https://peda.net/id/6f89f0c8846 2023-11-16T11:59:33+02:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/fc53c948846 2023-11-16T12:40:32+02:00 <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Päärakennus<br/> <br/> Kauppilan päärakennus on muistin mukaan rakennettu nykyiselle paikalle 1880- luvulla silloisen isännän Juho Heikin toimesta. Talon nykyinen keittiö on kuitenkin ollut jo ennen sitä. Päärakennuksessa on porstua, kyökki, pirtti ja kaksi kamaria. Asiakirjat eivät kerro kuka keittiö osan on rakentanut ja milloin. Tila on säilynyt harvinaisen hyvin 1900-luvun alun talonpoikaisympäristö. Perinteinen hämäläinen umpipiha talousrakennuksineen on yhä nähtävissä. </span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"--> Kauppilan tilan historia tunnetaan 1600-luvulle asti. Taloa asutti tiettävästi kolme ratsumestaria. Vuonna 1761 tilan omistajaksi tuli Kauppilan suku. Nykyinen komea päärakennus on valmistunut 1880-luvulla. Kaikesta näkee, miten Kauppila on ollut aikoinaan vauras maatila. Neliöitä ja huoneita on runsaasti. Niitä on tarvittukin, sillä Kauppilan perheeseen, Juho Heikille ja Maria</span> <span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Justiina</span> <span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Josefintyttärelle, syntyi 1800-luvulla neljätoista lasta. Näistä kymmenen selvisi aikuisikään asti ja lopulta seitsemän sisarusta jäi kotiin asumaan sekä hoitamaan tilaa. </span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Pitkässä päärakennuksessa on esillä runsaasti vanhoja huonekaluja, tarve- ja työkaluja, joita on käytetty tilan arjessa. Osa esineistä on talon omia ja osa on saatu muualta lahjoituksina. Pihapiirin navetta on ulkoapäin alkuperäisen näköinen, mutta sisätilat on kunnostettu yhteistilaisuuksia varten. Kauppilan tilan kunnostustöistä ison osan on tehnyt Humppilan Eläkeliitto. </span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> <span class="medium"><a href="https://peda.net/humppila/perusopetus/humppilan-yl%C3%A4aste/humppila-150v.-monialainen/kauppilan-talonpoikaismiljoo/kauppilan-historia/paarakennus.jpg#top" title="päärakennus.jpg"><img src="https://peda.net/humppila/perusopetus/humppilan-yl%C3%A4aste/humppila-150v.-monialainen/kauppilan-talonpoikaismiljoo/kauppilan-historia/paarakennus.jpg:file/photo/ce6eb00d6f264258788e231034ca84c4fc8ad9c1/p%C3%A4%C3%A4rakennus.jpg" alt="" title="päärakennus.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Aitat</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Kauppilan pihapiirissä, lähinnä päärakennusta, sijaitseva aitta on kauppilan oma vilja-aitta. Se siirrettiin nykyiselle paikalleen Humppilan Lions clubin toimesta vuonna 1980. Toinen pihapiirin aitoista siirrettiin Väinö Sulosen tontilta vuonna 1991, koska se olisi tuhoutunut kevyenliikenteenväylän rakentamisen yhteydessä.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> <span class="medium"><a href="https://peda.net/humppila/perusopetus/humppilan-yl%C3%A4aste/humppila-150v.-monialainen/kauppilan-talonpoikaismiljoo/kauppilan-historia/aitta.jpg#top" title="aitta.jpg"><img src="https://peda.net/humppila/perusopetus/humppilan-yl%C3%A4aste/humppila-150v.-monialainen/kauppilan-talonpoikaismiljoo/kauppilan-historia/aitta.jpg:file/photo/af8f6e784fd20f51f332598d19495dbb1e4929c8/aitta.jpg" alt="" title="aitta.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Tuulimylly</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Kauppilan pihapiirissä on tuulimylly joka on saatu lahjoituksena Esko Mäkelältä vuonna 1981, jolloin se myös siirettiin nykyiselle paikalleen. Mylly on tulevaisuudessa tarkoitus siirtää kauppilantien toiselle puolelle lammen rantaan.