<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Aleksanteri Suuri</title>
<id>https://peda.net/id/71888eb0991</id>
<updated>2020-05-18T18:08:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/71888eb0991:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/aleksanteri-suuri#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Aleksanteri Suuri</title>
<id>https://peda.net/id/fa5d5cd8991</id>
<updated>2020-05-18T22:20:24+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/aleksanteri-suuri/aleksanteri-suuri#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Lue teksti&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;• &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=c5AOj7yki5c&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aleksanteri III, lisänimeltään Suuri&lt;/a&gt;,&lt;/b&gt; syntyi vuonna &lt;b&gt;365 eaa&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;• Tarinoiden mukaan &lt;b&gt;Aleksanterin syntymäyönä&lt;/b&gt; kuuluisa &lt;a href=&quot;https://www.google.fi/maps/place/Artemiin+temppeli/@37.9495785,27.3639125,3a,75y,90t/data=!3m8!1e2!3m6!1sAF1QipOjLnls5P_lh2BbiGSUaDVfND53bi0AuwTVD6Qi!2e10!3e12!6shttps:%2F%2Flh5.googleusercontent.com%2Fp%2FAF1QipOjLnls5P_lh2BbiGSUaDVfND53bi0AuwTVD6Qi%3Dw203-h135-k-no!7i2896!8i1936!4m7!3m6!1s0x14b94d56fca57281:0xfaa6e359607f4524!8m2!3d37.9495785!4d27.3639125!14m1!1BCgIgAQ?hl=fi&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;b&gt;Artemiin temppeli Efesoksessa&lt;/b&gt;&lt;/a&gt; &lt;b&gt;tuhoutui tulipalossa&lt;/b&gt;. Papit uskoivat, että se oli merkki siitä, että koko &lt;b&gt;itä eli orientti&lt;/b&gt; syttyisi tuleen. Aleksanterin valloitusretket idässä toteuttivat tarun ennustuksen. &lt;br/&gt;&#10;• Aleksanterin opettajana toimi kuuluisa kreikkalainen &lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ijak/1ttjtk/kk&quot; rel=&quot;noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;b&gt;filosofi Aristoteles&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;. &lt;br/&gt;&#10;• Aleksanteri nimitettiin sijaishallitsijaksi, kun &lt;b&gt;isä kuningas Filippos&lt;/b&gt; lähti matkalle. Aleksanteri hyökkäsi välittömästi kapinoivien traakialaisten kimppuun ja voitti heidät. Nuoren sotapäällikön maine alkoi kasvaa. &lt;br/&gt;&#10;• Aleksanterista tuli &lt;b&gt;Makedonian kuningas 20-vuotiaana&lt;/b&gt;, kun yksi hänen henkivartijoistaan &lt;b&gt;surmasi kuningas Filippoksen&lt;/b&gt;. Jotkut tutkijat ovat epäilleet, että Aleksanteri olisi surmauttanut isänsä. &lt;br/&gt;&#10;• Aleksanteri voitti &lt;b&gt;Persian kuninkaan Dareios III joukot ja valloitti Babylonin&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;• Aleksanteri jatkoi sotaretkeä &lt;b&gt;kauas Intiaan&lt;/b&gt;. Hän kääntyi takaisin vasta, kun sotajoukot eivät suostuneet etenemään enää kauemmas. &lt;br/&gt;&#10;• Aleksanterin armeijaan kuului &lt;b&gt;noin 35 000 sotilasta&lt;/b&gt;. Jalkaväen sotilailla oli pitkät keihäät ja he muodostivat ”&lt;b&gt;liikkuvan linnoituksen&lt;/b&gt;”, jonka keihäsrivistöjä oli vaikea ohittaa. Ratsuväki teki kiilamaisessa muodostelmassa nopeilla liikkeillä iskuja vihollisen sivustaan. &lt;br/&gt;&#10;• Tarinoiden mukaan &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Fryygia#/media/Tiedosto:V%C3%A4h%C3%A4-Aasia-300-luku-eaa.jpg&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Gordionin&lt;/a&gt; &lt;/b&gt;&lt;a href=&quot;https://theworldofalexanderthegreat.wordpress.com/2012/09/26/gordionin-solmu-2/&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kaupungissa oli solmu&lt;/a&gt;, jota olisi mahdoton avata. Uskottiin, että solmun avaajasta tulisi &lt;b&gt;Aasian hallitsija&lt;/b&gt;. Aleksanteri avasi solmun &lt;b&gt;miekaniskulla.&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;• Paluumatkalla &lt;b&gt;Aleksanteri sairastui korkeaan kuumeeseen&lt;/b&gt;, jota nykyisin epäillään malarian aiheuttamaksi. Hän kuoli 32-vuotiaana. Valtataisteluissa &lt;b&gt;Makedonia jaettiin kolmeen osaan&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;• Kreikkalaisen ja itämaisen kulttuurin yhdistyessä &lt;b&gt;antiikin Kreikan aikakausi päättyi ja hellenistinen aikakausi alkoi&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Katso animaatio&lt;/strong&gt; &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=jiFnW-QeSgs&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aleksanteri Suuri 1/2&lt;/a&gt; &lt;/b&gt;(14:31 minuuttia)&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Katso animaatio&lt;/strong&gt; &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=u7nNUqt4LYM&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Aleksanteri Suuri 2/2&lt;/a&gt; &lt;/b&gt;(09:41 minuuttia)</content>
<published>2020-05-18T18:19:33+03:00</published>
</entry>


</feed>