https://peda.net/id/6f723d5e6b4 2016-08-26T08:25:00+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/b98c6e5a6b4 2016-08-26T08:27:05+03:00 Tehtävä 1<br/> <br/> Psykologisen tutkimuksen perushaasteena on, että kaikki päätelmät ihmisen<br/> <br/> mielensisäisistä toiminnoista ovat välillisiä ja perustuvat osanottajien omiin<br/> <br/> kuvauksiin ja selityksiin. Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisen omasta psyykkisestä<br/> <br/> toiminnastaan (ajattelu, tunteet, sosiaaliset kokemukset) antamien kuvausten<br/> <br/> ja arviointien luotettavuuteen?<br/> <br/> Ihmisen psyykkisestä toiminnastaan antamien raporttien luotettavuudella tarkoitetaan<br/> <br/> sitä, kuinka yhdenmukaisia psyykkiset kuvaukset ovat yhdestä raportointitilanteesta (tai<br/> <br/> ihmisestä) toiseen ja kuinka käyttökelpoista tietoa ne antavat ihmisen psyykkisen<br/> <br/> toiminnan tutkimukselle. Ihmisten esittämien psyykkisen toiminnan kuvausten<br/> <br/> luotettavuuteen vaikuttavat esimerkiksi<br/> <br/> a) ikä ja kypsyys (lasten kuvaukset vähemmän luotettavia kuin aikuisten);<br/> <br/> b) kokemusten muuttaminen yhdestä tiedon esittämisen muodosta toiseen (visuaalisesta<br/> <br/> kielelliseen);<br/> <br/> c) jälkikäteinen ja viivästetty pikemmin kuin samanaikainen tai nopeasti seuraava<br/> <br/> raportointi;<br/> <br/> d) emotionaalisesti latautuneiden kokemusten värittyminen raportointihetken<br/> <br/> emotionaalisen tilan vaikutuksesta;<br/> <br/> e) psyykkinen tasapaino (kyky tuottaa realistisia psyykkisiä kuvauksia);<br/> <br/> f) toistuvien ja rutiininomaisten versus ainutkertaisten kokemusten välittyminen;<br/> <br/> g) tietämyksen ja asiantuntijuuden taso (oppia tulkitsemaan omaan asiantuntijuusalaan<br/> <br/> liittyviä kokemuksia).<br/> <br/> Vaikka ihmisten kuvaukset omista kokemuksistaan olisivat monessa suhteessa<br/> <br/> epäluotettavia, ne voivat toimia olennaisena psykologisen tutkimuksen aineistona, jota<br/> <br/> tutkijat analysoivat, tulkitsevat ja erittelevät. Terapiatyössä haarukoidaan kokemusten<br/> <br/> psyykkistä merkitystä toistuvissa istunnoissa, joiden kautta syntyy asteittain kuva<br/> <br/> kyseisen henkilön mielentilasta. Psykologisissa tutkimuksissa on usein monia osanottajia<br/> <br/> tai osanottajaryhmiä, joiden kuvausten yhdenmukaisuuksien tai eroavuuksien<br/> <br/> tutkimuksella on tärkeä merkitys. Tiedon kerääminen täsmällisiin kysymyksiin<br/> <br/> kontrolloiduissa oloissa, strukturoidut kysymykset ja reaktioaikojen mittaaminen<br/> <br/> saattavat parantaa tutkimuksen luotettavuutta. Ansiokkaassa vastauksessa<br/> <br/> luotettavuutta voidaan käsitellä suhteessa pätevyyteen (validiteettiin), vaikka tehtävässä<br/> <br/> ei sitä suoraan kysytä.<br/> <br/> 3 p. Vastauksessa esitetään joitakin oikeaan osuvia ajatuksia tutkimushenkilöiden<br/> <br/> psyykkisten kuvausten ja selitysten luotettavuudesta. Vastaus osoittaa kokelaan<br/> <br/> ymmärtävän auttavasti, miksi psyykkisten raporttien luotettavuus on ongelma<br/> <br/> psykologisessa tutkimuksessa.<br/> <br/> 5 p. Vastauksessa esitetään monipuolinen ja syvällinen analyysi ihmisten psyykkisten<br/> <br/> kuvausten luotettavuuteen vaikuttavista tekijöitä. Ansiokkaassa vastauksessa käsitellään<br/> <br/> kokonaisvaltaisella ja syvällisellä tavalla sitä, kuinka psykologisessa tutkimuksessa<br/> <br/> pyritään ylittämään psyykkisten kuvausten luotettavuuteen liittyviä rajoituksia.<br/> <br/> Tehtävänannossa mainitaan tieteellinen tutkimus ensimmäisessä lauseessa, mutta itse<br/> <br/> tehtävälauseessa ei mainita tutkimuskontekstia. Tästä syystä on hyväksyttävä myös<br/> <br/> sellaiset vastaukset, joissa opiskelija tarkastelee itseä koskevien kuvausten<br/> <br/> epätarkkuutta muissa asiayhteyksissä (esim. ongelmanratkaisun kulun kuvaaminen tai<br/> <br/> omien tunteiden erittely jollakin hetkellä). Tiedekäsitteiden käyttö on ansio, mutta ei<br/> <br/> vaatimus.<br/> <br/> Mahdollisia käsiteltäviä näkökulmia YTLn manitsemien lisäksi:<br/> <br/> subjektiivisuus/objektiivisuus<br/> <br/> anonymiteetti<br/> <br/> tulkinta<br/> <br/> sosiaalinen suotavuus<br/> <br/> tilannetekijät<br/> <br/> motivaatio, motiivit (esim. mitä varten tutkimusta tehdään, sen merkitys<br/> <br/> itselle)<br/> <br/> kulttuurin vaikutus<br/> <br/> kysymysten muotoilu ja ymmärtäminen, kieli, kielelliset kyvyt<br/> <br/> vireystila<br/> <br/> tarkkaavaisuuden suuntautuminen<br/> <br/> havaintojen luotettavuus<br/> <br/> skeemat, havaintokehä<br/> <br/> muistin toiminta<br/> <br/> valemuistot<br/> <br/> unet<br/> <br/> metakognitiiviset taidot (vrt. lapset ­ aikuiset)<br/> <br/> aivotoiminnan häiriöt, psyykkinen tasapaino<br/> <br/> minäkäsitys, itsetunto<br/> <br/> aiheen sensitiivisyys<br/> <br/> dynaaminen tiedostamaton, defenssit<br/> <br/> itsereflektio, introspektio<br/> <br/> esim. emootiotutkimus, emootioiden nimeäminen hankalaa<br/> <br/> erilaiset tiedonkeruutavat (monta lisää luotettavuutta; triangulaatio)<br/> <br/> introspektio/kysely/haastattelu/havainnointi/testit ­ käsittely eri<br/> <br/> tiedonkeruutapojen kautta mahdollinen<br/> <br/> 3 p. Vastaaja ymmärtää omasta psyykkisestä toiminnasta annettujen kuvausten<br/> <br/> erityisluonteen ja erittelee joitakin kuvausten luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.<br/> <br/> Vastaus ei pohjaudu pelkästään arkielämän esimerkkeihin, vaan sitä on pyritty<br/> <br/> käsittelemään psykologisesti, esim. psykologian käsitteitä löytyy edes jonkin verran.<br/> <br/> 5 p. Asiaa on tarkasteltu useammasta eri näkökulmasta. Vastauksessa on esimerkiksi<br/> <br/> eritelty sitä, milloin kuvaukset ovat erityisen epäluotettavia ja missä tilanteissa<br/> <br/> kuvauksia voidaan kuitenkin pitää riittävän luotettavina esimerkiksi tieteellisen<br/> <br/> tutkimuksen kannalta. On mahdollista vertailla esim. behaviorismia ja kognitiivista tai<br/> <br/> psykoanalyyttista näkökulmaa.<br/> <br/> <br/> Tehtävä 2.<br/> <br/> a) Ma a rittele, mita tarkoitetaan attribuutioilla. (2 p.)<br/> <br/> b) Pohdi yksilo n omaksuman attribuutiotyylin vaikutusta ha nen<br/> <br/> suhtautumiseensa epäonnistumiseen esimerkiksi pa a sykokeessa. (4 p.)<br/> <br/> a) 2p. Vastauksessa osataan määritellä selkeästi, mitä attribuutiolla tarkoitetaan,<br/> <br/> mukaan lukien sisäisen ja ulkoisen attribuution erottaminen toisistaan.