https://peda.net/id/6d783ca0ce9 2021-06-16T15:07:30+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/6d78ca4fce9 2021-06-15T09:57:27+03:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Yleiset tavoitteet</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa eritellä ihmisen yksilölliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää, miten hermoston kypsyminen ja muovautuminen heijastuvat psyykkiseen kehitykseen sikiökaudelta läpi elämänkulun</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla lapsuus- ja nuoruusiän sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä sekä soveltaa niihin liittyvää teoria- ja tutkimustietoa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa antaa esimerkkejä sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisen kehitykseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perehtyy nuoruusiän psykologiaan ja pohtii aikuisuuteen siirtymiseen liittyviä tekijöitä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla, miten ihmisen kehitystä tutkitaan.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Hermoston kehitys psyykkisten toimintojen näkökulmasta elämänkulun aikana</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perimän merkitys</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kypsyminen ja oppiminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->herkkyyskaudet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->plastisuuden merkitys kehityksessä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Tunne-elämän ja vuorovaikutuksen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->temperamentti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->minuus ja minäkäsitys</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteet, tunnetaidot ja tunteiden säätely</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->vertaissuhteet ja sosiaaliset taidot</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kognitiivinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kieli ja ajattelu</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->toiminnanohjaus</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Identiteetin muuttuvuus elämänkulun aikana</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->henkilökohtainen identiteetti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sosiaalinen identiteetti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kulttuuri-identiteetti ja etninen identiteetti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kehityksen yksilöllisyys ja jatkuvuus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->erilaisia kehityspolkuja varhaislapsuudesta aikuisuuteen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitys</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Psykologinen tutkimus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kaksos- ja adoptiotutkimus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->pitkittäis- ja poikittaistutkimus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä havainnointia hyödyntävistä tutkimuksista</li> </ul> <br/> <b>Paikalliset kirjaukset</b><br/> <br/> <span>Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteet</span><br/> <span>Opintojakson aikana tarkastellaan yksilön kasvua ja kehitystä. Opintojaksolla perehdytään yksilön kehitystä ohjaaviin biologisiin, psyykkisiin ja kognitiivisiin, sekä sosiaalisiin tekijöihin. Opintojaksolla tutustutaan kehityspsykologisiin tutkimusmenetelmiin ja hyödynnetään tieteellistä tutkimus- ja teoriatietoa ihmisen kehityksen eri osa-alueisiin liittyen.</span><br/> <br/> <span>Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla korostuu yhteiskunnallinen osaaminen. Yhteiskunnallinen osaaminen liittyy esimerkiksi yhteiskunnan päivähoito- ja vanhustenhoitojärjestelmän arvioivaan tarkasteluun kehityspsykologisen tiedon näkökulmasta.</span><br/> <br/> <span>Opintojaksolle mahdollisia soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi vierailut, pienimuotoinen tutkimustyö jostakin kehityksen osa-alueesta, tutkiva oppiminen, draamatyöskentely, videoiden tekeminen sekä videoanalyysi. Valituilla työtavoilla pyritään kehittämään monipuolisesti opiskelijan opitun tiedon hallintaa, sekä analysointi-, arviointi- ja soveltamistaitoja.</span><br/> <br/> <span>Opintojakson arviointi</span><br/> <span>Arvioinnin tehtävänä on koko opintojakson aikana tukea ja ohjata opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä. Arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen.</span><br/> <br/> <span>Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia, painottaen opintojakson keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivista arviointia toteutetaan jakson aikana ohjaavalla ja kannustavalla palautteella, sekä esimerkiksi itse- ja vertaisarviointimenetelmiä soveltamalla. Summatiivinen arviointi kohdistuu opiskelijan tiedonhallintaan sekä opitun tiedon arviointi- analysointi- ja soveltamiskykyyn, ja se perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet.</span><br/> <p>Opintojakso arvioidaan numeroarvosanalla 4-10.</p> </div> </div> </div> </div> 2021-06-16T15:07:30+03:00 https://peda.net/id/6d79980ece9 2022-01-18T13:42:27+02:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Yleiset tavoitteet</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää, miten havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat yhteydessä ihmisen muuhun tiedonkäsittelyyn</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunnistaa joitakin yleisimpiä kognitiivisen toiminnan häiriöitä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää plastisuuden merkityksen ja hermoverkkojen toiminnan pääperiaatteet psyykkisen toiminnan perustana</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin toimintoihin liittyvää aivotoimintaa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa suunnitella ja esitellä yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen ja arvioida menetelmään liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Tiedonkäsittelyn yleisiä periaatteita</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Havaitseminen ja tarkkaavaisuus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sisäiset mallit ja havaintokehä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Muisti</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->työmuistin ja säilömuistin toiminta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa muistin hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kieli</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Päätöksenteko</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->nopea