2023-10-22T19:50:03+03:00 Lukekaa oppik.s. 45-60 ja vastatkaa seuraaviin tehtäviin. Palauttakaa tehtävät oheiseen palautuskansioon.<br/> <br/> 1. Millä eri tavoin Euroopan unionin valtiot eroavat toisistaan? (kpl. 6)<br/> <br/> 2. Millaiset asiat yhdistävät unionin valtioita? (kpl 7.)<br/> <br/> 3. Tarkastele luvun 6. karttoja ja kuvioita (s. 47,48,51,52 ja 53) unionin jäsenmaista ja niiden kansalaisista. Millaisia havaintoja voit tehdä aineistosta?<br/> <br/> 4. Tehkää yhdessä kappaleen 7. tehtävät 4 ja 5.<br/> <br/> Tehkää tehtävät pareittain siten, että toinen tekee tehtävän yksi ja toinen tehtävän kaksi ja sitten teette yhdessä tehtävät 3. ja 4. 2023-10-22T19:50:03+03:00 https://peda.net/id/cbdbbaac718 2023-10-23T11:52:08+03:00 - itälaajentuminen toi Euroopan unionin jäseniksi entisiä kansandemokratioita, joissa käsitykset demokratiasta ovat hieman erilaisia, kuin vanhoissa jäsenvaltioissa<br/> - jäsenvaltioiden määrän kasvu on vaikeuttanut päätöksentekoa<br/> - vuoden 2015 pakolaiskriisi teki säröjä yhteistyöhön, sillä kaikki vatioit eivät olleet valmiita ottamaan vastaan pakolaisia samoilla ehdoilla<br/> - Iso-Britannia päätti erota unioinista. Ero toteutui vuoden 2021 alusta.<br/> - Britannian eroneuvotteluiden aikana unioni pystyi tiivistämään rivinsä<br/> - 2020-alussa koronakriisi syvensi Euroopan yhteistyötä, mikä näkyi mm. rokotteiden yhteishankintana ja suurina talouden elvytyspaketteina<br/> - Venäjän hyökkäys Ukrainaan tiivisti rivejä lisää. Unioni on esiintynyt tiiviisti ja pakotteisiin Venäjää vastaan on sitouduttu<br/> - yhteistyö on muuttunut myös ns. eriytyvän yhdentymisen suuntaan. Esim. moni maa on pitänyt oman valuuttansa eikä ole ottanut euroa käyttöönsä 2023-10-23T11:47:28+03:00 https://peda.net/id/568dd81a717 2023-10-23T11:33:11+03:00 <b>Argumentteja itälaajentumisen </b><br/> <br/> <b>puolesta:</b><br/> - laajentumisen myötä leviävät tärkeät eurooppalaiset arvot kuten demokratia ja ihmisoikeudet<br/> - laajentuminen hyödyttää yrityksiä tarjoamalla työvoimaa ja markkina-alueita<br/> - lisää koko Euroopan poliittista vakautta<br/> - lännellä on moraalinen velvollisuus auttaa Itä-Euroopan maita, koska ne jätettiin oman onnensa nojaan toisen maailmansodan jälkeen<br/> - elintasokuilu Itä-ja Länsi-Euroopan välillä loivenee<br/> - edistää ympäristönsuojelua<br/> - helpottaa taistelua kansainvälistä rikollisuutta vastaan<br/> <br/> <b>vastaan:</b><br/> - laajentuminen tulee liian kalliiksi<br/> - laajentuminen lisää yhteiskunnallisia ja poliittisia ristiriitoja, kun uniuoniin tulee niin erilaisia valtioita<br/> - jäsenmäärän lisääntyessä päätöksenteko vaikeutuu<br/> - unionin sisäinen kehittäminen hidastuu<br/> - monet unionin jäsenmaista eivät oikeasti täytä demokraattisen yhteiskunnan vaatimuksia<br/> - työpaikkoja siirtyy vanhoista teollisuusmaista halvan työvoiman Itä-Eurooppaan<br/> <br/> <b>Miksi Iso-Britannia erosi Euroopan unionin jäsenyydestä?