17.4 Kuvagalleria ihmisen vaikutuksista vesistöihinhttps://peda.net/id/72ff46b06e92025-08-01T08:59:48+03:00https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Suomen järvet ovat matalia, joten niissä on vähän vettä. Tästä syystä vesistöt ovat herkkiä pilaantumaan.https://peda.net/id/73003f8f6e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/y2#top" title="yht_ymp_sauna_shutterstock_42311767_peda_vesi.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/y2:file/thumbnail/9faf8e013019e76d99ad52aab92d1aa21953022a/yht_ymp_sauna_shutterstock_42311767_peda_vesi.jpg" alt="" title="Suomen järvet ovat matalia, joten niissä on vähän vettä. Tästä syystä vesistöt ovat herkkiä pilaantumaan." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Veneily voi vaikuttaa mm. lintujen pesimiseen.https://peda.net/id/7300d8b06e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/b3#top" title="BI7_veneily_98A8207_peda_oh_vesi.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/b3:file/thumbnail/178f267fb0b0f38aa51d85d0da668e2df506b30c/BI7_veneily_98A8207_peda_oh_vesi.jpg" alt="" title="Veneily voi vaikuttaa mm. lintujen pesimiseen." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Patoaminen on estänyt mm. vaelluskalojen liikkumisen. Imatrankoski, joka on padottu vesivoiman tuottamiseksi.https://peda.net/id/73016d2b6e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/b1v#top" title="BI7_pato_imatrankoski_oharma_98A0339_peda (1)_vesi.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/b1v:file/thumbnail/da6f1a1c102ead67751d0d223c228a7337091a0a/BI7_pato_imatrankoski_oharma_98A0339_peda%20%281%29_vesi.jpg" alt="" title="Patoaminen on estänyt mm. vaelluskalojen liikkumisen. Imatrankoski, joka on padottu vesivoiman tuottamiseksi." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Jäteveden puhdistus on vesien suojelulle välttämätöntä. Esiselkiytysaltaissa kiinteän aineksen annetaan painua pohjaan.https://peda.net/id/7301fbca6e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/e#top" title="Esiselkiytysallas_vesi_esa_harma.JPG" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/e:file/thumbnail/314da4f79c3aaaaa1e3f11abb3ab0a5501f86b49/Esiselkiytysallas_vesi_esa_harma.JPG" alt="" title="Jäteveden puhdistus on vesien suojelulle välttämätöntä. Esiselkiytysaltaissa kiinteän aineksen annetaan painua pohjaan." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Sinilevää Itämerellä. Satelliittikartassa erottuvat mm. Gotlannnin saari ja aivan kuvan yläosassa Ahvenanmaa ja Suomen etelärannikkoa. Sinilevän runsaat esiintymiset johtunevat ihmisen aiheuttamista ravinnepäästöistä.https://peda.net/id/730285ac6e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/s1v#top" title="sinileva_nasa (1)_Vesi.JPG" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/s1v:file/thumbnail/e0a886b60cd02f77e7a991f8c9f09312f37d0a2f/sinileva_nasa%20%281%29_Vesi.JPG" alt="" title="Sinilevää Itämerellä. Satelliittikartassa erottuvat mm. Gotlannnin saari ja aivan kuvan yläosassa Ahvenanmaa ja Suomen etelärannikkoa. Sinilevän runsaat esiintymiset johtunevat ihmisen aiheuttamista ravinnepäästöistä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Rehevöitynyt ranta. Monet Suomen matalista järvistä on rehevöitynyt.https://peda.net/id/7303208f6e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/rr#top" title="Rehevöitynyt ranta_vesi_nokia_esa_harma.JPG" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/rr:file/thumbnail/c620f180b8af6541d6c085b4e914de7e5f2b4629/Rehev%C3%B6itynyt%20ranta_vesi_nokia_esa_harma.JPG" alt="" title="Rehevöitynyt ranta. Monet Suomen matalista järvistä on rehevöitynyt." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Rehevöitymisen seurauksena mm. kelluslehtiset runsastuvat. Rehevöityminen johtuu usein maatalouden ravinnepäästöistä.https://peda.net/id/7303ae7a6e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/b2#top" title="BI7_reheva_joki__98A6244_peda_oh_vesi.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/b2:file/thumbnail/cbc6cd4c9d2106ae1af2be2cfeb13c88e84a6fa7/BI7_reheva_joki__98A6244_peda_oh_vesi.jpg" alt="" title="Rehevöitymisen seurauksena mm. kelluslehtiset runsastuvat. Rehevöityminen johtuu usein maatalouden ravinnepäästöistä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Hoitokalastuksessa pyydystetään järvestä paljon kaloja, joiden mukana järvestä poistuu ravinteita. Kalastus kohdistuu lajeihin, jotka pohjaa pöyhiessään vapauttavat ravinteita järven pohjasta.https://peda.net/id/7304756d6e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/y#top" title="yht_ymp_shutterstock_18115861_hoitokalastus_peda_vesi.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/y:file/thumbnail/88cd39e955c6d666589cd4a8a60f6ef3b32a0ae6/yht_ymp_shutterstock_18115861_hoitokalastus_peda_vesi.jpg" alt="" title="Hoitokalastuksessa pyydystetään järvestä paljon kaloja, joiden mukana järvestä poistuu ravinteita. Kalastus kohdistuu lajeihin, jotka pohjaa pöyhiessään vapauttavat ravinteita järven pohjasta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Suojavyöhyke voi vähentää ravinteiden valumista vesistöön, mikäli se on riittävän leveä. Kuvan suojavyöhyke on kapea.https://peda.net/id/730809e06e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/b#top" title="BI7_suojavyohyke_shutterstock_103896557_peda_vesi.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/vesien-suojelu/kiv2/b:file/thumbnail/d8930b7faea871c16fbf261e632ecac588530358/BI7_suojavyohyke_shutterstock_103896557_peda_vesi.jpg" alt="" title="Suojavyöhyke voi vähentää ravinteiden valumista vesistöön, mikäli se on riittävän leveä. Kuvan suojavyöhyke on kapea." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00