https://peda.net/id/720c8ec 2014-09-01T12:00:39+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4d8071e43 2014-09-18T08:55:53+03:00 <a href="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa/99kt3-gif2#top" title="99kt3.gif"><img src="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa/99kt3-gif2:file/photo/451dc578bfc5aa1fb45b3327362d2bda33a90aff/99kt3.gif" alt="" title="99kt3.gif" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <a href="http://opetus.tv/ylakoulu/metallien-kemia/sahkokemia/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">video</a> 2014-09-18T08:54:50+03:00 https://peda.net/id/ba62bcd03 2014-09-19T08:59:02+03:00 <a href="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa2/norm_pot-gif#top" title="norm_pot.gif"><img src="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa/s%C3%A4hk%C3%B6kemiaa2/norm_pot-gif:file/photo/fa1b63417baaf864b24359015795987612d00646/norm_pot.gif" alt="" title="norm_pot.gif" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <br/> <b>Sähkökemia</b><span> on </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Fysikaalinen_kemia" title="Fysikaalinen kemia" rel="nofollow ugc noopener">fysikaalisen kemian</a><span> osa-alue, joka tutkii </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Hapetus" title="Hapetus" rel="nofollow ugc noopener">hapettumis</a><span>-</span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelkistys" title="Pelkistys" rel="nofollow ugc noopener">pelkistymis</a><span>-ilmiöitä, joissa kuluu tai syntyy sähkö</span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Energia" title="Energia" rel="nofollow ugc noopener">energiaa</a>.<br/> <span>Metallien halukkuus luovuttaa elektroneja vaihtelee </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Metallien_s%C3%A4hk%C3%B6kemiallinen_j%C3%A4nnitesarja" title="Metallien sähkökemiallinen jännitesarja" rel="nofollow ugc noopener">sähkökemiallisen jännitesarjan</a><span> mukaisesti. Epäjalot metallit luovuttavat elektroneja helposti, mutta jalot metallit heikosti. Tätä metallien ominaisuutta käytetään sähkövirran synnyttämiseen paristossa.</span><br/> <br/> 2014-09-19T08:56:41+03:00