<br/> <br/> b) 4 p. Vastauksessa eritellään oivaltavasti oppilaitoksen pääsykokeessa<br/> <br/> epäonnistumiseen liittyviä sisäisiä ja ulkoisia attribuutioita. Vastauksessa ymmärretään,<br/> <br/> että attribuutioilla on tärkeä rooli siinä, kuinka yksilö selittää menestymiseen ja<br/> <br/> epäonnistumiseen liittyviä tekijöitä, ja että attribuutiot voivat tämän kautta merkittävästi<br/> <br/> vaikuttaa hänen toimintansa ja kehitykseensä. Vastauksessa pohditaan sisäisten ja<br/> <br/> ulkoisten attribuutioiden eroa pääsykoetilanteeseen liittyvän epäonnistumisen<br/> <br/> selittämisessä. Sisäiset tekijät voivat liittyä esimerkiksi omaan osaamiseen,<br/> <br/> valmistautumiseen, psyykkiseen tilaan ja kyvykkyyteen. Ulkoiset tekijät puolestaan<br/> <br/> voivat liittyä siihen, kuinka paljon oli aikaa valmistautumiseen, kuinka selkeitä olivat<br/> <br/> ohjeet ja materiaalit ja mitä kokeessa loppujen lopuksi kysyttiin. Ihmiset voivat omaksua<br/> <br/> erityisen attribuutiotyylin eli taipumuksen selittää asioita sisäisten tai ulkoisten tekijöiden<br/> <br/> vaikutuksesta. Jos oletetaan epäonnistumiseen johtaneiden sisäisten ja ulkoisten teki-<br/> jöiden olevan pysyviä, tämä saattaa johtaa siihen, että lakkaa yrittämästä. Olennaista<br/> <br/> on, uskooko yksilö pystyvänsä vaikuttamaan tilanteeseen vai ei. Ansiokkaassa<br/> <br/> vastauksessa attribuutioiden tarkastelu voidaan kytkeä muiden psykologisten<br/> <br/> käsitteiden, esimerkiksi minäpystyvyys, yhteyteen. Vahvan minäpystyvyyden varassa<br/> <br/> epäonnistuminen selittyy luontevasti sen perusteella, että valmistautuminen oli<br/> <br/> riittämätöntä, opiskelustrategiat vääriä ja ulkoiset olosuhteet epäedullisia. Heikko<br/> <br/> minäpystyvyys saattaa johtaa siihen, että yksilö syyttää omia kielteisiä ominaisuuksiaan<br/> <br/> ja kyvyttömyyttään epäonnistumisesta. Tämä saattaa johtaa siihen, että hän alentaa<br/> <br/> akateemisia tavoitteitaan.<br/> <br/> Haastetta tehtävän arviointiin tuo se, että kysymys on jaoteltu kahteen osaan.<br/> <br/> a) Attribuutiolla viitataan yksilön tapaan selittää toiminnan syitä. Saadakseen a-<br/> kohdasta 2 p. kokelaan tulee määritellä attribuutio ja sisällyttää määritelmään vähintään<br/> <br/> yksi seuraavista näkökulmista: sisäinen­ulkoinen, pysyvä­väliaikainen, oman­muiden<br/> <br/> toiminnan arviointi, attribuutioerhe tai kytkeä käsite sosiaaliseen kognitioon.<br/> <br/> b) Tulee tarkastella attribuoinnin vaikutusta käytännön tilanteessa. Tehtävänannossa<br/> <br/> annetaan esimerkiksi pääsykokeessa epäonnistuminen, mutta halutessaan kokelas voi<br/> <br/> valita jonkin muunkin epäonnistumisen kuin esimerkkitilanteessa. Hyvässä analyysissä<br/> <br/> hyödynnetään useita näkökulmia.<br/> <br/> Mahdollisia näkökulmia ovat esim.<br/> <br/> sisäinen attribuointi: itsen syyttäminen epäonnistumisesta<br/> <br/> haaste minäpystyvyyden kokemukselle<br/> <br/> vaikutus tavoitteiden asetteluun<br/> <br/> ulkoinen attribuointi: olosuhteiden ja tilanteen syyttäminen epäonnistumisesta<br/> <br/> selittely toimii defenssinä<br/> <br/> suojaa yksilön minäpystyvyyden kokemusta<br/> <br/> pysyvä sisäinen attribuointi: epäonnistumisen selittäminen pysyvillä, sisäisillä<br/> <br/> tekijöillä<br/> <br/> pysyvä ulkoinen attribuointi: suojaa itsetuntoa, mutta voi johtaa epärealistisiin<br/> <br/> käsityksiin itsestä<br/> <br/> attribuutioerheet:<br/> <br/> ihminen suojaa minäkäsitystään selittämällä epäonnistumisiaan ulkoisilla tekijöillä<br/> <br/> masentuneille ihmisille on tyypillistä selittää epäonnistumisia toistuvasti sisäisillä<br/> <br/> tekijöillä<br/> <br/> muiden epäonnistumisia ihminen on taipuvainen selittämään sisäisillä tekijöillä<br/> <br/> toimijan ja tarkkailijan ero<br/> <br/> kulttuurin vaikutus attribuointiin: kollektivistisissa kulttuureissa on tyypillisempää<br/> <br/> selittää epäonnistumisia ulkoisilla tilannetekijöillä, individualistisissa kulttuureissa<br/> <br/> puolestaan sisäisillä tekijöillä<br/> <br/> Opettaja antaa tehtävästä vain yhdet kokonaispisteet. Niitä antaessaan opettajan tulee<br/> <br/> huomioida kokonaisuus. Vahva b­kohta voi kompensoida a­kohdan puutteita – ja<br/> <br/> päinvastoin. Hyvät pisteet saadakseen kokelaan tulee nivoa teoreettiset näkökulmat<br/> <br/> käytännön tilanteiden pohtivaan tarkasteluun.<br/> <br/> <br/> Tehtävä 3.<br/> <br/> Joissakin tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että uskonnollisten ja ei-<br/> uskonnollisten ihmisten aivojen rakenteet eroavat toisistaan. Uskonnollisten<br/> <br/> ihmisten aivojen otsalohkot vaikuttavavat olevan suurempia ja hippokampus<br/> <br/> pienempi kuin ei­uskonnollisilla ihmisillä. Mitä sellaisia kognitiivisia eroja<br/> <br/> näiden kahden ryhmän välillä voidaan ajatella olevan, jotka liittyvät näihin<br/> <br/> aivojen rakenteellisiin eroihin?<br/> <br/> Hyvässä vastauksessa esitellään kunkin aivoalueen toimintoja. Otsalohkot liitetään usein<br/> <br/> tarkkaavuuteen, motoriikkaan, kielen tuottamiseen ja toiminnanohjaukseen.<br/> <br/> Vastauksessa voidaan esittää näiden taitojen olevan uskonnollisilla ihmisillä ateisteja<br/> <br/> parempia. Hippokampus liitetään usein uusien asioiden oppimiseen. Vastauksessa<br/> <br/> voidaan ehdottaa uskonnollisten ihmisten olevan tässä ateisteja huonompia.<br/> <br/> Ansiokkaassa vastauksessa voidaan pohtia edelleen ryhmätason tulosten yleistettävyyttä<br/> <br/> yksilötasolle, rakenteellisten löydösten yleistettävyyttä toimintoihin ja vaikkapa sitä,<br/> <br/> ovatko aivotason erot näiden kahden ryhmän välillä syy, seuraus vai liittymätön<br/> <br/> rinnakkaisilmiö uskonnollisuudelle.<br/> <br/> 3 p. Vastauksessa osataan mainita jokin kumpaankin aivoalueeseen liittyvä toiminto<br/> <br/> sekä päätellä oikein ryhmien välisen eron suunta. Suurempi alue yhdistetään usein<br/> <br/> parempaan toimintaan.<br/> <br/> 5 p. Vastauksessa osataan mainita useampia aivoalueisiin liittyviä toimintoja, päätellä<br/> <br/> oikein eron suunta sekä pohtia, kuinka luotettava päätelmä on. Ansiokkaassa<br/> <br/> vastauksessa päätelmän luotettavuutta voidaan pohtia laajemmin.<br/> <br/> Facebook­ryhmässä tehtävänantoon suhtauduttiin hyvin kriittisesti.<br/> <br/> 3 p. Kokelas osaa liittää muutamia seuraavista tehtävistä otsalohkoihin ja<br/> <br/> hippokampukseen ja tekee pari mielekästä tulkintaa yhteydestä uskonnollisuuteen/ei-<br/> uskonnollisuuteen. Vaikka tehtävässä kysytään kognitiivisia eroja, tämän rajauksen<br/> <br/> tarkkaa noudattamista ei vaadita vastauksessa.