https://peda.net/id/73f18f68522 2023-09-13T15:15:45+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/3d96eae8522 2023-09-13T15:15:34+03:00 <p><strong>Opetuspuheessa</strong></p> <ul> <li>Esitä asioita <strong>runsaasti</strong>,<strong>toista</strong> paljon ja <strong>kerro toisin sanoin</strong>.</li> <li>Ilmaise <strong>selvästi</strong> asioiden <strong>suhteet toisiinsa</strong>: pää- ja sivuasiat, faktat ja mielipiteet, syyt ja seuraukset, yleistykset ja esimerkit, säännöt ja poikkeukset</li> <li><strong>Rohkaise oppilaita kysymään</strong> sellaisten sanojen merkityksiä, jotka heille jäävät epäselviksi.</li> <li>Anna oppilaiden <strong>ihmetellä ja makustella uusia käsitteitä</strong> ja pohtia niiden herättämiä mielikuvia ja yhteyksiä.</li> <li>Hyödynnä oppilaiden sanavarastoa, sananselityksiä ja sana-assosiaatioita koko ryhmän opetuksessa: <strong>vertaisoppiminen</strong> on supertehokasta!</li> <li>Tuo esille tärkeimpien käsitteiden <strong>synonyymejä</strong> ja <strong></strong></li> <li>Havainnollista ja visuaalista kaikin keinoin: <strong>piirtäminen, kuvat, liikkeet, eleet, ilmeet, äänenpainot.</strong></li> <li>Laita opetuskeskustelun helpottamiseksi <strong>taululle 1-5 tärkeintä uutta käsitettä</strong>. Esittele ne tunnin alussa ja varmista tunnin päätteeksi tai seuraavan tunnin alussa, että käsitteet on ymmärretty.</li> </ul> <p> </p> <p><strong>Esimerkkejä reaaliaineiden käsitteistön opettelemiseen</strong></p> <ul> <li>Anna oppilaille <strong>avainsanaluettelo</strong>tärkeimmistä käsitteistä uuden opetusjakson alussa.</li> <li>Kerää jakson aikana tai jakson päätteeksi keskeiset sanat <strong>sanastoksi</strong>, jossa on tilaa selitykselle. Sanat ryhmitellään aiheen tai yläkäsitteen mukaan.</li> <li><strong>Kirjaa taululle</strong> opiskeltavan kappaleen tai aihepiirin sanastoa, esimerkiksi <em>siitä syystä, aiheuttaa, aiheutua, johtua, olla seurauksena, seurata, valloittaa, hyökätä</em>.</li> <li>Käytä <strong>ennakkojäsennyksiä</strong>, eli esimerkiksi <strong>sisältökarttoja</strong> ja <strong>sisällysluetteloita</strong>, ennen uuden asian käsittelyä. Ennakkojäsennykset auttavat oppijaa kohdistamaan lukemista tai kuuntelemista, ja ne voivat aktivoida aiempia tietoja.</li> </ul> <p> </p> <p><strong>Tekstin ymmärtämisen tukeminen</strong></p> <p>Tekstin merkitykset eivät avaudu kertalukemisella, minkä vuoksi tekstien lukemisen tulisi olla opetuksessa <strong>monivaiheinen prosessi</strong>. Tekstejä pitää kuulla, lukea yksin ja yhdessä, nähdä ja kirjoittaa itse. Jokaisella lukukerralla tekstistä avautuu uusia merkityskerroksia. Tällä tavoin <strong>kiireetön tekstien käsittely yhdessä</strong> luo myös yhteisöllisyyttä. Lähtökohtana on koko teksti, jonka käsittelyä opettaja pohjustaa kuvaamalla tekstiä ja sen sisältöä: tekstilajin tai tekstilajit, tekstin etenemisen, keskeiset sisällön ja keskeiset sanat. Usein on hyödyllistä, että opettaja lukee tekstin ääneen. Sen jälkeen tekstiä tutkitaan yhdessä oppilaiden kanssa.  </p> <p> </p> <strong>Kielitietoisia käytänteitä tekstin käsittelyssä:<br/> </strong><br/> <ul> <li><strong>Pää- ja väliotsikoiden </strong>tarkastelu. Mitä niistä tulee mieleen?</li> <li><strong>Kappaleiden lukeminen yksi kerrallaan.</strong> Jokaisesta kappaleesta etsitään keskeinen tieto, ja se tiivistetään omin sanoin suullisesti tai kirjallisesti.</li> <li><strong>Tärkeimpien käsitteiden tunnistaminen tekstistä</strong>. Mistä ja miten avainkäsitteet löytyvät ja missä niiden määritelmät ovat?</li> <li><strong>Käsitekartan</strong> täydentäminen lukemisen edetessä.</li> <li><strong>Muistiinpanojen laatiminen </strong>tekstistä avainsanojen pohjalta.</li> <li><strong>Tiivistelmän</strong> kirjoittaminen opiskeltavasta tekstistä.</li> </ul> 2023-09-13T15:15:34+03:00