</b><br/> <br/> - Iso-Britanniassa on aina vallinnut vahva EU-kriittinen ilmapiiri<br/> - Britit suhtautuvat unioniin lähinnä taloudellisen yhteistyön näkökulmasta ja suhtautuivat kriittisesti ajatukseen yhteistyön tiivistymisestä ja kansallisen päätösvallan vähenemisestä<br/> - unionin laajentuminen nosti brittien jäsenmaksuja paljon<br/> - Britanniaan tuli paljon siirtolaisia Itä-Euroopan maista<br/> - eroa kannattaneiden äänestäminen tunnepohjalta taloudellisia faktoja vastaan<br/> - nuoret, koulutetut ja kaupunkilaiset vastustivat eroa, iäkkäät, maaseudulla asuvat ja vähän koulutetut äänestivät eron puolesta 2023-10-23T11:15:33+03:00 https://peda.net/id/a78989b869b 2023-10-22T13:09:44+03:00 Lue teksti &quot;Itälaajentumisen puolesta ja sitä vastaan&quot; oppik.s. 38-39.<br/> Tee lista itälaajentumisen eduista ja haitoista.<br/> Miksi Britannia erosi Euroopan unionin jäsenyydestä?<br/> Tee vielä kappaleen 5, pilakuvatehtävä 8. 2023-10-13T13:09:54+03:00 https://peda.net/id/5dc3a49268e 2023-10-12T12:54:42+03:00 Lue kappale 4. ja vastaa kysymyksiin:<br/> <br/> 1. Millaiset tekijät johtivat Euroopan unionin yhdentymiseen toisen maailmansodan jälkeen?<br/> 2. Miten konkreettinen yhteistyö eteni?<br/> 3. Ratkaise myös kappaleen 4. tehtävä 4. 2023-10-12T12:54:42+03:00 https://peda.net/id/db36cc2e681 2023-10-11T13:06:33+03:00 Läksy torstaiksi!<br/> Lue oppikirjan kpl. 3 ja tee kappaleen tehtävät 2,3 ja 5 2023-10-11T13:06:33+03:00 https://peda.net/id/5e5ff0d25dc 2023-10-05T13:10:52+03:00 YH03 kurssilla osallistutaan yhdessä valtakunnalliseen Turpotietäjä kisaan. Kilpailun tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietämystä turvallisuuspolitiikasta ja puolustusjärjestelmästämme. Lisäksi pyritään avartamaan käsitystä alati muuttuvasta turvallisuusympäristöstä.<br/> <br/> Alkukoe järjestetään <b>11.10. klo 9-11. Koejärjestelyt seuraavasti:<br/> 3A luokassa B2.6 (Jannen luokka)<br/> 3B luokassa B2.3 (entinen kielistudio)<br/> </b><br/> <br/> Alkukilpailussa parhaiten menestyneillä on mahdollisuus päästä kisaamaan aivan valtakunnallisella tasolla turvallisuuspolitiikan tuntemuksestaan. Lisäksi voimme hyödyntää kisan tehtäviä opetuksessa ja valmistautuessa kevään yhteiskuntaopin yo-kirjoituksiin. Turvallisuuspolitiikka voipi olla hyvin esillä tehtävissä.<br/> <br/> Kisan tehtävät perustuvat lukion YH03 kurssin sisältöihin. Lisäksi turvallisuuspolitiikkaan kannattaa tutustua Kadettikunnan ylläpitämässä Turvallisuuspolitiikan tietopankkissa <a href="https://turpopankki.fi/" rel="nofollow ugc noopener">https://turpopankki.fi/ </a><br/> Sinne on lyhyesti ja selkeästi koottu keskeisiä asioita turvallisuuspolitiikasta.