Paikallisesti päätettävät asiat

2020-01-03T14:26:28+02:00

Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan

varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt
varhaiskasvatuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät käytännöt
huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja käytännöt
monialaisen yhteistyön tavoitteet, rakenteet ja toimintatavat
eri yhteistyömuotojen arvioinnin käytännöt.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii, että kukin varhaiskasvatuksen toimintayksikkö voi täsmentää toimintakulttuuriinsa ja oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä tavoitteita sekä yhteistyöhön liittyviä käytäntöjä. Täsmennykset voidaan kirjata paikalliseen suunnitelmaan varhaiskasvatuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

3.4.1 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt

Johtaja vastaa toimintakulttuurin tavoitteiden toteutumisesta ja arvioinnista. Toimintakulttuuria kehitetään suunnittelemalla ja arvioimalla sitä säännöllisissä palavereissa eri yksiköissä sekä eri yksiköiden kesken. Myös yhteistä koulutusta ja tapahtumia järjestetään. Toimintakulttuurinen kehittäminen on jatkuva prosessi ja jokainen kasvattaja sitoutuu kehittymään, kouluttautumaan ja muuttamaan toimintatapojaan. Toimintaa arvioidaan myös yhdessä lasten ja huoltajien kanssa.

Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet:
1. Toiminta tukee varhaiskasvatuksen tavoitteita
2. Aikuisten on tiedostettava, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy lapselle
3. Toimintatapojen, pedagogiikan ja johtamisen periaatteet on kirjattu ylös yksiköissä
4. Lasten, huoltajien ja henkilöstön osallisuus turvataan yhteisillä periaatteilla
5. Erilaiset työtavat, oppimisympäristöjen muokkaaminen sekä ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen mahdollistavat periaatteiden toteutumisen
6. Toiminnan toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja suunnitellusti: arvioinnissa mukana lapsi, huoltajat ja monialainen yhteistyö

3.4.2 Kiusaamisen, vakivallan ja häirinnän ehkäisy ja niihin puuttuminen

"KIUSAAMISEN EHKÄISY ON LAADUKASTA PERUSPEDAGOGIIKKAA, JOKA TOTEUTETAAN ARJEN TILANTEISSA." Tiina Haapsalo

Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen edellyttää tietoa ja ymmärrystä ko. ilmiöstä. Meidän on ymmärrettävä mitä kiusaaminen on. Käsitys kiusaamisesta voi vaihdella paljonkin riippuen esimerkiksi iästä ja sukupuolesta. Voimme puuttua vain sellaiseen, minkä havaitsemme ja käsitämme kiusaamiseksi. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää nähdä ja pohtia eri osapuolten (lasten, vanhempien ja työntekijöiden) näkemystä kiusaamisesta, jotta yhteinen ymmärrys voidaan luoda. Näin ollen kasvattajien on tärkeä käydä yhteisiä arvokeskusteluja ja avata käsitteitä, jotka liittyvät kiusaamisen taustoihin ja kiusaamisen havaitsemiseen. Käytyjen keskustelujen jälkeen näkemys kiusaamisesta konkretisoituu ja yhtenäistyy, jolloin kiusaamisen eri muotoja on helpompi tunnistaa ja huomata.

Kiusaamisen ennalta ehkäisy:

Haapaveden kaupungin varhaiskasvatuksessa laaditaan/päivitetään jokaisen toimintakauden alussa yksikkö kohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma (liite 4). Jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan yhteisesti laadittua suunnitelmaa. Suunnitelmat laitetaan esille huoltajien luettavaksi.

Materiaaleja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn:

Molli ja Piki (Katri Kirkkopelto)
Askeleittain (kelpolainaamosta)
Häijyherneitä ja lempeyslientä (K. Liuska ja T. Turunen)
Jukka Hukka kirjat ja tunnekortit
Fanni kirjat ja tunnetaitokortit
Tunnemuksu ja Mututoukka -tunnetaito-ohjelma
Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopas ja toimintakortit
viitotturakkaus.fi
positiivinenkasvatus.fi -Ilo olla yhdessä

Kiusaamiseen puuttuminen:

”Kun yhteisössä loukataan, on ensisijainen tarve palauttaa (luoda) turvallisuudentunne ja välittäminen loukatulle ja koko yhteisöön. Tämä on kasvattavien ammattilaisten tehtävä.” -Maija Lanas

Aikuisen tehtäviä kiusaamiseen puuttumisessa ovat:

