https://peda.net/id/6eeee8384d9 2017-06-10T08:12:43+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0a14d5c84d9 2017-06-10T09:28:47+03:00 <b>Yksinäisyys:</b><br/> <ul> <li>Yksinäisyys on ei-vapaaehtoista yksinoloa, subjektiivinen kokemus. Myös joukossa voi olla yksin.</li> <li>Yksinäisyyden syitä s. 125 kuvassa</li> <li>Yksinäisyyden aiheuttamat haitat: <ul> <li>Heikentää puolustusjärjestelmää</li> <li>Aiheuttaa stressiä -&gt; sydän- ja verisuonitaudit</li> <li>Riski mielenterveysongelmille ja päihteiden käytölle</li> <li>Epäterveelliset elämäntavat</li> </ul> </li> </ul> <br/> <b>Stressi:</b><br/> <ul> <li>Eustressi on hyvää stressiä, joka saa ihmisen ponnistelemaan. Se on lyhytaikaista.</li> <li>Kohtuulliset vastoinkäymiset auttavat ihmistä kehittymään.</li> <li>Eustressi ja ponnistelu voi johtaa jopa flow-tilaan.</li> <li>Distressi = huono stressi. Stressi pitkittyy, toimintakyky laskee.</li> <li>Stressiä aiheuttavat tekijät voidaan jakaa suoritusstressiin ja tunnepohjaiseen stressiin. Stressiä voi siis aiheuttaa sekä liiallinen työmäärä, elämäntavat tai vaikeat elämäntilanteet. Katso lisää s. 127 taulukosta.</li> <li>Stressireaktio on &quot;taistele tai pakene&quot; -reaktio, jossa keho reagoi fysiologisesti uhkaavaan tilanteeseen. <ul> <li>Reaktio on kehittynyt siis valmistamaan kehoa nopeaan fyysiseen suoritukseen esim. pedon hyökätessä.</li> <li>Keho tuottaa esim. adrenaliinia, kortisolia, jotka saavat sykkeen ja hengityksen kiihtymään.</li> <li>2000-luvun ihminen kohtaa harvoin pedon hyökkäystä ja edellä mainittu reaktio voi olla epätarkoituksenmukainen nykypäivän stressissä.</li> <li>Pitkään jatkuessaan kohonneet stressihormonitasot voivat vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi seuraaviin sairauksiin: sv-taudit, reuma, astma, masennus, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Stressi myös heikentää kehon puolustuskykyä.</li> </ul> </li> <li>Distressi johtaa helposti noidankehään, jossa stressin vuoksi ei jaksa pitää kiinni hyvistä elämäntavoista ja huonot elämäntavat taas ruokkivat stressiä (univaje, epäterveellinen ruoka, päihteet, liikkumattomuus).</li> <li>Stressille altistavia tekijöitä ovat perimä, lapsuuden traumat ja herkkyys reagoida asioihin.</li> <li>Stressinhallintakeinoja taulukossa s. 131.</li> <li>Pitkään jatkunut distressi voi johtaa uupumukseen. Syynä voi olla suoritusstressi tai tunnestressi ja näiden yhdistelmä. <ul> <li>Oireita: pitkäänjatkunut väsymys, joka ei korjaannu levolla; kyynisyys ja motivaation menetys; heiekntynyt itseluottamus; muistin- ja keskittymiskyvyn häiriöt; uniongelmat; vatsaoireet; sydämen rytmihäiriöt; paha olo</li> <li>Yksilön kannattaa hakea tukea ajoissa: ystäviltä, vanhemmilta, opettajilta, työkavereilta, esimieheltä, terveydenhuollon ammattilaisilta. Jos tuntee itsensä uupuneeksi yli kahden viikon ajan, kannattaa hakea apua.</li> <li>Yhteisön tasolla on tarjottava varhaista tukea. Stressinhallintakeinojen tukeminen ja sosiaalinen tuki ovat myös yhteisön keinoja torjua uupumista.</li> </ul> </li> </ul> <b>Kriisit:</b><br/> <ul> <li>Kriisi: elämäntilanne, jossa ei heti tiedä, miten siitä selviäisi.</li> <li>Kehityskriisit: Normaaliin kehitykseen ja elämänkulkuun kuuluvia siirtymävaiheita. Voivat olla myös myönteisiä kokemuksia. Esimerkiksi murrosikä ja oman lapsen syntymä.</li> <li>Elämänkriisit liittyvät elämän muutostilanteisiin, joita jokainen kohtaa. Esimerkiksi seurustelusuhteen katkeaminen, työsuhteen loppuminen, asuinpaikan vaihdos. Muuttuu kriisiksi vasta, jos se kuormittaa ihmistä pitkäkestoisesti.</li> <li>Äkillinen traumaattinen kriisi: esimerkiksi liikenneonnettomuus, läheisen yllättävä kuolema, luonnonkatastrofi. Niihin ei voi ennakolta varautua. Tutustu s. 137 traumaattisen kriisin vaiheisiin: sokki-, reaktio-, käsittely- ja uudelleensuuntautumisvaihe.</li> <li>Kriisin kokeneen ensiapu KKK: katso, kosketa, kuuntele.</li> </ul> 2017-06-10T08:31:22+03:00