<br/> <br/> Otsalohkot:<br/> <br/> tunteiden säätelyn perusta, itsekuri<br/> <br/> työmuistin toiminta ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen<br/> <br/> toiminnanohjauksen perusta:<br/> <br/> lasten ja nuorten lyhytjänteisyys ­ aikuisen sisäinen kontrolli<br/> <br/> sosiaalisen vuorovaikutuksen joustavuus<br/> <br/> motorisen toiminnan ohjaus<br/> <br/> persoonallisuus (otsalohkovauriot, esim. Phineas Gage)<br/> <br/> Brocan alue<br/> <br/> Hippokampus:<br/> <br/> tärkeä muistitoiminnoissa, erityisesti tiedon väliaikaisessa varastoinnissa<br/> <br/> ennen aivokuorelle tallentumista<br/> <br/> HM, amnesiat<br/> <br/> hippokampukset sijaitsevat ohimolohkojen sisäosissa<br/> <br/> hitaasti kypsyvä järjestelmä<br/> <br/> avaruudellista muistia vaativa ammatti saattaa kehittää hippokampusta<br/> <br/> osa limbistä järjestelmää, mantelitumake vieressä<br/> <br/> hippokampus osallistuu mantelitumakkeen reaktioiden hillitseminen<br/> <br/> yhteisvaikutusta emotionaalisesti värittyneiden muistojen synty<br/> <br/> ei voi tehdä johtopäätöksiä uskonnollisten ihmisten<br/> <br/> säikähtämistaipumuksesta<br/> <br/> kuinka tulkitaan uskonnollisten ihmisten pienempää hippokampusta<br/> <br/> varsinkin tietopohjaiset asiat kulkevat työmuistista hippokampuksen<br/> <br/> kautta säilömuistiin<br/> <br/> 5 p. Suurempia virheitä välttäen useampia edellisistä.<br/> <br/> Lisäksi paremmin perusteltuja kytkentöjä tehtävänantoon, esim.<br/> <br/> impulssikontrolli, tunteiden hillintä ja tunnollisuus vahvempaa uskonnollisten<br/> <br/> yhteisöjen normeja tarkkaan omaksuneilla, esim. muslimien paasto<br/> <br/> uskonnollisten tekstien jopa sanatarkka muistiin painaminen<br/> <br/> päätöksenteko ja toiminnan suunnittelu pitkällä tähtäimellä aktivoi<br/> <br/> otsalohkoa<br/> <br/> tarkkaavaisuuden kehittyminen esim. meditaatioharjoituksissa aktivoi<br/> <br/> otsalohkoa<br/> <br/> hippokampuksen pienempi koko voi liittyä alhaisempaan koulutustasoon,<br/> <br/> mikä saattaa olla yhteydessä uskonnollisuuteen<br/> <br/> Samoin sellaisten hermoston toimintaan liittyvien seikkojen huomioiminen kuin<br/> <br/> rakenteen koko ei tarkoita samaa kuin hermosolujen toiminnan aktiviteetti<br/> <br/> aivoalueiden toiminnalliset erot ovat yksilöllisiä<br/> <br/> Vastaustyylin ansiot (tulkinnat muotoillaan ehdotuksina eikä faktatietoina) ja yleiset<br/> <br/> psykologiset kytkennät esim. plastisiteettiin, BigFive ­piirteisiin, älykkyyteen, esim.<br/> <br/> tunneäly ja Sternbergin teorian käytännöllinen älykkyys. Ainerajat ylittävä käsittely voi<br/> <br/> myös olla lisäansio<br/> <br/> Kokelaalla on oikeus suhtautua tehtävänantoon rennosti.<br/> <br/> <br/> Tehta va 4.<br/> <br/> Minkälaisia kehityspsykologisia vahvuuksia on 7–12­vuotiaalla koululaisella?<br/> <br/> Vertaissuhteet ovat 7–12­vuotiaille ta rkeita ; he seka osaavat toimia ryhma ssa<br/> <br/> etta pita va t ryhma ssa olemisesta ja yhteisesta tekemisesta . He osaavat<br/> <br/> noudattaa sa a nto ja ja innostuvat monista uusista asioista. Tunteiden sa a tely<br/> <br/> on jo niin kehittynytta , etta ryhma ssa toimiminen onnistuu. Taitojen ja tietojen<br/> <br/> oppiminen on monissa asioissa helpompaa kuin nuorempana tai vanhempana.<br/> <br/> Muistitoiminnot ovat hyvin kehittyneet. Looginen ajattelu ja pa a ttelykyky<br/> <br/> kiinnostavat ja kehittyva t. Moraali kehittyy. 7–12­vuotias tarvitsee viela aikuisen<br/> <br/> apua eika ole viela niin autonominen kuin aikuinen. Ha n on joustava eli kykenee<br/> <br/> yleensa sopeutumaan monenlaisiin tilanteisiin, kunhan ne ovat turvallisia, eli kaverit ja<br/> <br/> opettaja ovat mukana. Lisa ansiona voisi ajatella, etta jos kokelas kirjoittaa<br/> <br/> ka yto songelmista tai oppimisvaikeuksista, ha n osaa puhua niista ta ma n<br/> <br/> kysymyksen kannalta oikeasta na ko kulmasta.<br/> <br/> 3 p. Kokelas on ymma rta nyt kysymyksen oikein, eli ha n ka sittelee<br/> <br/> kehityspsykologisia vah­ vuuksia suhteessa koulunka yntiin oikeanika isilla lapsilla.<br/> <br/> Vastauksessa ka sitella a n muutamaa vahvuutta oikeaan osuvalla tavalla.<br/> <br/> 5 p. Kokelas ka sittelee ta ma nika isen lapsen monitahoisia kehityspsykologisia<br/> <br/> vahvuuksia suhteessa koulunka yntiin ja liitta a ne asianmukaisiin<br/> <br/> kehityspsykologisiin teorioihin ja tutki­ muksiin.<br/> <br/> Tehtävänannossa pyydetään tarkastelemaan 7–12 vuotiaiden koululaisten vahvuuksia,<br/> <br/> mutta tehtävää ei ole rajattu koulunkäyntiin. Tämä tekee vastauksesta vaikeamman<br/> <br/> kohdentaa. Kehityspsykologinen vahvuus ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä eikä sitä<br/> <br/> esiinny lukion oppikirjoissa. Sen voi ymmärtää yksinkertaisesti siltä pohjalta, mitä<br/> <br/> myönteistä on kouluikäisen kehitysvaiheessa. Vertailu muihin ikävaiheisiin on<br/> <br/> mahdollinen tapa rakentaa vastausta.<br/> <br/> Mahdollisia sisältöjä:<br/> <br/> kokelas voi tarkastella kouluikäisen kehitystä esim. sosiaalisten suhteiden<br/> <br/> (vertaissuhteet ja perhesuhteet), tunne­elämän ja persoonallisuuden<br/> <br/> kehityksen, oppimisen ja kognitiivisen kehityksen näkökulmista<br/> <br/> ryhmän jäsenyys, erilaisten roolien harjoittelu<br/> <br/> oppiminen ja uusien haasteiden selättäminen korostuu<br/> <br/> onnistumisen kokemukset tärkeitä<br/> <br/> roolileikit, pelit, ongelmanratkaisu nautinnollisia<br/> <br/> Kohlbergin moraaliteoria (2. ja 3. vaihe)<br/> <br/> reiluus ja vastavuoroisuus<br/> <br/> hyvien ihmissuhteiden säilyttäminen<br/> <br/> Eriksonin 4. vaihe (ahkeruus­alemmuus)<br/> <br/> Freudin teorian latenssivaihe<br/> <br/> Vygotsky ja lähikehityksen vyöhyke<br/> <br/> Piaget’n konkreettiset operaatiot sujuvat<br/> <br/> jono, luokittelu, transitiivisuus, desentraatio, pysyvyys<br/> <br/> empatian, mielen teorian ja sosiaalisen tiedonkäsittelyn (sosiaalinen kognitio)<br/> <br/> taidot<br/> <br/> 3 p. Kokelas tarkastelee osuvasti muutamaa kehitysvaiheen piirrettä vahvuuksien<br/> <br/> näkökulmasta.<br/> <br/> 5 p. Tarkastelu on jäsentyneempää ja ankkuroituu vahvemmin kehityspsykologiseen<br/> <br/> tietoon kuten tutkimuksiin tai teorioihin.<br/> <br/> <br/> Tehtävä 5.<br/> <br/> Valitse jokin harrastus ja tarkastele sen kognitiivisia vaikutuksia.<br/> <br/> Tehta va tarjoaa kokelaalle mahdollisuuden valita ka sittelema nsa aihepiiri<br/> <br/> omien kiinnostus­ tensa, osaamisensa ja tieta myksensa perusteella. Tehta va<br/> <br/> sallii kokelaan itse ma a ritella tarkastelemansa harrastuksen niin, etta<br/> <br/> vastauksessa voi tavanomaisten musiikkiin, esitta viin taiteisiin, urheiluun tai<br/> <br/> tietokoneiden pelaamiseen liittyvien aiheiden lisa ksi ka sitella monia muitakin<br/> <br/> teemoja. Harrastuksen oivaltavaa tarkastelua pideta a n vahvuutena.<br/> <br/> Tehta va ssa edellyteta a n valitun harrastuksen erittelemista suhteessa<br/> <br/> kognitiiviseen toimintaan eli ihmi sen tiedonka sittelyn ja a lykka a n ja luovan<br/> <br/> toiminnan eri ulottuvuuksiin. Hyva ssa vastauksessa valitaan kokelaan hyvin tuntema<br/> <br/> harrastus, jolla on monitahoisia vaikutuksia yksilo n kognitiiviseen kehitykseen.