KUUNTELEMINEN

-Kuunnellaan lasten kertomuksia ja kohdataan osalliset. Kuullaan molempia osapuolia.
-Kiireettömyys
-Aito kiinnostus, ei hätäilyä päätelmiin
-Joskus aikuinen huomaamattaan ”varastaa” asian käsittelyn uhrilta

VOIMAANNUTTAMINEN

-Aikuinen on lasten voimaannuttaja, ei tuomari
-Tilanteita käsitellessä on tärkeää kommunikoida ja toimia palauttavasti, korjaavasti, välittävästi ja voimaannuttavasti kaikkia kohtaan

->voima ratkaista mahdottomalta tuntuva tilanne tulee aikuiselta
-VERTAISTUKI TÄRKEÄÄ!! Empatiataitojen opettaminen molemmille osapuolille.

MYÖNTEISEN PALAUTTEEN ANTAMINEN KAIKILLE

-Aikuisen tehtävä on antaa myönteistä palautetta kaikille osapuolille heidän osoittamistaan vahvuuksista esim. rohkeus, ilmaisu, sanoittaminen, kuunteleminen

->vahvistaa lapsen uskoa itseensä hyvin toimivana ihmisenä

TUKEMINEN

-Aikuinen myötäelää lapsen tunteita, auttaa tunnistamaan tunteet ja sanoittaa niitä esim. viha, pelko, ahdistus/jännitys,
-Vaikeiden tunteiden käsittelyyn tarvitaan aikaa
->kohtaamattomina saattavat johtaa ratkaisuihin, jotka eivät johda mihinkään (nopea hyvitys, vastuun välttäminen)
(Aikuisellakin on tunteita, mutta ne eivät ole tilanteessa olennaisia ja ne käsitellään toisaalla).

VÄLITTÄMINEN JA TURVAN VARMISTAMINEN

-Aikuisen tehtävänä on varmistaa, että kaikki osapuolet kokevat prosessin reiluksi ja heidät kohdataan kunnioittaen - Aikuinen varmistaa myös, että kaikkien...

osapuolten totuutta kunnioitetaan
oikeudet toteutuvat
kuulemisen tunne nähdään tärkeänä
turvallisuuden tunnetta varjellaan
tarpeet huomioidaan

->Muuten omalla toiminnallamme ylläpidämme kiusaamisen mekanismia: toisen kielteinen kohtelu on oikeutettu, jos itse kokee toisen ansaitsevan sen.

Lapset oppivat siitä, miten heitä kohdataan. Yhteisön arjessa rakennetaan sellainen malli, jossa aikuisen toiminta on keskeistä ja luo turvaa. Lapselle tulee sellainen kokemus käsittelystä, että hän luottaa aikuisen kykyyn toimia kiusaamistilanteissa.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Perheiden ja huoltajien rooli kiusaamisen ennaltaehkäisyssä on tärkeä. Vaikka kiusaaminen tapahtuu varhaiskasvatuksessa ja akuutit tilanteet ratkaistaan ryhmässä, on kiusaaminen aina myös kodin asia. Onnistunut kiusaamisen ehkäisy edellyttää yhteistyötä ja yhteisiä arvoja huoltajien ja varhaiskasvatuksen kanssa. Huoltajien sitouttaminen kiusaamisen ehkäisyyn on tärkeää, jotta kodin ja varhaiskasvatuksen arvot kohtaisivat. Varhaiskasvatuskeskusteluissa ja vanhempainilloissa on tärkeä käsitellä asiaa ja antaa kaikille huoltajille mahdollisuus osallistua yhteiseen arvokeskusteluun.

Henkilöstön tulee kuunnella huoltajia ja ottaa vakavasti heidän huolensa. Lapset kertovat yleensä kotona kokemuksistaan ja usein myös negatiiviset asiat kerrotaan mieluummin kotona. Huoltajat huomaavat myös oireita (esim. haluttomuus lähteä hoitoon, univaikeudet, kivut yms.), joihin tulee kiinnittää huomiota. Henkilöstön tehtävänä on selvittää yhdessä huoltajien kanssa mitä lapsen oireilun tai kertomusten takana on.

