<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/533/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Lauta- ja pirtanauhat</title>
<id>https://peda.net/id/7042abfcb82</id>
<updated>2019-08-06T12:42:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/7042abfcb82:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/sk/vpl/ljp2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Lauta- ja pirtanauhat</title>
<id>https://peda.net/id/b38e2c18b7a</id>
<updated>2019-08-05T22:42:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/sk/vpl/ljp2/ljp#top" />
<content type="html">Lautanauhoja on Suomessakin tehty jo tuhansien vuosien ajan. Laudoilla kutominen on ikivanha tapa tehdä kangasta. Jo ennen kuin kangaspuilla osattiin kutoa kangasta, voitiin laudoilla tehtyjä suikaleita ommella yhteen leveämmäksi kankaaksi. Suomen vanhin säilynyt lautanauhafragmentti on ajoitettu vuodelle 500 jKr. Vuosien 500-1300 aikana lautanauhoista kehittyi uskomattoman upeita taidonnäytteitä. Euran muinaishaudan tekstiilifragmenteissa vuodelta 1050 on ollut kolmiväristä hienoa lautanauhaa hameen helmassa (kuvassa kansallismuseon hautarekonstruktiota, kuva Sara Niini)&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/sk/vpl/ljp2/ljp/m23#top&quot; title=&quot;maaliskuu 2019 337.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/sk/vpl/ljp2/ljp/m23:file/photo/431c361c0d4722d87ce5d1a824c5be1d93145d40/maaliskuu%202019%20337.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;maaliskuu 2019 337.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Villaiset miesten turkinvyöt tai markkinavyöt olivat vaurauden tunnus, ja mitä enemmän kuvioita nauhaan saatiin, sitä parempi. Kuvassa Suomen käsityömuseon kokoelmia Jyväskylässä (kuva Sara Niini)&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/sk/vpl/ljp2/ljp/k7#top&quot; title=&quot;kesajuttuja16 727.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/sk/vpl/ljp2/ljp/k7:file/photo/3093e9bc202367cf6ee1bc6f9e152798a713753e/kesajuttuja16%20727.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;kesajuttuja16 727.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Lautanauhojen tekemiseen tarvitaan 3-6 kulmaisia levyjä, joissa on kulmissa reiät. Levyjä käännellen saadaan aikaan kuvio, kun kude- ja loimilanka ovat erivärisiä. Eri lautoja käännellään eri tahtiin, jolloin monimutkaisetkin kuviot tulevat näkyviin. Alla kuvassa nelikulmaiset laudat ja 1980-luvun ja 2010-luvun ohjekirjat, joista uudemman ohjeella voi olla paljon helpompi kutoa vaikeakin nauha. Nauhoissa käytettiin paljon punaista väriä, jonka katsottiin suojelevan karjaa (kuva sara Niini)&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/sk/vpl/ljp2/ljp/img_4964-jpg#top&quot; title=&quot;IMG_4964.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/sk/vpl/ljp2/ljp/img_4964-jpg:file/photo/391d3f504350df7e1157c25d0a17e94e66f959aa/IMG_4964.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_4964.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Toinen samantapainen, mutta eri tekniikalla valmistettu nauha on pirtanauha. Pirtanauhaa varten tarvitaan nauhapirta, joka on paljon pienempi kuin kangaspuiden pirta, mutta jolla nauha kudotaan ja kuvio poimitaan kuten kangaspuissa. Kuvassa alla on 1800-luvun puolivälissä tehty puinen pirta, 1980-luvun ohjekirja ja Sara Niinin silloin harjoituksena tekemä villainen nauha. &lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/sk/vpl/ljp2/ljp/img_4962-jpg#top&quot; title=&quot;IMG_4962.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/sk/vpl/ljp2/ljp/img_4962-jpg:file/photo/5d075bec6432367db33175ee291af4d66ae56597/IMG_4962.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_4962.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pirtanauhoja tehtiin erityisesti 1800-luvulla päänauhoiksi, sukkanauhoiksi, vöiksi ja jalkineiden siteiksi. Aina 1930-luvulle asti Suomessa oli ihan ammattimaisia nauhankutojía,ja niitä vietiin ulkomaille asti. Häätapoihin kuului tietyillä alueilla se, että morsian lahjoittaa nauhoja kaikille uusille sukulaisille ikäänkuin työnäytteenään. &lt;br/&gt;&#10;1900-luvun kuluessa nauhojen tekemisen taito melkein katosi, mutta on viimeisten kymmenien vuosien aikana elpynyt mm. keskiaikaharrastuksen myötä.</content>
<published>2019-08-05T20:51:50+03:00</published>
</entry>


</feed>