<br/> <br/> Vastauksessa voidaan ka sitella esimerkiksi harrastuksen vaikutuksia<br/> <br/> hahmontunnistukseen, toiminnan automatisoitumiseen, tiedonka sittelyyn ja<br/> <br/> muistamiseen seka asiantuntijuuden kehittymiseen (taitavan ja luovan suorituksen<br/> <br/> asteittainen jalostuminen). Sisa isten mallien teoria tarjoaa aineksia harjoitteluun<br/> <br/> liittyva n osaamisen erittelylle. Hyva ssa vastauksessa pohditaan sita , kuinka<br/> <br/> harrastuksen henkilo kohtainen merkitys, siihen liittyva n harjoittelun sinnikkyys,<br/> <br/> jaksottelu ja pitka aikaisuus vaikuttavat kognitiiviseen kehitykseen. Ansiokkaassa<br/> <br/> vastauksessa aihepiiria voidaan ka sitella myo s suhteuttaen kognitiiviset prosessit<br/> <br/> muihin psykologian osa­alueisiin, kuten motivaatioon, identiteettiin ja persoonallisuuteen<br/> <br/> ja sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympa risto o n, kunhan ka sittely ankkuroituu<br/> <br/> kognitiiviseen kehitykseen.<br/> <br/> 3 p. Kokelas valitsee eritelta va ksi jonkin hyvin tuntemansa harrastuksen ja osaa<br/> <br/> esitta a joitakin oikeaan osuvia na ko kulmia sen vaikutuksesta kognitiiviseen<br/> <br/> kehitykseen.<br/> <br/> 5 p. Vastauksessa esiteta a n kokonaisvaltainen ja syva llinen kuvaus valitun<br/> <br/> harrastuksen vaikutuksista kognitiiviseen kehitykseen. Kokelaalla on paljon<br/> <br/> harrastukseen liittyva a ja sentynytta tietoa, jota luontevasti suhteutetaan<br/> <br/> kognitiivisen kehityksen erittelyyn. Ansiokkaassa vastauksessa kognitiivisia prosesseja<br/> <br/> voidaan suhteuttaa myo s muihin psyykkisen toiminnan ulottuvuuksiin, kuten tunteet,<br/> <br/> motivaatio, sosiaaliset suhteet ja verkostot.<br/> <br/> Tehtävä edellyttää jonkin harrastuksen tarkastelemista suhteessa erilaisiin kognitiivisiin<br/> <br/> toimintoihin ja niiden kehittymiseen. Opiskelija voi kuvata harrastamisen merkitystä<br/> <br/> havaintotoimintojen, tarkkaavaisuuden, muistin, kielellisten taitojen ja ajattelun<br/> <br/> näkökulmasta. Myös metakognitiivisia kykyjä, toiminnan säätelyä, älykkyyttä, luovuutta<br/> <br/> tai jopa viisautta voidaan tarkastella. Opiskelija voi soveltaa tehtävässä kognitiivisiin<br/> <br/> prosesseihin liittyviä perustavia selitysmalleja (kuten havaintokehän periaate tai<br/> <br/> toimintojen automatisoituminen) tai yksittäiseen kognitiiviseen prosessiin liittyvää<br/> <br/> tarkempaa tietoa (esim. asiantuntijuuden kehittyminen tai tarkkaavaisuuden<br/> <br/> valikoituminen).<br/> <br/> 3 p. Opiskelija tietää, mitä kognitiivisella toiminnalla tarkoitetaan ja rajaa vastauksen<br/> <br/> tässä suhteessa oikein. Hän kykenee osoittamaan muutamia yhteyksiä harrastuksen ja<br/> <br/> kognitiivisen toiminnan välillä. Parin kognitiivisen toiminnan tarkastelu riittää.<br/> <br/> 5 p. Harrastuksen ja kognitiivisten toimintojen yhteyksiä tarkastellaan monipuolisesti ja<br/> <br/> jäsentyneesti psykologisten käsitteiden varassa. Kognitiivisia vaikutuksia osataan<br/> <br/> kuvaamisen lisäksi perustella. Tarkastelu on moniulotteista, esimerkiksi harrastuksen<br/> <br/> mahdollisia kognitiivista toimintaa kuormittavia tai rajaavia vaikutuksia voidaan myös<br/> <br/> pohtia.<br/> <br/> Lisäansiona on pohtia kognitiivisia vaikutuksia plastisiteetin näkökulmasta.<br/> <br/> <br/> Tehtävä 6.<br/> <br/> Runoilija Eino Leino lainaa runossaan Väinämöistä ‘Kell’ onni on, se onnen<br/> <br/> kätkeköön’. Arvioi psykologisen tiedon näkökulmasta, missä määrin<br/> <br/> Väinämöisen ohjeen noudattaminen ehkäisee tai tukee psyykkistä hyvinvointia.<br/> <br/> Ta ma on keskeinen psyykkiseen hyvinvointiin liittyva kysymys. Vuorovaikutus<br/> <br/> muiden ihmis­ ten kanssa on ta rkea a psyykkisen hyvinvoinnin saavuttamiselle ja<br/> <br/> ylla pita miselle. La heiset ihmissuhteet perustuvat myo s tunteiden jakamiseen. Voi<br/> <br/> kysya , miten ihmissuhteet toimi­ vat, jos salaa tunteitaan. Kehityspsykologisesti<br/> <br/> tarkasteltuna on ta rkea a , etta aikuinen virit­ ta ytyy lapsen myo nteisiin ja<br/> <br/> kielteisiin tunteisiin. Peilisolujen ansiosta yhden onnesta tulee toisenkin onni. Kun<br/> <br/> ihminen na kee onnellisen ihmisen, myo s ha n tulee onnellisemmaksi, koska tunteet<br/> <br/> tarttuvat. Hyva n mielen on todettu olevan monella tavalla hyo dyllista ihmisel­ le.<br/> <br/> Hyva lla mielella jaksaa paremmin ja suoriutuu tehta vista a n paremmin.<br/> <br/> Tunteiden sa a te­ lyn na ko kulmasta tunteita ei ole hyva kontrolloida liikaa.<br/> <br/> Suomalaisessa kulttuurissa ja Einon Leinon runossa ohjetta on tulkittu myo s kateuden<br/> <br/> na ko kulmasta, eli ihmisen kannattaisi ka t­ kea onnensa, etteiva t muut olisi<br/> <br/> ha nelle kateellisia. Voi myo s ajatella, etta onnella ylpeily on huonoa ka yto sta<br/> <br/> ja altistaa ihmisen kateudelle ja kiusaamiselle. Ohjetta voi arvioida myo s na ista<br/> <br/> na ko kulmista.<br/> <br/> 3 p. Kokelas osaa tarttua kysymyksen kannalta keskeisiin psyykkisen hyvinvoinnin<br/> <br/> element­ teihin.<br/> <br/> 5 p. Kokelas tarkastelee neuvoa laajemmin ottaen huomioon tunteiden sa a telyn,<br/> <br/> kehityspsy­ kologisen na ko kulman ja aivojen toiminnan.<br/> <br/> Opiskelija voi lähestyä kysymystä monesta eri näkökulmasta<br/> <br/> Kehityspsykologia:<br/> <br/> sosioemotionaalinen kehitys<br/> <br/> tunteiden yhteensoinnuttaminen<br/> <br/> kiintymyssuhteet<br/> <br/> Matteus­vaikutus<br/> <br/> Sosiokulttuurinen<br/> <br/> kateus sosiaalisena tunteena<br/> <br/> negatiivisuus/valittaminen käyttäytymisen kulttuurisena ilmentymänä kuten<br/> <br/> oman onnen/pärjäämisen esilletuominen<br/> <br/> yksilö­ ja yhteisökeskeiset kulttuurit<br/> <br/> Persoonallisuuspsykologia:<br/> <br/> introvertti/ekstrovertti ­jaottelu<br/> <br/> temperamentti<br/> <br/> Big Five<br/> <br/> kognitiivis­konstruktiivinen teoria (esimerkiksi ajatusvääristymät)<br/> <br/> sosiokognitiivinen (mallintaminen ja sen vaikutus)<br/> <br/> negatiivinen/masennuksen kehä<br/> <br/> Kognitiivinen psykologia ja aivotutkimus<br/> <br/> peilisolut ja niiden merkitys<br/> <br/> tunteiden tarttuminen, myös stressin ja negatiivisuuden tarttuminen (uudet<br/> <br/> tutkimukset)<br/> <br/> otsalohkot: itsesäätely, toiminnanohjaus<br/> <br/> skeemat, havaintokehä<br/> <br/> Mielenterveys<br/> <br/> eri häiriöiden vaikutus esim. ajatuksen vääristymät, negatiivinen kehä<br/> <br/> (ehkäiseviä esim. masennus, ahdistus, jotkin persoonallisuushäiriöt)<br/> <br/> psyykkisen itsesäätelyn (ja stressinhallinnan) merkitys<br/> <br/> Hyvässä vastauksessa pohditaan myös, mitä on psyykkinen hyvinvointi/pahoinvointi ja<br/> <br/> miten nämä kytkeytyvät esim. yllä oleviin näkökohtiin. Olennaista vastauksessa ovat<br/> <br/> monipuoliset, oivaltavat näkökulmat sekä psyykkistä hyvinvointia ehkäisevän että<br/> <br/> tukevan näkökulman kannalta.