ja hidas ajattelu</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Aivojen rakenne ja hermostollinen toiminta</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hermoston ja aivojen päärakenteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hermosolun ja synapsin toiminta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tiedon kulku hermoverkoissa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->plastisuus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimusmenetelmät</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kokeellisen tutkimuksen periaatteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä tapaustutkimuksista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kokeellisen tutkimuksen suunnittelu</li> </ul> <br/> <b>Paikalliset kirjaukset</b><br/> <br/> <span>Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteet</span><br/> <span>Opintojaksolla tarkastellaan ihmisen kognitiivisen toiminnan perusteita. Perehtyminen hermoston rakenteeseen ja toimintaan luo valmiuksia oivaltaa yhteyksiä psyykkisten ja biologisten toimintojen välillä. Koska biologinen tieto hermoston rakenteesta ja tutkimustavoista yhdistyy psykologiseen tietoon, korostuu laaja-alaisen osaamisen tavoitteista tällä opintojaksolla erityisesti monitieteinen ja luova osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Luova osaaminen sekä eettinen taito sekä ympäristöosaaminen kehittyvät esimerkiksi siten, että opiskelija suunnittelee ja mahdollisesti myös toteuttaa kokeellisen tutkimuksen yksin tai yhdessä toisten kanssa. Muita opintojaksolle soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi tutkimusdemonstraatiot, videon analysointi, tutkiva oppiminen sekä muut opiskelijalähtöiset työskentelytavat. Valituilla työtavoilla pyritään kehittämään monipuolisesti opiskelijan opitun tiedon hallintaa, sekä analysointi-, arviointi- ja soveltamistaitoja.</span><br/> <br/> <span>Opintojakson arviointi</span><br/> <span>Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä tuetaan koko opintojakson ajan soveltaen monipuolisia arviointimenetelmiä. Arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen.</span><br/> <br/> <span>Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia, painottaen opintojakson keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivista arviointia toteutetaan jakson aikana ohjaavalla ja kannustavalla palautteella, sekä esimerkiksi itse- ja vertaisarviointimenetelmiä soveltamalla. Summatiivinen arviointi kohdistuu opiskelijan tiedonhallintaan sekä opitun tiedon arviointi-, analysointi- ja soveltamiskykyyn, ja se perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet.</span><br/> <p>Opintojakso arvioidaan numeroarvosanalla 4-10.</p> </div> </div> </div> </div> 2021-06-16T15:07:30+03:00 https://peda.net/id/949a1f6ccec 2021-06-16T20:45:03+03:00 2021-06-16T20:45:03+03:00 https://peda.net/id/6d7a62f3ce9 2021-06-15T09:59:08+03:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Yleiset tavoitteet</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen kognitiiviseen toimintaan, vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä soveltaa tätä tietoa oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunnistaa yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla biologisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja kulttuurisidonnaisia tekijöitä mielenterveyshäiriöiden taustalla ja hoidossa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->syventyy yhden mielenterveyshäiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Tunteiden psykologia</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteiden muodostuminen: tunnereaktio ja tunnekokemus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa tunteiden ja niiden säätelyn hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteiden merkitys kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteiden säätely hyvinvoinnin osatekijänä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hallintakeinojen ja defenssien merkitys</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->resilienssin merkitys hyvinvoinnille</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->nukkumisen ja vuorokausirytmin merkitys psyykkiselle toiminnalle</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->keskeiset unen laatuun vaikuttavat tekijät</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->stressin aiheuttajia, vaikutuksia ja säätelykeinoja</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kriisit psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Mielenterveys</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->mielenterveys käsitteenä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->yleisimpien mielenterveyshäiriöiden luokittelu ja tietoa niiden tyypillisistä oireista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja -häiriöiden syntyä selittävistä biologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä kulttuurisista taustatekijöistä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden biologisista ja psykososiaalisista hoitomuodoista sekä erilaisista psykoterapian toteutustavoista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä ajankohtaisesta mielenterveyshäiriöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Psykologinen tutkimus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ei-kokeellinen tutkimus: korrelatiivinen ja kuvaileva tutkimus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista</li> </ul> <br/> <b>Paikalliset kirjaukset</b><br/> <br/> <span>Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteet</span><br/> <span>Opintojaksolla tarkastellaan tunteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä biologisesta, psyykkisestä sekä sosiaalisesta näkökulmasta. Opiskelija syventyy tarkemmin yhden mielenterveysongelman syihin, oireisiin ja hoitoon. Psykologisen tutkimuksen osa-alueista perehdytään erityisesti kuvailevaan ja korrelatiiviseen tutkimukseen sekä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntäviin tutkimusmenetelmiin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla korostuvat keskeisesti kaikissa oppisisällöissä hyvinvointiosaaminen. Eettinen ja yhteiskunnallinen osaaminen nousevat tarkastelun kohteeksi tutkittaessa mielenterveyden ongelmien hoidossa sovellettavia hoitokäytänteitä. Opintojaksolle soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi opittua tietoa soveltavan esseen kirjoittaminen valitusta mielenterveyden häiriöstä, analysointi-, arviointi- ja soveltamistaitoa kehittävät harjoitteet, sekä muut opiskelijalähtöiset työtavat.