<br/> <br/> Täällä voit tutustua Turpotietäjä kisan aikaisempiin kysymyksiin <a href="https://turpotietaja.fi/materiaalipankki/" rel="nofollow ugc noopener">https://turpotietaja.fi/materiaalipankki/</a> 2023-09-28T08:46:28+03:00 https://peda.net/id/b624d6ba675 2023-10-10T13:50:54+03:00 Lue oppik. kpl. 2. ja tee kappaleen tehtävät 2,3,4,5 ja 8.<br/> <b>Tämä läksyksi keskiviikon tunnille!</b> 2023-10-10T13:13:52+03:00 https://peda.net/id/3dcedc60668 2023-10-09T13:16:34+03:00 Lue kappale 1. ja tee tehtävät 1,2,4,5 ja 8.<br/> Tehtiin näitä tehtäviä oppitunnin (9.10.) ajan. Jos olit pois tunnilta tai tehtävät jäivät kesken, tee kotona loppuun. Käydään tehtävät läpi huomisen oppitunnilla. 2023-10-09T12:43:03+03:00 https://peda.net/id/d1cc365e636 2023-10-06T10:43:13+03:00 Lue kpl. 20 ja tee kappaleen teht. 1,2,3,4 ja 5<br/> Tee tehtävät valmiiksi kotona perjantain tunnille! 2023-10-05T12:59:05+03:00 https://peda.net/id/3a429fc0629 2023-10-04T19:40:47+03:00 Lue artikkeli ja vastaa kysymyksiin:<br/> 1. Mitä kirjoittaja tarkoittaa sillä, että &quot;hivuttaen saavutettu sotilaallinen tasapeli&quot; olisi Putinille voitto?<br/> 2. Millaisia merkkejä &quot;väsymisestä&quot; Ukrainan tukemisessa artikkelissa esitetään?<br/> 3. Mistä ilmiö voisi johtua?<br/> 4. Mitä kirjoittajan mielestä Euroopan olisi ymmärrettävä tehdä? 2023-10-04T13:10:21+03:00 https://peda.net/id/6948a4d661d 2023-10-03T13:20:01+03:00 Tee Pedanetin tehtävät Euroopan unionin laajenemisesta ja Ukrainan sodan geopoliittisista vaikutuksista huomiseksi.<br/> Käydään tehtävät lävitse ensi tunnilla! 2023-10-03T13:20:01+03:00 https://peda.net/id/5ad8859a61c 2023-10-03T11:46:33+03:00 Tästä linkistä pääset Turpopankin Ukraina-sivuille <a href="https://turpopankki.fi/konfliktialueita/sotaan-johtanut-kehitys-venajalla-ja-ukrainassa/" rel="nofollow ugc noopener">https://turpopankki.fi/konfliktialueita/sotaan-johtanut-kehitys-venajalla-ja-ukrainassa/</a><br/> Tutustu sisältöön ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:<br/> <br/> 1. Selitä lyhyesti sotaan johtanut kehitys Ukrainassa.<br/> 2. Mitä yleisiä geopoliittisia ja globaaleja vaikutuksia sodalla on ollut?<br/> 3. Miten sota on vaikuttanut<br/> a) Ruotsin<br/> b) Saksan<br/> c) Puolan turvallisuuspolitiikkaan?<br/> 4. Miten sotaan ovat suhtautuneet<br/> a) Yhdysvallat<br/> b) Nato<br/> c) Euroopan unioni? 2023-10-03T11:46:33+03:00 https://peda.net/id/1956a2fa61c 2023-10-03T11:44:43+03:00 Tutustu Eurooppa-neuvoston tietopakettiin EU:n laajenemisesta sivustolla<br/> <a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/enlargement/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/enlargement/</a> ja vastaa kysymyksiin. Käytä apuna<br/> myös oppikirjan lukua 18.<br/> <br/> 1. Miten EU hyötyy laajenemisesta?<br/> 2. Mitä kriteerejä maan pitää täyttää, jotta se voi liittyä EU:hun?<br/> 3. Onko väittämä oikein vai väärin?<br/> a) EU pyrkii laajenemaan Balkanille.<br/> b) Turkki on edennyt jäsenyysneuvotteluissaan pitkälle.<br/> c) Uusien jäsenmaiden ottaminen edellyttää kaikkien EU-maiden yksimielisyyttä.