<br/> <br/> 3p. Opiskelija tuo esiin muutamia yllämainittuja näkökulmia perustelujen tai osuvien<br/> <br/> esimerkkien kera. Vastaus voi painottua joko tukevaan tai ehkäisevään näkökulmaan.<br/> <br/> 5p. Opiskelija pohtii sekä tukevaa että ehkäisevää näkökulmaa monipuolisesti useista eri<br/> <br/> näkökulmista käsin. Vaihtoehtoisesti näkökulmia voi olla vähemmän, mutta niitä on<br/> <br/> pohdittu syvällisesti, oivaltavasti tai jäsentyneesti psykologisen tiedon kehikossa.<br/> <br/> Hyvässäkään vastauksessa ei tarvitse olla mukana kaikkia eri näkökulmia ja<br/> <br/> lähestymistapoja.<br/> <br/> <br/> Tehtävä 7.<br/> <br/> Miten tutkisit itsesäätelyn kehitystä leikki­ikäisillä lapsilla?<br/> <br/> Hyvässä vastauksessa johdatetaan ensin aiheeseen kuvaamalla leikki­ikäisen (2/3–6­<br/> <br/> vuotiaan) lapsen kehitykseen liittyvät keskeiset sisällöt ja piirteet ja selvitetään, mitä<br/> <br/> itsesäätelyllä tarkoitetaan.<br/> <br/> Leikki­iässä minän rakenteet (minäkäsitys, itsetunto, omatunto, ihanneminä) kehittyvät<br/> <br/> ja lapsi harjoittelee itsenäisyyttä, aloitteellisuutta ja toisten kanssa toimimista. Vähitellen<br/> <br/> lapsi jaksaa odottaa tarpeiden tyydyttämistä ja oppii säätelemään käyttäytymistään<br/> <br/> ryhmänsä normien ja sääntöjen mukaan. Tunne­elämän kehitykseen kuuluu tunteiden<br/> <br/> tunnistaminen, ilmaiseminen ja tunnereaktioiden säätely, joka vähitellen siirtyy<br/> <br/> vanhemmilta lapselle ja ulkoisesta toiminnasta sisäiseen psyykkiseen työhön. Itsetunto<br/> <br/> ja kontrolloiva itsesäätely perustuvat omantunnon syntyyn ja kykyyn tuntea empatiaa.<br/> <br/> Itsesäätelykyvyn ansiosta lapsi oppii arvioimaan tekojensa seurauksia ja suuntaamaan<br/> <br/> toimintansa tavoitteiden mukaisesti. Tätä kehitystä tukee kognitiivinen kehitys; kielen<br/> <br/> omaksumisen myötä lapsi pystyy ilmaisemaan monimutkaisempia tunnesävyjä, samalla<br/> <br/> kun ajatukset jäsentyvät ja auttavat lasta ohjaamaan toimintaansa.<br/> <br/> Tutkimussuunnitelman laatimiseksi kokelas valitsee kyseessä olevasta aiheesta<br/> <br/> mielekkään tutkimusongelman ja rajaa kysymyksenasettelunsa toteuttamiskelpoiseen<br/> <br/> muotoon. Hän esittelee tutkittavat muuttujat ja valitsee kehityspsykologisen muutoksen<br/> <br/> tutkimiseen sopivan tutkimusasetelman (esim. kokeellinen tutkimus, tapaustutkimus,<br/> <br/> pitkittäis­ tai poikittaistutkimus). Vastauksessa valittu tutkimusote kuvaillaan ja valinta<br/> <br/> perustellaan. Selitetään osanottajien valinta ja se, millaisia ryhmiä he edustavat (esim.<br/> <br/> ikä, tytöt ja pojat; tutkimus­ ja vertailuryhmä).<br/> <br/> Kuvataan, millaisin menetelmin lasten itsesäätelytoiminnasta kerätään tietoa (esim.<br/> <br/> observointi, koe tai psykologiset testit). Ansiokkaassa vastauksessa tulee miettiä<br/> <br/> aineiston käsittelyä, pohtia odotettuja tutkimustuloksia, tutkimuksen merkitystä ja<br/> <br/> hahmottaa, millaiseen joukkoon tutkimuksen tulokset voidaan yleistää. Lopuksi tulee<br/> <br/> arvioida suunnitellun tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä sekä<br/> <br/> tutkimussuunnitelman mahdollisia puutteita ja virhetekijöitä.<br/> <br/> 3 p. Kokelas kuvaa tutkittavaa ilmiötä, itsesäätelyä, kytkettynä kyseessä olevaan lapsen<br/> <br/> kehitysvaiheeseen ja osaa pääpiirteisesti laatia toimivan tutkimusasetelman, jolla voisi<br/> <br/> tutkia itsesäätelyn kehittymistä leikki­ikäisillä lapsilla. Tutkimusongelma on määritelty.<br/> <br/> Tutkimusote ja valitut tutkimusmenetelmät ovat luontevia tutkittavan aiheen ja<br/> <br/> tutkittavien ikäryhmän kannalta.<br/> <br/> 5 p. Kokelas kuvaa edellisen lisäksi tarkemmin tutkittavaa ilmiötä ja esittää<br/> <br/> kehityspsykologisessa tutkimuksessa käytössä olevia tutkimusasetelmia ja perustelee<br/> <br/> oman valintansa näistä. Tutkittavat muuttujat määritellään. Tutkimussuunnitelma on<br/> <br/> selkeä, kekseliäs ja mielekkäästi sidottu tutkittavaan ilmiöön, jota ankkuroidaan<br/> <br/> psykologiseen tietoon lapsen sosioemotionaalisesta ja kognitiivisesta kehityksestä.<br/> <br/> Tutkittavien lasten ikävaihe ja muita ominaisuuksia on otettu tutkimusasettelussa<br/> <br/> huomioon, ja tutkimukseen liittyvät keskeiset vaiheet kuvaillaan perusteellisesti.<br/> <br/> Pohditaan syvällisesti otoksen valintaperusteita ja edustavuutta,<br/> <br/> tiedonkeruumenetelmien valintaa sekä näihin valintoihin liittyviä mahdollisia ongelmia ja<br/> <br/> rajoituksia, jotka koskevat yleistettävyyttä ja objektiivisuutta. Vastauksessa käsitellään<br/> <br/> luotettavuuteen (reliabiliteetti) ja pätevyyteen (validiteetti) liittyviä näkökohtia ja<br/> <br/> pohdiskellaan tutkimukseen liittyviä eettisiä näkökohtia.<br/> <br/> Tehtävän fokuksena on laatia tutkimussuunnitelma, johon liittyy ongelman asettaminen,<br/> <br/> osanottajien määritteleminen, tutkimusotteen ja tiedonkeruumenetelmän valitseminen,<br/> <br/> tulosanalyysin hahmottaminen ja tutkimuksen arviointi.<br/> <br/> Tutkimussuunnitelman laadintaa ei selkeän kategorisesti esitetä YTL:n tehtävänannossa,<br/> <br/> joten pisteitä (1­2) voinee antaa esimerkiksi tiedonkeruumenetelmiin liittyvistä<br/> <br/> pohdinnoista. Samoin YTL:n kuvaamat pohdinnat leikki­ikäisen tunne­elämästä ja<br/> <br/> säätelystä voivat ilman varsinaista tutkimussuunnitelmaa antaa esimerkiksi yhden<br/> <br/> pisteen.<br/> <br/> Leikki­iän kuvailu laajasti ei ole tehtävänannon mukaista. Leikki­ikäisen itsesäätelyä ei<br/> <br/> ole tarkoitusta selittää psykologian tiedoilla vaan laatia ilmiön tutkimiseksi suunnitelma,<br/> <br/> huom: “miten tutkisit...”. Tulkinta eroaa YTL:n ohjeesta.<br/> <br/> Itsesäätelyn käsite pitää määritellä. Itsesäätely voidaan mieltää psyykkiseksi<br/> <br/> itsesäätelyksi tai toiminnanohjaukseksi (oppikirjasarjat eroavat käsitteen käytössä).<br/> <br/> Kokelaan antamaan itsesäätelyn määritelmään sopiva tutkimusongelma tulee<br/> <br/> operationalisoida. Myös leikki­iän ajoitus ikävuosiin 2(3)­6 ­vuoteen pitäisi vastauksesta<br/> <br/> löytyä.<br/> <br/> 3 p. Kokelas esittää jokseenkin toteutettavissa olevan tutkimussuunnitelman:<br/> <br/> hypoteesin tai tutkimusongelman, tutkimusmenetelmien ja tutkimuksella saadun tiedon<br/> <br/> kuvailu, kunhan ne liittyvät leikki­ikäisen itsesäätelyyn. Kolmeen pisteeseen riittää<br/> <br/> itsesäätelyn ja leikki­iän määrittely löyhähkösti.