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Myllyn on rakentanut Oskari Palonperä tilalleen murolle V.1928-29</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Tyyliltään se on Hollantilais eli mamsellimylly. Se muistuttaa 1800 luvun säätyläisneuvoa. Mamsellimylly on saanut nimen 1800 luvulla.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Tuulimyllyn siivet on korjattu 1940-1950-luvulla. </span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> <span class="medium"><a href="https://peda.net/humppila/perusopetus/humppilan-yl%C3%A4aste/humppila-150v.-monialainen/kauppilan-talonpoikaismiljoo/kauppilan-historia/tuulimylly.jpg#top" title="tuulimylly.jpg"><img src="https://peda.net/humppila/perusopetus/humppilan-yl%C3%A4aste/humppila-150v.-monialainen/kauppilan-talonpoikaismiljoo/kauppilan-historia/tuulimylly.jpg:file/photo/83d1259b52325490494e0170f019d5a00c0d48ab/tuulimylly.jpg" alt="" title="tuulimylly.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span></span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Navetta</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Kuten useammissa maataloissa oli Kauppilassakin paljon kotieläimiä saatiin kesäkuukausina maitoa ja ympäri vuoden lannoitetta. lampaat takasivat villan saannin talven kudontatöitä varten. Kanat turvasivat omalta osaltaan tilan omavaraista ruokataloutta. Tilalla oli myös useita hyvinhoidettuja, komeita hevosia, joiden avulla saatiin tehtyä monia raskaita töitä. Niitä käytettiin vetojuhtina pelto- ja metsätöissä. Hevoskärryjen kyydissä hoituivat myös monet kaupunki- ja asiointimatkat. Kauppilan sisarukset hoitivatkin pakolliset asiansa mieluummin oman kylän ulkopuolella esimerkiksi Loimaalla tai Turussa.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Tilan eläinsuojista ei ole säilynyt muuta kuin suuri hirsinen navetta. Siellä talvensa viettivät lehmät, lampaat ja kanat. Keväällä lehmät ja lampaat päästettiin ulos laitumelle, josta ne saivat itse etsiä ravintonsa koko kesän ajan. Johtajalehmällä, kellokkaalla oli kaulassaan kello, jonka kalkatusta muu lauma tottui seuraamaan. Iltaisin lehmät ajettiin lypsyä varten aidattuun tarhaan, johon sytytettiin hyttysten katkottamiseksi savuava tuli eli lehmisavu.</span><span><!--filtered attribute: data-ccp-props="{"201341983":0,"335559739":160,"335559740":259}"--> </span></p> <p><span><!--filtered attribute: data-contrast="auto"-->Navetan vintillä säilytettiin heiniä ja maatalouskoneita. Tällä hetkellä navetta on ulkoisilta osiltaan säilytetty lähes entisenlaisena, mutta sisäosiltaan se on kunnostettu. Tila on jaettu eri käyttötarpeiden mukaan : suurin osa alakerrasta on juhlasalina, pienempi taideleirien varastotilana ja kolmas puuvarastona. Navetan vintissä on suuri määrä vanhoja maatalouskoneita, hevosrekiä ym. Uusi navettasilta on valmistunut Eläkeliiton talkootyönä vuonna 2006. <span class="medium"><a href="https://peda.net/humppila/perusopetus/humppilan-yl%C3%A4aste/humppila-150v.-monialainen/kauppilan-talonpoikaismiljoo/kauppilan-historia/navetta.jpg#top" title="navetta.jpg"><img src="https://peda.net/humppila/perusopetus/humppilan-yl%C3%A4aste/humppila-150v.-monialainen/kauppilan-talonpoikaismiljoo/kauppilan-historia/navetta.jpg:file/photo/7dc6d5ff1fa45e330d4e2a983fad71ed4c97c818/navetta.jpg" alt="" title="navetta.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> Lähteet:<br/> <br/> kuvat: Miro Antell<br/> Tiedot: Eeli Ylinen, Aaron Sundholm ja Wiljami Ahola Tiedot hankittu Humppilan lounakirjaston kotiseutuarkistoista.<br/> Tekijät: Miro Antell, Otto Ek, Pauli Eerikäinen, Wiljami Ahola, Eeli Ylinen ja Aaron Sundholm (8lk)<br/> tietovisa: <a href="https://forms.office.com/e/pYuyFaKvX3?origin=lprLink" rel="nofollow ugc noopener">https://forms.office.com/e/pYuyFaKvX3?origin=lprLink</a><br/> <br/> </span></p> 2023-11-16T11:53:25+02:00