Erasmus+ -kurssi 7.-12.10. 2024 Wien

2025-04-07T14:07:35+03:00

Zero Waste School (Wien 7.-12.10. 2024)
Osallistujat: Pirkko Järvinen ja Heli Mäkelä

Kurssin aiheena oli Zero Waste School. Sen tarkoituksena oli antaa opettajille tietoa siitä, miten vähennetään jätteiden määrää minimiin ja vähennetään sen haitallista vaikutusta ympäristöön. Tavoitteena oli myös tutustua erilaisiin aktiviteetteihin, joiden avulla aihepiiriä voidaan käsitellä oppitunneilla ja koulun arjessa.

Ma 7.10.

-Kurssilla oli osanottajia 7 eri maasta: Saksasta, Espanjasta, Kroatiasta, Turkista, Unkarista, Kyprokselta ja Suomesta. Meitä oli yhteensä 14 opettajaa sekä Kreikasta kotoisin oleva opettaja. Esittelyjen jälkeen meidät jaettiin vaihtuviin ryhmiin, joissa keskusteltiin lisää omista kouluista ja omasta tehtäväkentästä sekä omien maiden koulujärjestelmistä. Ongelmana oli, että viidellä osallistujalla ei oikein kielitaito riittänyt keskusteluun. Saimme kuitenkin heidänkin kanssaan perusasiat selvitettyä.

-Kurssin opettaja käsitteli aihetta jäte, sen erilaiset määritelmät ja aiheuttamat ongelmat sekä miten ongelmiin voitaisiin löytää ratkaisuja. Hän herätteli myös keskustelua siitä, onko täysin jätteetön elämä ylipäätään mahdollista.

Ti 8.10.

-Tiistaina jatkettiin keskustelua jätteiden muodostumisesta sekä niiden käsittelystä eri EU-maissa. Vertailimme eri maiden käytäntöjä ja esim. kouluruokailun järjestämistä eri maissa. Huomasimme, että käytännöt eroavat huomattavasti toisistaan.

-Käsittelimme jätteiden muodostumista ja niiden käsittelyä eri aikakausina 1960-luvusta 2020-luvulle.

-Teimme ryhmätöitä, joissa oli aiheena kouluruokailu, koulussa syötävät välipalat, juotavat juomat sekä niistä aiheutuvien jätteiden minimointi sekä jatkokäsittely.

Ke 9.10.

-Keskiviikkona aiheena oli muovi ja muovijäte. Perehdyimme EU:n lainsäädäntöön kertakäyttömuovin vähentämisestä sekä muovittomiin vaihtoehtoihin. Totesimme, että eri maissa on hyvin monenlaisia käytäntöjä ja kierrätyksen toteutustapoja.

-Käsittelimme mikromuoviin liittyviä ongelmia, sen kertymistä ravintoketjuun ja ihmisen elimistöön. Ideoimme oppilaille sopivia aktiviteettejä sekä projektitöitä.

To 10.10.

-Suunnittelimme ulkoaktiviteettejä, joita voisimme toteuttaa oppilaiden kanssa ulkona. Olimme kahdessa eri puistossa ja kuvasimme kahdenlaisia kuvia: someen sopivia sekä erilaisia roskia ja jätteitä. Kuvasimme myös videoita siitä, millaisia projektia tai tehtäviä aiomme toteuttaa omissa kouluissamme.

Pe 11.10.

-Perjantain teema oli pikamuoti ja sen vaikutukset ympäristöön. Käsittelimme vaatteita, materiaaleja ja vaatetuksen hintaa muutama vuosikymmen sitten ja nykypäivänä. Pohdimme sitä, mikä on ns. pikamuotia ja miten sen määrää voisi vähentää. Jokainen mietti omalta kohdaltaan omaa vaatetustaan ja sitä, onko yllä ns. pikamuotia, käsin tehtyjä vaatekappaleita tai käytettynä ostettuja vaatekappeleita. Kokosimme ideoita siitä, miten oppilaiden kiinnostusta vaatteiden ja asusteiden kierrätykseen voisi lisätä omassa koulussa.

-Kurssin aihepiirien yhteenvedon jälkeen saimme kurssitodistukset.

La 12.10.

-Lauantaina oli vuorossa kulttuuriaktiviteetteja. Saimme liput Belvedere Palaceen sekä Albertina-taidemuseoon. Viikon varrella kävimme myös muissa historiallisissa ja kulttuurikohteissa, kuten Schönbrunnin linnassa, luonnonhistoriallisessa museossa, oopperatalossa sekä kansalliskirjastossa.

Kurssin anti:

-Kurssin tärkein anti oli oman tietämyksen syventäminen seuraavista aihepiireistä: jätehuollon historia ja nykypäivä, ruokajätteen tuottaminen ja sen käsittely, muovijätteen muodostuminen ja mikromuovi, pikamuoti ja erilaiset uudet ideat jätteiden minimointiin ja kierrätykseen omassa koulussa ja yhteisössä.

-Pohdimme myös, miten edellä mainittuja aihepiirejä voisi sisällyttää eri oppiaineisiin omassa koulussa

-Käytännön ideoita eri aktiviteetteihin/projekteihin, joita oppilailla voisi teettää ko aihepiireistä joko yksittäisten oppiaineiden sisällä tai koko koulun/vuosiluokan voimin.

-Huomiomme kiinnittyi monipuolisiin jätteiden keräyspisteisiin itävaltalaisessa katukuvassa. Siellä oli runsaasti biojäte-, lasinkeräys- sekä pullojen ja tölkkien keräysastioita. Miksi näin ei voisi olla myös Suomessa ja Kouvolassa, etenkin paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä.

-Koulussamme voisi olla biojätteen keräysastia myös aulassa, jossa oppilaat viettävät paljon aikaa. Sen tyhjennyksestä ja ehkä myös kompostoinnista voisivat ottaa vastuun ympäristökerholaiset ja heidän ohjaajansa.

-Biologian valinnaiskurssin oppilaat voisivat ottaa vastuuta teemapäivien ja ympäristöaiheisten tietoiskujen suunnittelusta (esim. aulan infotelevisioon ja koulun sometileille).

-Suunnittelimme käytännön ideoita ympäristö- ja Zero waste -teemojen tuomiseksi mahdollisimman moneen oppiaineeseen.

-Kurssilla heräsi keskustelua lähiruuan käyttämisestä kouluruokailussa. Meillä Suomessa tämä toteutuu valitettavan huonosti. Miten saisimme lähiruuan osuutta kouluruokailussa kasvatettua ja vaikutettua politiisiin päättäjiin?