<br/> <br/> 5 p. Selkeämpi ja monipuolisempi tutkimussuunnitelma, joka on toteuttamiskelpoinen.<br/> <br/> Esimerkiksi tiedonkeruumenetelmien ja otoksen valintaperusteiden syvällistä pohdintaa<br/> <br/> ei kuitenkaan odoteta.<br/> <br/> Kokelas voi arvioida laatimansa tutkimussuunnitelman eri osia joko kehityspsykologisen<br/> <br/> tiedon tai tutkimuskäsitteiden (validiteetti, reliabiliteetti, poikittaistutkimus, eettiset<br/> <br/> tekijät lapsen tutkimuksessa ym.) pohjalta, mikä hyvin tehtynä on lisäansio.<br/> <br/> <br/> Tehtävä 8.<br/> <br/> Pohdi oheisen materiaaline ja psykologisen tiedon valossa yksilöiden suhdetta<br/> <br/> omaan kehoonsa.<br/> <br/> Hyva ssa vastauksessa kokelas osaa pohtia seka aineiston tuottamaa<br/> <br/> tutkimustietoa etta psykologisia ka sitteita ja teorioita monipuolisesti suhteessa<br/> <br/> yksilo n ka sitykseen omasta kehostaan. Vastaukseen voi hakea na ko kulmia<br/> <br/> esimerkiksi kehityspsykologiasta (esim. itsetunto, ideaalimina n kehitys),<br/> <br/> sosiokulttuurisista tekijo ista (kulttuuriset mallit ja normit), mielenterveydesta<br/> <br/> (esim. anoreksia, oman kehon hallinta osana itsesa a telya ),<br/> <br/> motivaatiopsykologiasta (esim. kehonrakennus suoritusmotivaation la hteena ja<br/> <br/> sita kautta yksilo n sisa isena palkintona), ja/tai oppimispsykologiasta (esim.<br/> <br/> mallioppiminen). Ansiokkaassa vastauksessa aineisto ja psykologiset teoriat<br/> <br/> kytkeytyva t analyyttiseen ja pohdiskelevaan otteeseen. Ansiokkaassa vastauksessa voi<br/> <br/> na kya seka se, etta suhde omaan kehoon voi olla ongelmallinen, mutta myo s<br/> <br/> terve ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva.<br/> <br/> 3 p. Vastauksessa osataan poimia aineistosta joitain na ko kulmia yksilo iden<br/> <br/> ka sitykseen omasta kehostaan. Vastauksessa on osattu ka ytta a myo s jotain<br/> <br/> aineiston ulkopuolista psyko­ logista ka sitetta tai teoriaa oikein<br/> <br/> 5 p. Vastaus on monipuolisempi ja analyyttisempi. Vastauksessa ka sitella a n<br/> <br/> aineiston tuot­ tamaa tietoa suhteessa psykologisiin ka sitteisiin tai teorioihin, ja<br/> <br/> osataan tuoda useita aineiston ulkopuolisia psykologisia na ko kulmia pohdintaan.<br/> <br/> Tehtävä on haastava, koska se ei kohdennu selkeästi: etsitäänkö ja analysoidaanko<br/> <br/> selitettäviä tekijöitä, mihin aineisto viittaa, vai pohditaanko kehosuhdetta ilmiönä<br/> <br/> suhteessa psykologisiin teorioihin? Haastetta lisää se, että oppisisällöissä ei ole selkeää<br/> <br/> teoreettista viitekehystä, mikä selittäisi ihmisen suhdetta omaan kehoonsa. Tästä syystä<br/> <br/> kokelas joutuu keräämään aika irrallista materiaalia eri kursseista ja vastaus voi olla<br/> <br/> kovin luettelomainen.<br/> <br/> Opiskelijat saattavat vastata tukeutuen kehityspsykologiseen viitekehykseen, jolloin<br/> <br/> käsitellään esimerkiksi joitain seuraavia tekijöitä: kehonkaava/body image, ydinminuus<br/> <br/> ja sukupuoli­ ja seksuaali­identiteetin kehittyminen, murrosikä ja kehonkaavan häiriöt.<br/> <br/> Sosiokulttuurinen näkökulma tarjoaa myös välineitä vastaamiseen (esimerkiksi ihanteet,<br/> <br/> mallit, normit, roolit, stereotypiat, median rooli, sosiaalinen paine, konformisuus,<br/> <br/> sosialisaatio, individualistinen elämäntyyli).<br/> <br/> Psyykkinen itsesäätely on myös luonteva näkökulma: oman kehon käyttäminen<br/> <br/> psyykkisen työn välineenä. Tähän liittyen kokelaat saattavat pohtia esimerkiksi<br/> <br/> kuntosalitreenausta, dopingia, kauneuskirurgiaa ja niiden mielekkyyttä sekä miettiä<br/> <br/> näiden ilmiöiden taustalla olevia tietoisia/tiedostamattomia motiiveja. Erilaiset<br/> <br/> syömishäiriöt oletettavasti mainitaan myös tässä yhteydessä ja vaikkapa<br/> <br/> syömisen/syömättömyyden käyttäminen vallan välineenä. Mallioppiminen,<br/> <br/> samastuminen ja esimerkiksi sisäiset mallit voidaan sisällyttää oppimispsykologiseen<br/> <br/> viitekehykseen. Lisäksi evoluutiopsykologinen näkökulma voi antaa joitain selityksiä:<br/> <br/> pullea nainen = hyvä imettäjä, paljon maitoa; lihaksikas mies = hyvät geenit, terveet<br/> <br/> lapset jne.<br/> <br/> Aineiston jotkut virkkeet ovat kielellisesti hankalia, joten vastaajan virheymmärryksiin<br/> <br/> voi suhtautua lempeästi. Tehtävän fokus on kuitenkin tehtävänannon “Pohdi ... yksilöiden<br/> <br/> suhdetta omaan kehoonsa.”<br/> <br/> 3 p. Kolmeen pisteeseen riittää jomman kumman tutkimusaineiston käsittely, mutta se<br/> <br/> ei riitä, että toistaa joitain tehtävänannossa mainittuja tuloksia vaan niitä pitää osata<br/> <br/> liittää jollain lailla psykologiseen tietoon ihmisen suhteesta omaan kehoonsa. Kolme<br/> <br/> pistettä saa, kun osaa mainita muutamia psykologia tekijöitä, joiden avulla voi selittää<br/> <br/> yksilön suhdetta omaan kehoonsa. Vastaus voi olla kuvaileva ja luettelomainen.<br/> <br/> 5 p. Kokelas käsittelee yksilön suhdetta omaan kehoonsa monipuolisesti, yhdistellen<br/> <br/> psykologista tietoa eri näkökulmista. Lisäansiona voisi pitää esimerkiksi sitä, että osaa<br/> <br/> arvioida annetun materiaalin luotettavuutta (cross cultural study = tutkittiin eri<br/> <br/> kulttuureista olevia ihmisiä). Tai osaa pohtia kysymystä siitä, kuka naisen/miehen<br/> <br/> ruumiin oikein omistaa? Lisäansio voisi olla myös kyky kyseenalaistaa vaikkapa terveys­<br/> <br/> /fitness­busineksen mielekkyys.<br/> <br/> <br/> Tehtävä 9.<br/> <br/> Tarkastele oheisen artikkelin ja psykologisen tiedon pohjalta nuoruusiän<br/> <br/> päihteiden käyttöä ja sen yhteyttä myöhempään hyvinvointiin.<br/> <br/> Hyva ssa vastauksessa nuoruusia n alkoholinka ytto a ka sitella a n laaja-<br/> alaisesti monesta na ko kulmasta kytkien vastaukseen myo s aineistosta saatavaa<br/> <br/> materiaalia. Nuorten alkoholinka ytto voidaan liitta a esim. nuoruusia n<br/> <br/> kehitykseen (esim. identiteetti, kaverisuhteet, tunteiden sa a telyn kehitys,<br/> <br/> nuorisokulttuuri), aivojen kehitykseen (otsalohkon kehitys) tai mielenterveyteen.<br/> <br/> Hyva ssa vastauksessa huomioidaan nuoren oma aktiivinen rooli kehityskaaren<br/> <br/> ma a ra ytymisessa perima n ja ympa risto n rinnalla. Kysymyksessa<br/> <br/> kokelasta pyydeta a n myo s tarkastelemaan alkoholinka yto n<br/> <br/> pitkitta isseurauksia, jolloin kokelaalta edellyteta a n jonkinlaisten kehityksellisten<br/> <br/> seurausten ja ansiokkaimmissa vastauksissa kehityksellisten mekanismien avaamista.