16.3 Kuvagalleria: Elämän kehityksen alkuvaiheet ja maailmankaudethttps://peda.net/id/72c649da6e92025-08-01T08:59:48+03:00https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Kemiallinen evoluutio. Ennen elämän kehittymistä alkumaapallolla kehittyi alkuaineista ja pienistä molekyyleistä hiiilyhdisteitä, kuten aminohappoja.https://peda.net/id/72c804656e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/ke#top" title="alkumaapallo-taitto.png" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/ke:file/thumbnail/9a0058182229e21457a96216c190871956230dd1/alkumaapallo-taitto.png" alt="" title="Kemiallinen evoluutio. Ennen elämän kehittymistä alkumaapallolla kehittyi alkuaineista ja pienistä molekyyleistä hiiilyhdisteitä, kuten aminohappoja." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Maailmankaudet eivät jakaannu samanpituisiin kausiin: esimerkiksi elämän esiaika on lähes 50 kertaa pidempi ajanjakso kuin elämän uusi aika. Diagrammissa on esitetty suhteellinen maailmankausien pituus toisiinsa verrattuna sekä maailmankausien pituus miljoonina vuosina.https://peda.net/id/72c891606e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/mejskeeeol5kpakeuado#top" title="elaman-maailmakaudet-slide.png" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/mejskeeeol5kpakeuado:file/thumbnail/3ffc1564e152cb9753d055ddf74e7c342c939636/elaman-maailmakaudet-slide.png" alt="" title="Maailmankaudet eivät jakaannu samanpituisiin kausiin: esimerkiksi elämän esiaika on lähes 50 kertaa pidempi ajanjakso kuin elämän uusi aika. Diagrammissa on esitetty suhteellinen maailmankausien pituus toisiinsa verrattuna sekä maailmankausien pituus miljoonina vuosina." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Maailmankaudet eivät jakaannu samanpituisiin kausiin: esimerkiksi elämän esiaika on lähes 50 kertaa pidempi ajanjakso kuin elämän uusi aika. Diagrammissa on esitetty suhteellinen maailmankausien pituus toisiinsa verrattuna sekä maailmankausien pituus miljoonina vuosina.https://peda.net/id/72c90fe76e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/mejskeeeol5kpakeuado2#top" title="evoluutio_elamankaudet_piirakka_jmutanen_eoppi_1410_peda.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/mejskeeeol5kpakeuado2:file/thumbnail/6a5f5e40f6cd0cf606dcda54ecd7a880df1a6dcb/evoluutio_elamankaudet_piirakka_jmutanen_eoppi_1410_peda.jpg" alt="" title="Maailmankaudet eivät jakaannu samanpituisiin kausiin: esimerkiksi elämän esiaika on lähes 50 kertaa pidempi ajanjakso kuin elämän uusi aika. Diagrammissa on esitetty suhteellinen maailmankausien pituus toisiinsa verrattuna sekä maailmankausien pituus miljoonina vuosina." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Syanobakteerit ovat yhteyttämiskykyisiä bakteereja, joiden ajatellaan olevan viherhiukkasten edeltäjiä. Ns. sinileväkukinnot ovat itse asiassa syanobakteeriesiintymiä.https://peda.net/id/72c995586e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/soybjaovensoias#top" title="levat_sinileva_sveistola_eoppi_1374_peda.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/soybjaovensoias:file/thumbnail/4f0d12a5b8b4b9a26d28c4f2f3161bb00218b86f/levat_sinileva_sveistola_eoppi_1374_peda.jpg" alt="" title="Syanobakteerit ovat yhteyttämiskykyisiä bakteereja, joiden ajatellaan olevan viherhiukkasten edeltäjiä. Ns. sinileväkukinnot ovat itse asiassa syanobakteeriesiintymiä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Stromatoliitit ovat muinaisista syanobakteereista muodostuneita kerrostumia. Ne kuuluvat vanhimpiin tunnettuihin fossiileihin.https://peda.net/id/72cacdbb6e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/somsmknkvtf#top" title="evoluutio_stromatoliitti_shutterstock_88525036_peda.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/somsmknkvtf:file/thumbnail/ceb028b0f6d9b794a2ec7b219322ce64339b45c0/evoluutio_stromatoliitti_shutterstock_88525036_peda.jpg" alt="" title="Stromatoliitit ovat muinaisista syanobakteereista muodostuneita kerrostumia. Ne kuuluvat vanhimpiin tunnettuihin fossiileihin." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Aitotumaisen kasvisolun synty ns. endosymbioositeorian mukaanhttps://peda.net/id/72ccc8886e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/aksnem#top" title="endosymbioositeoria-slide.png" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/aksnem:file/thumbnail/297b1ef3da3f7998b153540c42fed98f26537747/endosymbioositeoria-slide.png" alt="" title="Aitotumaisen kasvisolun synty ns. endosymbioositeorian mukaan" class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Monisoluisuus ja suvullinen lisääntyminen olivat merkittäviä käännekohtia evoluutiossa. Suvullinen lisääntyminen mahdollistaa perinnöllisen muuntelun määrän kasvun. Munasolu ja siittiöitä.https://peda.net/id/72cd53c86e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/mjslomkeslmpmmkmjs#top" title="ihminen_hedelmoitys_shutterstock_48568672_peda.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/mjslomkeslmpmmkmjs:file/thumbnail/43a83b505497435109936bc4551a029d5469389a/ihminen_hedelmoitys_shutterstock_48568672_peda.jpg" alt="" title="Monisoluisuus ja suvullinen lisääntyminen olivat merkittäviä käännekohtia evoluutiossa. Suvullinen lisääntyminen mahdollistaa perinnöllisen muuntelun määrän kasvun. Munasolu ja siittiöitä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00Monisoluisuus mahdollisti solujen erilaistumisen. Kuvassa merisiilin alkio (8-soluvaihe).https://peda.net/id/72cdde4d6e92025-08-01T08:59:48+03:00<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/mmsekma8s#top" title="evoluutio_merisiili_8_solu_sveistola_eoppi_1382_peda.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/7-lk/vedetb/ebiologia-72/16-evoluutio/keka2/mmsekma8s:file/thumbnail/9ff7d41a1e6c172d86875e702c52cb71d7947111/evoluutio_merisiili_8_solu_sveistola_eoppi_1382_peda.jpg" alt="" title="Monisoluisuus mahdollisti solujen erilaistumisen. Kuvassa merisiilin alkio (8-soluvaihe)." class="thumbnail" loading="lazy"/></a>2025-08-01T08:59:48+03:00