</span><br/> <br/> <span>Opintojakson arviointi</span><br/> <span>Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä tuetaan koko opintojakson ajan soveltaen monipuolisia arviointimenetelmiä. Arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen.</span><br/> <br/> <span>Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia, painottaen opintojakson keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivista arviointia toteutetaan jakson aikana ohjaavalla ja kannustavalla palautteella. Summatiivinen arviointi kohdistuu opiskelijan tiedonhallintaan sekä opitun tiedon arviointi-, analysointi- ja soveltamiskykyyn, ja se perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet.</span><br/> <p>Opintojakso arvioidaan numeroarvosanalla 4-10.</p> </div> </div> </div> </div> 2021-06-16T15:07:30+03:00 https://peda.net/id/6d7b31dece9 2021-06-15T09:59:55+03:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Yleiset tavoitteet</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla yksilöllisten ominaisuuksien eroja ja niiden geneettistä perustaa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa tarkastella persoonallisuutta kokonaisuutena eri näkökulmista ja soveltaa tätä tietoa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla yksilöllisiä eroja älykkyydessä ja luovuudessa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa tarkastella sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin merkitystä yksilön toimintaan</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää ihmisen toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa soveltaa psykologian tietoja erilaisuuden ymmärtämiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla ja arvioida yksilöllisten erojen tutkimuksen psykologisia arviointimenetelmiä.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Perimän, kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön merkitys persoonallisuuden kehittymiseen</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa käyttäytymisgenetiikasta</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Persoonallisuuden tarkastelu eri näkökulmista</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->temperamentti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->piirreteoreettinen näkökulma</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->motivaatio</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->yksilölliset tulkinta- ja toimintatyylit</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->identiteetin ja persoonallisuuden narratiivinen tarkastelu</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Älykkyys ja luovuus osana ihmisen toimintaa</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->älykkyyden määritelmiä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->älykkyyden mittaaminen ja siihen liittyvät haasteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perimän ja ympäristön vuorovaikutus älykkyydessä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->luovuuden määritelmiä ja luovuuteen liittyviä tekijöitä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutus ihmisen toimintaan</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tiedonkäsittely sosiaalisissa tilanteissa: stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja ennakkoluulojen muodostuminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä sosiaalisuuden hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ryhmän merkitys yksilölle ja ryhmien väliset suhteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tilannetekijöiden vaikutus yksilöön ja ryhmään</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kulttuurien eri ulottuvuuksia</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä kulttuurin vaikutuksesta ajatteluun ja käyttäytymiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnasta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Psykologinen tutkimus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->yksilöllisten erojen tutkiminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmät</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->reliabiliteetti ja validiteetti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä kyselyjä, haastatteluja ja testejä hyödyntävistä tutkimuksista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä sosiaalipsykologian tutkimuksista</li> </ul> <br/> <b>Paikalliset kirjaukset</b><br/> <br/> <span>Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteet</span><br/> <span>Opintojaksolla tarkastellaan persoonallisuutta moniulotteisesti. Erityisinä teemoina ovat älykkyys, luovuus ja ihminen yhteisön jäsenenä. Psykologisen tutkimuksen osa-alueista perehdytään erityisesti persoonallisuuden ja älykkyyden tutkimusmenetelmiin sekä sosiaalipsykologiseen tutkimukseen. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla korostuu eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Eettisyys- ja ympäristöosaaminen liittyvät erityisesti persoonallisuustutkimukseen ja persoonallisten vahvuuksien sekä arvojen tiedostamiseen. Globaali- ja kulttuuriosaaminen liittyy opintojakson sosiaalipsykologisiin osaamistavoitteisiin, esimerkiksi opiskelijan maailmankuvaa laajentavaan kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämiseen. Opintojaksolle mahdollisia soveltuvia työtapoja ovat esimerkiksi tutkiva oppiminen, esitelmät, videon tekeminen, pelit, opitun tiedon hallintaa sekä analysointi, - arviointi- ja soveltamistaitoa kehittävät kirjoitustehtävät, ja muut opiskelijalähtöiset työskentelytavat.</span><br/> <br/> <span>Opintojakson arviointi</span><br/> <span>Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä tuetaan koko opintojakson ajan soveltaen monipuolisia arviointimenetelmiä. Arviointi kohdistuu opintojakson tavoitteiden saavuttamiseen sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen.</span><br/> <br/> <span>Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia, painottaen opintojakson keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Formatiivista arviointia toteutetaan jakson aikana ohjaavalla ja kannustavalla palautteella. Summatiivinen arviointi kohdistuu opiskelijan tiedonhallintaan sekä opitun tiedon arviointi-, analysointi- ja soveltamiskykyyn, ja se perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet.</span><br/> <p>Opintojakso arvioidaan numeroarvosanalla 4-10.</p> </div> </div> </div> </div> 2021-06-16T15:07:30+03:00