<br/> <br/> Na ma kehitykselliset mekanismit voivat liittya esimerkiksi kasautuviin kielteisiin<br/> <br/> vaikutuksiin, jolloin heikko menestys nuoruusia ssa sulkee esim. mahdollisia<br/> <br/> myo hempia koulutuksellisia/ammatillisia polkuja, aivojen kehityksessa tapahtuviin<br/> <br/> tekijo ihin, mielenterveyden ha irio iden pysyvyyteen ja yhteisvaihteluun. Ta ha n<br/> <br/> vastaukseen kokelas voi liitta a myo s esim. terveystiedon kursseilta oppimiaan<br/> <br/> asioita, mutta hyva ssa vastauksessa painotus on vahvasti psykologisissa<br/> <br/> tekijo issa , prosesseissa ja teorioissa.<br/> <br/> 3 p. Kokelas tarkastelee nuoren alkoholinka ytto a ja sen pitka aikaisia seurauksia<br/> <br/> jostain psy­ kologisesti mielekka a sta na ko kulmasta. Kolmen pisteen<br/> <br/> vastauksessa aineiston ka ytto voi olla ohutta. Pelka n aineiston toistaminen ei<br/> <br/> riita kolmeen pisteeseen.<br/> <br/> 5 p. Aiheen ka sittely on monipuolisempaa ja sisa lta a useampia psykologisia<br/> <br/> ka sitteita tai teorioita. Vastauksessa on otettu huomioon aineiston tarjoama tieto.<br/> <br/> 7 p. Vastaukseen sisa ltyy viiden pisteen vastaukseen na hden syva llisempa a<br/> <br/> pohdintaa suh­ teessa psykologisiin ka sitteisiin ja teorioihin. Vastauksessa on myo s<br/> <br/> esitetty mahdollisia me­ kanismeja, mita kautta nuoruusia n alkoholinka ytto<br/> <br/> heijastuu myo hempa a n hyvinvointiin.<br/> <br/> Psykologian oppikirjasarjat eivät käsittele aihetta juurikaan. Aineiston antamien vinkkien<br/> <br/> perusteella kokelaat pääsevät kuitenkin liikkeelle. Aineistoon lyhennelty tutkimus on<br/> <br/> kuitenkin haastava hahmottaa. Tehtävänanto edellyttää aineiston käyttämistä.<br/> <br/> Artikkelissa käsiteltiin ongelmajuomisen ja liiallisen/runsaan alkoholinkäytön yhteyttä<br/> <br/> myöhempiin vakaviin ongelmiin, mutta kysymyksessä käskettiin tarkastella nuoruusiän<br/> <br/> päihteidenkäytön yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Vaikka kokelas rajaisi vastauksen<br/> <br/> koskemaan vain alkoholia muut päihteet sivuuttaen tai keskittyisi vain<br/> <br/> ongelmajuomiseen kohtuukäytön sijaan, se ei ole rangaistava virhe.<br/> <br/> Myöhemmän hyvinvoinnin ongelmat on määritelty aineistossa (päihderiippuvuus,<br/> <br/> opintojen keskeyttäminen, taloudelliset vaikeudet ja ihmissuhdeongelmat).<br/> <br/> Kysymyksessä voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja:<br/> <br/> Päihteidenkäyttöön liittyviä syitä:<br/> <br/> ihmisten viiteryhmällä on aina merkitystä heidän käyttäytymiseensä.<br/> <br/> Erityisesti nuoruudessa korostuu konformisuus, hyvässä ja pahassa.<br/> <br/> Kuohuntavaihe, identiteettikriisin pitkittyminen ja erilaiset<br/> <br/> sopeutumishaasteet (osa mielenterveyshaasteista, kehitystehtävien<br/> <br/> ratkeamattomuus, sosiaaliset ongelmat yms.) voivat edesauttaa päihteiden<br/> <br/> käytön aloitusta ja päihteisiin tukeutumista.<br/> <br/> alkoholinkäyttö voi vaikeuttaa elämänhallintaa ja lisätä tuurijuopottelua.<br/> <br/> otsalohkojen kehittymättömyys liitetään heikkoon impulssikontrolliin.<br/> <br/> geneettinen alttius liittyy erityisesti alkoholismiin (esim. osa II –tyypin<br/> <br/> alkoholisteista), jossa humaltuminen tuottaa voimakasta mielihyvää,<br/> <br/> itsevarmuutta ja sosiaalista rohkeutta ilman krapulan oireita<br/> <br/> moni riippuvuutta aiheuttava päihde aktivoi aivojen palkkiojärjestelmää, joka<br/> <br/> vapauttaa dopamiinia ja endorfiinia synapseihin. Riippuvuuteen liittyy<br/> <br/> perimän ja ympäristötekijöiden lisäksi elimistön sietokyvyn kasvu,<br/> <br/> vieroitusoireiden sietämättömyys ja psyykkisiä mekanismeja kuten tottumus.<br/> <br/> perheen sosioekonomisella asemalla ja kasvatuskäytännöillä on sekä<br/> <br/> suojaavaa että riskejä lisäävää vaikutusta. Huono­osaisuus, turvaton<br/> <br/> kiintymyssuhde ja vanhempien päihdeongelmat vähentävät nuoren oppimia<br/> <br/> elämänhallinnan taitoja. Toisaalta lämminhenkinen, kannustava ja<br/> <br/> mahdollisuuksia tarjoava kasvuympäristö (esim. rakkaus ja rajat) lisää<br/> <br/> nuoren valtaa omaa elämäänsä kohtaan.<br/> <br/> psyykkisen itsesäätelyn ja tunnetaitojen sisäistäminen vähentää päihteiden<br/> <br/> käyttöä itselääkintänä ja opiskeluun sekä ammattiin liittyvien tavoitteiden<br/> <br/> sisäistäminen motivoi työskentelemään oman elämänsuunnitelman<br/> <br/> toteuttamiseksi.<br/> <br/> Päihteidenkäytön yhteys myöhempään hyvinvointiin:<br/> <br/> Pitkäaikainen alkoholiriippuvuus aiheuttaa kognitiivisia ongelmia (mm.<br/> <br/> muistisairauksia ja päättelykyvyn heikkenemistä), rapauttaa toiminnan<br/> <br/> biologista perustaa (mm. aivot surkastuvat, sydänsairaudet ja motoriset<br/> <br/> ongelmat lisääntyvät) ja lisää psyykkisiä haasteita (mm. masennus, ahdistus)<br/> <br/> sekä sosiaalisia ongelmia (mm. aggressiivisuus, impulsiivisuus).<br/> <br/> Päihderiippuvuus lisää elämänhallinnan ongelmia: kasautuvat ongelmat<br/> <br/> kaventavat elämänpiiriä ja lisäävät ihmisen sosiaalista, ammatillista sekä<br/> <br/> yhteiskunnallista syrjäytymistä.<br/> <br/> Vaikka päihteidenkäyttö korreloi negatiivisesti hyvinvoinnin kanssa ­<br/> <br/> artikkelissa esitettiin kausaalisuhde ongelmajuomisen ja myöhempien<br/> <br/> vakavien ongelmien välillä ­ determinismiä on syytä välttää: nuori itse,<br/> <br/> hänen lähiympäristönsä ja yhteiskunnan tukitoimet vaikuttavat nuoren<br/> <br/> elämänpolun muotoutumiseen<br/> <br/> Yhteiskunnan ja lainsäädännön roolin voi huomioida: päihteidenkäytön<br/> <br/> kriminalisointi myös lisää ihmisten ammatillista ja sosiaalista syrjäytymistä<br/> <br/> (stigma, rikosoikeudellinen vastuu). Riittävästi resurssoidulla<br/> <br/> sosiaalipolitiikalla voidaan tukea nuoren elämänhallintaa ja hyvinvointia.<br/> <br/> päihteidenkäytöllä voi olla myös positiivisia vaikutuksia ihmisten<br/> <br/> hyvinvoinnille, esimerkiksi nousuhumala voi antaa rohkeutta lähestyä toisia<br/> <br/> ihmisiä ja edesauttaa ystävyys­ ja rakkaussuhteiden syntymistä. Lasi viiniä<br/> <br/> voi rentouttaa ja laskea stressitasoa. Nuoruudessa opittu kohtuukäyttö voi<br/> <br/> lisätä hyvinvointia ja elämänlaatua, eivätkä päihteet pelkästään rapauta<br/> <br/> ihmistä.<br/> <br/> Artikkelia koskevia pohdinnanaiheita:<br/> <br/> Kokelas voi myös pohtia myös artikkelissa esiteltyä tutkimusta: voiko jaettu<br/> <br/> ympäristö olla identtisille kaksosille erilainen ympäristö? Jos perintötekijät ja<br/> <br/> kasvuolot olivat samat; mitkä olivat niitä tekijöitä, jotka saivat toisen<br/> <br/> kaksosista juomaan ja toisen ei; selittävätkö nämäkin tulosta vai onko vain<br/> <br/> sattumaa, että toinen joi ja toinen ei?