Huoltajat saattavat huomaamattaan välittää lapselle arvoja ja tapoja, jotka ylläpitävät kiusaamista. Esimerkiksi itsensä puolustaminen lyömällä tai toisten ihmisten arvostelu ja arviointi. Näistä on tärkeä keskustella huoltajien kanssa ja heidän tietoisuuttaan ja ymmärrystään kiusaamisesta lisätä. Myös henkilöstön tulee muistaa kunnioittava puhe lapsista ja perheistä aikuisten välisessä keskustelussa. Luottamuksen syntymiseen on tärkeä panostaa, jotta yhteistyö toimii myös kiusaamistilanteiden ennalta ehkäisemisessä ja niihin puuttumisessa. Parhaiten lapset oppivat kaveritaitoja ja keskinäistä kunnioitusta, kun koti ja varhaiskasvatus tekevät tiivistä yhteistyötä.

3.4.2 Varhaiskasvatuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät käytännöt

Varhaiskasvatusympäristö käsittää fyysisen lähiympäristön, psyykkisen ilmapiirin sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen. Kasvattajilla on vastuu ja velvollisuus edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista kaikissa ympäristöissä ja tilanteissa, joissa lapsen kanssa toimitaan päivän aikana. Henkilöstön tehtävänä on suunnitella ja luoda varhaiskasvatusympäristö, jossa lapsen on mahdollista ennakoida tilanteita, tapahtumia ja aikuisten odotuksia. Pysyvät, toistuvat ja ennakoitavat asiat lisäävät lapsen turvallisuuden ja hallinnan tunnetta. Toiminnan tukena käytetään muun muassa kuvia ja piirtämistä. Lapsella on mahdollisuus nähdä päivän tapahtumat etukäteen ja saada tietoa, ilman, että hänen tarvitsee aina kysyä aikuiselta. Tilanteiden ennakoinnissa ajan määrittäminen lapselle esimerkiksi tiimalasin tai time timerin avulla, auttaa lasta käsittämään jäljellä olevan ajan.

Oppimis- ja leikkiympäristö rakennetaan toimintaan houkuttelevaksi ja innostavaksi sekä ryhmän tarpeita vastaavaksi. Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Moninaisia; turvallisia ja toimintaan kannustavia ja innostavia materiaaleja ja välineitä on lasten saatavilla. Mahdollistetaan myös sisällä tapahtuva liikunnallinen toiminta. Jotta lapset saavat oppimisympäristöistä kaiken mahdollisen hyödyn, toimitaan joustavasti pienemmissä ryhmissä ja porrastetaan toimintaa. Näin lapsella on tilaa leikkiin ja mahdollisuus rauhoittumiseen.

Sosiaalinen oppimisympäristö rakentuu hyvistä, kunnioittavista kohtaamisista sekä aikuisten että toisten lasten kanssa. Myönteinen, iloinen, avoin, rohkaiseva ja lämmin ilmapiiri vahvistavat lapsen hyvinvointia. Ryhmän kaveritaitoja vahvistetaan yhteisten keskustelujen ja erilaisten leikkien avulla. Lasten tulee oppia hyvät tavat ja muiden ihmisten huomioiminen omassa toiminnassaan. Myönteinen palaute luo hyväksyvää ilmapiiriä ja toisten arvostusta. Yhteistyö huoltajien kanssa on kunnioittavaa, arvostavaa ja avointa. Huoltajia kuullaan ja heidät nähdään tärkeänä osana yhteisöä.

Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat auttavat luomaan ilmapiiriltään turvallisen ja muita kunnioittavan oppimisympäristön. Turvallisessa ilmapiirissä erilaisten tunteiden näyttäminen on sallittua ja henkilöstö auttaa lapsia tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lapsilla on mahdollisuus päästä syliin ja saada lohtua sitä tarvitessaan. Heille osoitetaan kiintymystä ja lämpöä, jotka lisäävät turvallisuuden tunnetta. Lapsia rohkaistaan kysymään, ja lasten kysymyksiin vastataan. Lasten itsetunnon kehittymistä tuetaan rohkaisemalla ja tarjoamalla onnistumisen mahdollisuuksia.

Haapavedellä vaalitaan lasten mahdollisuutta olla vuorovaikutuksessa eri ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa säännöllisesti. Haapaveden varhaiskasvatuksessa kehitetään kyläilykulttuuria eri varhaiskasvatusyksiköiden välillä ja ylläpidetään säännöllistä yhteistyötä eri vanhustenhuoltoyksiköiden kanssa. Lasta ohjataan huomaamaan ja kunnioittamaan kotipaikkakuntansa luontoa, sen monimuotoisuutta ja rikkautta sekä kotiseudun kulttuuriperintöä (mm. kansanmusiikki, kanteleen soitto, suksi- ja hiihtoperinne, museot).

