https://peda.net/id/7179a852746 2025-08-08T17:39:08+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/717a6e6a746 2020-03-29T16:54:32+03:00 Vedessä elää runsaasti selkärangattomia eläimiä. Olemme oppineet asioita jo kahdesta vesiselkärangattomasta: simpukasta ja ravusta. Nyt on tarkoitus oppia lisää veden pikku eläimistä.<br/> <br/> Eläimet voidaan luokitella erilaisiin ryhmiin. Vedessä elää mm. matoja, nilviäisiä ja niveljalkaisia. Niveljalkaisilla on nimensä mukaisesti nivelikkäät jalat. Tähän ryhmään kuuluvat äyriäiset, hyönteiset ja hämähäkit. Ne voi erottaa toisistaan jalkojen lukumäärän perusteella.<br/> <br/> <b>Hyönteisillä</b> on 3 paria jalkoja.<br/> <b>Hämähäkkieläimillä</b> on 4 paria jalkoja.<br/> <b>Äyriäisillä</b> on yli 5 paria jalkoja. 2025-08-08T17:39:08+03:00 https://peda.net/id/717b307c746 2020-03-27T16:45:27+02:00 <p>Veteen on liuennut happea. Monilla vedessä elävillä eläimillä on <b>kidukset</b>. Kiduksien avulla vedessä elävä eläin ottaa happea vedestä. Esimerkiksi rapu, simpukka ja kalat hengittävät kiduksilla.<em></em><br/> <span class="right small"><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/7-lk22/mv2/v3ad2/ltvh/036-002-jpg#top" title="036-002.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/7-lk22/mv2/v3ad2/ltvh/036-002-jpg:file/photo/6e32188bad2967fc0f9aa439c4d6b79c1aeb01eb/036-002.JPG" alt="" title="036-002.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Monet madot ottavat happea vedestä suoraan<b> ihon läpi</b>. Tälläisiä ovat esimerkiksi jouhimato ja juotikas (kuvassa).</p> <p>Osa hyönteisistä käyttää ilmassa olevaa happea, sillä niillä ei ole kiduksia. Ne käyvät hakemassa <b>happea pinnalta</b>. Esimerkiksi sukeltajakuoriainen työntää peräpäänsä pinnalle ja ottaa ilmaa siipiensä alle. Vesiskorpionilla on peräpäässään hengitysputki, jolla se hengittää pinnalta.<br/> <br/> Myös vesinisäkkäät, kuten hylje ja saukko, käyvät hakemassa happea pinnalta. Ne hengittävät <b>keuhkoilla</b>.<br/> <br/> Vesihämähäkillä on hyvin erikoinen tapa saada happea. Se kutoo vesikasveihin verkon ja hakee verkkoon ilmaa pinnalta. Verkkoon muodostuu eräänlainen sukelluskello eli <b>iso ilmakupla</b>. Vesihämähäkki menee kuplan sisään ja hengittää siellä ilmaa.</p> 2025-08-08T17:39:08+03:00 https://peda.net/id/717d797f746 2020-03-27T16:24:16+02:00 <b>Katso video vesieläinten hengittämisestä.</b><br/> <br/> Tarinoita järviltä: <a href="https://areena.yle.fi/1-2185463" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b>Hengittäminen vedessä</b></a> (4 min) 2025-08-08T17:39:08+03:00