<br/> d) Sveitsin kanssa on aloitettu liittymisneuvottelut.<br/> e) Ukraina on hakenut EU-jäsenyyttä. 2023-10-03T11:44:43+03:00 https://peda.net/id/3d076692610 2023-10-02T13:19:58+03:00 Lue oppikirjan kappale 18. &quot;Maailma Euroopan ympärillä&quot; ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3 ja 4. Käydään tehtävät läpi tiistaina! 2023-10-02T13:19:58+03:00 https://peda.net/id/b245b24e5ea 2023-09-29T12:58:10+03:00 Lue kpl. 17. ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3 ja 7 2023-09-29T12:58:10+03:00 https://peda.net/id/d12fd8d65dc 2023-09-28T10:22:44+03:00 <p>Pohdi varusmies- ja siviilipalvelusta.<br/> <br/> 1.Mitä syitä a) varusmiespalveluksen b) siviilipalveluksen valinnalle voi olla? Entä totaalikieltäytymiselle?</p> <p>2.Minkä taidon tai ominaisuuden ajattelet olevan hyödyllinen <br/> a) varusmiespalveluksessa b) siviilipalveluksessa?</p> <p>3.Katso video digikirjasta &quot;Näin selviä armeijassa tai siviilipalveluksessa&quot; ja vastaa kysymyksiin.</p> <p>a)Mitä perusteluja nuoret esittävät valinnoilleen videolla? Arvioi perusteluja ja esitä oma näkemyksesi.</p> <p>b)Mitä yhteistä armeijassa ja siviilipalveluksessa selviämisen vinkeissä oli? Mitä eroja?</p> <p>c)Selvitä, mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat.</p> <ul> <li>alokasaika</li> <li>palvelus erityistehtävässä</li> <li>aliupseerikoulu</li> <li>reservinupseerikoulu</li> <li>koulutusjakso</li> <li>työpalvelujakso</li> </ul> 2023-09-28T10:22:44+03:00 https://peda.net/id/5b6183045dc 2023-09-28T10:05:07+03:00 <div class="avia_textblock "> <h2>Ukrainan sodan vaikutukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan</h2> </div> <div class="flex_column av_one_half flex_column_div av-zero-column-padding first avia-builder-el-1 el_after_av_textblock el_before_av_one_half column-top-margin"> <div class="avia_textblock "> <p><strong>Venäjän hyökkäys Ukrainaan heikensi Suomen turvallisuustilannetta </strong></p> <ul> <li>Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (2020) ja Puolustusselonteko (2021): ”Nato-optio”</li> <li>Venäjän hyökkäyksen alettua Nato-jäsenyyden kannatus ylitti heti 50 %</li> <li>Nato-prosessin rinnakkainen eteneminen Ruotsin kanssa</li> <li>Valtiojohdon ja Naton nopea toiminta Suomen ja Ruotsin Nato-prosessissa</li> <li>Puolustusmenojen kasvattaminen</li> <li>Muutos asevientipolitiikkaan: puolustustarvikkeita sotaa käyvälle Ukrainalle</li> <li><a href="https://valtioneuvosto.fi/suomi-ja-nato" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><em><strong>HUOM: Suomesta tuli Naton täysjäsen 4.4.2023 (lue lisää tästä linkistä)</strong></em></a></li> </ul> <br/> Lähde: Turpopankki.fi</div> </div> 2023-09-28T10:05:07+03:00 https://peda.net/id/241b9bfe5d1 2023-09-27T12:42:15+03:00 Tutustu kirjan kappaleeseen 16. ja tee kappaleen tehtävät 1, 3, 5 ja 7. 2023-09-27T12:42:15+03:00