Luonto on Haapavedellä iso osa oppimisympäristöä. Retket lähiluontoon kuuluvat varhaiskasvatuksen arkeen. Ne tarjoavat kokemuksia, materiaaleja ja monipuolisia mahdollisuuksia leikkiin ja tutkimiseen. Niitä hyödynnetään liikunta- ja luontoelämysten ja oppimisen paikkoina.

Paikallista aktiivista musiikki- ja tanssiharrastusta voidaan hyödyntää rikastuttamaan varhaiskasvatuksen arkea esim. järjestämällä pienimuotoisia tilaisuuksia, joissa oppilaat voivat paitsi esiintyä, myös kertoa lapsille harrastuksestaan. Teatteriesityksiin, konsertteihin, ja muihin lasten tapahtumiin osallistutaan aktiivisesti sekä kirjaston palveluja käytetään säännöllisesti.

”Erilaiset tapahtumat ja erikoispäivät ovat mieleenpainuvia.”

”Joulupolku -tapahtuma on ollut lapselleni mieluinen ja usein muisteltu juttu.”

”Toivon että käytäis retkellä vaikka museossa.”

3.4.3 Yhteistyön tavoitteet, rakenteet ja käytännöt

Yhteistyö huoltajien kanssa. Henkilöstön vastuulla on luoda edellytykset tasavertaiselle yhteistyölle kaikkien huoltajien kanssa. Alussa varataan riittävästi aikaa lapseen tutustumiselle, perheen kuulemiselle sekä keskustelulle. Kasvatuskumppanuudessa huomioidaan lapsen ja huoltajan osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön ja arkeen.

Hoitosuhteen jatkuessa varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelujen lisäksi korostuu päivittäinen vuorovaikutus lapsen haku- ja tuontitilanteissa huoltajan kanssa. Näissä tilanteissa henkilöstön tulee tietoisesti miettiä mitä hän lapsen päivästä kertoo; mitä lapsi on tehnyt? miksi? miten? Lapsen ikätaso huomioiden, myös lasta kannustetaan kertomaan päivästään huoltajalle.

Vanhempainillat, tapahtumat, teemapäivät ja juhlat rikastuttavat varhaiskasvatuksen arkea. Niitä voidaan toteuttaa yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa ryhmälle sopivalla tavalla. Viestintä välineitä voi olla esimerkiksi. Whatsapp, Wilma, blogi, videointi ja valokuvaus.

”Yhteinen linja lasta koskevissa asioissa.”

”Selkeät rajat ja toimintamallit, mistä aikuiset pitävät kiinni.”

”Enempi tapahtumia, mihin vanhemmat voisivat myös osallistua, tai vanhempi-lapsi päivä. Päiväkodin päivittäisissä toiminnoissa mukana olemista.”

”Positiivinen/negatiivinen palaute vanhemmille. Tärkeää, että vanhemmat tietää miten lapsen päivä hoidossa on mennyt.”

Monialaisen yhteistyön tehtävänä on huolehtia lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Hyvässä yhteistyössä huoltajien kanssa edistetään välittämisen, keskinäisen huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria. Monialaista yhteistyötä tehdään ensisijaisesti huoltajien suostumuksella. Mikäli lapsi tulee varhaiskasvatukseen sosiaalihuollon tukitoimena; ennen aloitusta järjestetään yhteistyöpalaveri, johon kutsutaan huoltajat, varhaiskasvatuksen työntekijä sekä muut perheen kanssa työskentelevät.

Haapavedellä on käytössä Lapset puheeksi -menetelmä, jota käytetään kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä kouluissa. Tavoitteena on siirtää painopiste korjaavista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Varhaiskasvatuksessa Lapset puheeksi -keskustelua tarjotaan kaikille kolme ja viisi vuotiaiden lasten huoltajille. Keskustelu käydään myös aina, kun nousee huoli lapsesta.
Lapset puheeksi -keskustelun jälkeen vastuu mahdollisesta monialaisen yhteistyön järjestämisestä siirtyy palveluohjaajalle.

3.4 Paikallisesti päätettävät asiat

Paikallisesti päätettävät asiat

3.4.1 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt

3.4.2 Kiusaamisen, vakivallan ja häirinnän ehkäisy ja niihin puuttuminen

3.4.2 Varhaiskasvatuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät käytännöt

3.4.3 Yhteistyön tavoitteet, rakenteet ja käytännöt