<br/> <br/> Kuinka paljon yhdellä tutkimuksella voi olla painoarvoa, vaikka se antaisi<br/> <br/> nuorten hyvinvoinnille olennaista tietoa?<br/> <br/> 3 p. Kolmeen pisteeseen riittää joitakin aineistoon ja psykologiseen tietoon linkittyviä<br/> <br/> tulkintoja nuoruuden päihteidenkäytön syistä ja pitkäaikaisvaikutuksista. Artikkelissa<br/> <br/> annettiin tarkoituksenmukaisia tarkastelun lähtökohtia. Kuten YTL toteaa, kolmen<br/> <br/> pisteen vastauksessa aineiston käyttö voi olla ohutta. Vastauksessa on käytetty<br/> <br/> 5 p. Kokelaan vastaus on moniulotteinen; kokelas on esimerkiksi eritellyt<br/> <br/> päihdeongelmalta suojaavia ja päihdeongelman riskejä lisääviä tekijöitä uskottavasti.<br/> <br/> Vastauksessa esiintyy omaa ajattelua: esimerkiksi nuorten oma ja elinympäristön<br/> <br/> aktiivinen rooli nuorten elämänpolkujen luojana deterministisen Turmiolan Tommi ­<br/> <br/> kauhistelun sijaan. Vastauksessa on selkeästi viitattu aineistoon.<br/> <br/> 7 p. Psykologisia teorioita ja mekanismeja sovelletaan perustellen aineistoon. Nature-<br/> nurture ­kysymykseen yhdistäminen on ansiokasta, samoin psykologian tietoihin<br/> <br/> hyvinvoinnin rakentumisesta. Nuoren oma aktiivinen rooli elämänkohtalonsa luojana on<br/> <br/> myös rajallista: ihminen ei valitse perimäänsä, kasvatustaan tai valtaosaa psykologisista<br/> <br/> ominaisuuksistaan. Uutisen/tutkimusartikkelin punnitusta analyysista voi palkita.<br/> <br/> <br/> Tehtävä +10.<br/> <br/> Pohdi oheisen materiaalin, psykologisen tiedon ja arkielämän esimerkkien<br/> <br/> varassa aikaansaamattomuuden vaikutusta lukiolaisen elämänhallintaan.<br/> <br/> Vastauksessa ymma rreta a n aikaansaamattomuuden ilmio ja osataan liitta a<br/> <br/> se analyyttisesti muun psykologisen tiedon yhteyteen. Tehta va on suhteellisen avoin<br/> <br/> ja sallii kokelaalle paljon vapausasteita oman na ko kulman valitsemisessa.<br/> <br/> Tehta va kohdistuu ela ma nhallintaan, joka voidaan ymma rta a laajasti<br/> <br/> suhteessa perheeseen, ysta viin, kouluun ja muihin yhteiso ihin (esim. harrastukset).<br/> <br/> Koska opiskelu on lukiolaisen ela ma n keskeinen haaste, aikaansaamattomuutta<br/> <br/> voidaan tarkastella suhteessa siihen, mutta esimerkiksi terveyska ytta ytymiseen tai<br/> <br/> sosiaalisiin suhteisiin suuntautuminen tarjoavat myo s luontevia na ko kulmia.<br/> <br/> Aikaansaamattomuutta voidaan tarkastella mm. suhteessa temperamenttiin,<br/> <br/> persoonallisuuteen, motivaatioon (mina pystyvyys, selviytymisodotukset), taitojen<br/> <br/> oppimiseen (toimintamallit, ­rutiinit, tavat ja strategiat), metakognitioon (toiminnan<br/> <br/> suunnittelu, ohjaaminen ja arviointi), ihmisen psykososiaalisen kehityksen vaiheisiin<br/> <br/> (Erikson), minuuden ja identiteetin kehitykseen ja niin edelleen. Ansiokkaassa<br/> <br/> vastauksessa aikaansaamattomuuden pohdinta ankkuroituu omaan na ko kulmaan<br/> <br/> sopiviin psykologisiin ka sitteisiin, teorioihin ja tutkimuksiin, jotka auttavat<br/> <br/> muodostamaan ilmio sta kokonaiska sitysta . 3 p. Vastauksessa esiteta a n joitakin oikeaan osuvia ajatuksia lukiolaisen<br/> <br/> aikaansaamattomuuden vaikutuksesta lukiolaisen ela ma nhallintaan. Kokelas osaa<br/> <br/> auttavasti yhdista a annettua materiaalia psykologiseen tietoon ja liitta a sen<br/> <br/> konkreettisiin arkiela ma n esimerkkeihin.<br/> <br/> 5 p. Vastauksessa esiteta a n hyvin ja sentynyt erittely aikaansaamattomuuden<br/> <br/> vaikutuksesta lukiolaisen ela ma nhallintaan. Kokelas esitta a osuvia<br/> <br/> esimerkkeja , valottaa niita analyyttisesti oheismateriaalin ja psykologisen tiedon<br/> <br/> varassa ja pohdiskelee monitahoisesti aikaansaamattomuuden ilmenemista ja<br/> <br/> vaikutuksia.<br/> <br/> 7 p. Vastaukseen sisa ltyy monitahoinen ja kokonaisvaltainen analyysi<br/> <br/> aikaansaamattomuuden vaikutuksista lukiolaisen ela ma nhallintaan. Aiheen ja siihen<br/> <br/> liittyvien esimerkkien pohtiva ka sittely ankkuroituu luontevasti psykologisiin teorioihin<br/> <br/> ja viitekehyksiin.<br/> <br/> Materiaalissa ja YTLn ohjeistuksissa on lueteltu monia sopivia käsittelynäkökulmia ja<br/> <br/> psykologian käsitteitä. Kokelas on voinut jäsentää vastaustaan esimerkiksi materiaalissa<br/> <br/> kuvatun jaottelun avulla. Tehtävä mahdollistaa oppiainerajat ylittävän käsittelytavan,<br/> <br/> esim. terveystieto. Tehtävänannossa pyydetään tarkastelemaan aikaansaamattomuuden<br/> <br/> vaikutusta lukiolaisen elämänhallintaan. Tehtävänanto ei edellytä<br/> <br/> aikaansaamattomuuden syiden pohdintaa, mikä tekee vaikeaksi kytkeä vastausta<br/> <br/> psykologisiin teorioihin tai tutkimuksiin, joita YTL:n ohjeessa on lueteltu runsaasti.<br/> <br/> Elämänhallinta voidaan tässä ymmärtää usealla tavalla ja elämänhallinnan vaikeuksien<br/> <br/> vaikutusta ihmissuhteiden, opiskelun ym. kannalta voidaan vastauksessa tarkastella.<br/> <br/> Tehtävänannossa edellytetään materiaalin ja psykologisen tiedon soveltamisen lisäksi<br/> <br/> arkielämän esimerkkien pohtimista.<br/> <br/> Materiaalissa<br/> <br/> aikaansaamattomuus määritellään ja sitä kuvaillaan<br/> <br/> tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen tulokset esitellään<br/> <br/> aikaansaamattomuuden syitä eritellään<br/> <br/> esitetään jaottelu kirjallisuudessa persoonallisuuden piirteiden mukaan<br/> <br/> huolettomiin ja ahdistuneisiin.<br/> <br/> artikkelissa käsitellään korkeakouluopiskelijoita, mutta lopussa viitataan<br/> <br/> aikaansaamattomien nuorten jaotteluun neljään ryhmään: impulsiiviset,<br/> <br/> perfektionistit, motivoitumattomat ja masentuneet; kehitysvaiheiden<br/> <br/> eroihin voi kiinnittää huomiota<br/> <br/> 3 p. Vastaus perustuu materiaaliin ja arkielämän esimerkkeihin, joita on kytketty ohuesti<br/> <br/> psykologiseen tietoon. Materiaalin sisältöä vain toistetaan, ehkä omin sanoin, ilman<br/> <br/> uusien näkökulmien avaamista. Vastaus kohdentuu aikaansaamattomuuden vaikutuksiin.<br/> <br/> 5 p. Vastaus on kohdennettu oikein ja se perustuu materiaaliin ja arkielämän<br/> <br/> esimerkkien lisäksi selkeästi psykologiseen tietoon. Materiaalin tietoja sovelletaan<br/> <br/> lukiolaisiin.<br/> <br/> 7 p. Edellisen lisäksi vastaus on analyyttinen, johdonmukainen kokonaisuus ja siinä voi<br/> <br/> olla tutkimusesimerkkejä. Materiaalia on käsitelty kokonaisvaltaisesti.<br/> <br/> Lisäansiona voi olla esimerkiksi elämänhallinnan käsitteen problematisointi tai<br/> <br/> käytettyjen tutkimusmenetelmien arviointi. Kokelas voi pohtia, miten<br/> <br/> aikaansaamattomuuden ongelmaan voidaan vaikuttaa. 2016-08-26T08:27:05+03:00