https://peda.net/id/6d4618d8a 2015-10-27T11:41:34+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/6d47f0f4a 2015-02-10T20:44:21+02:00 <a href="https://play.kahoot.it/#/k/3968b4e5-a5e2-4dea-b394-4da394ee9a6c" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">7.luokan kertaus</a> 2015-01-29T18:54:02+02:00 https://peda.net/id/61882776a 2015-02-03T15:38:14+02:00 <a href="https://sanomapro.fi/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Sanomapro-materiaalit</a><br/> <ul> <li>kirjaudu sisään omilla tunnuksillasi</li> <li>valitse valikosta &quot;Sydän-Laukaan koulu&quot;</li> <li>klikkaa haluamasi oppiaineen kirjaa. Tällöin aukeaa valikko, josta voit valita tehtäväosion</li> </ul> 2015-01-30T12:40:17+02:00 https://peda.net/id/3484bd487 2017-05-07T20:10:48+03:00 <b>7. Seokset ja puhtaat aineet<br/> <br/> </b>- puhdas aine = alkuaine tai yhdiste, kaikki rakenneosat keskenään samanlaisia<br/> - seos koostuu vähintään kahdesta eri aineesta, erilaisia rakenneosia<br/> - aineiden seos on yleensä aivan erilainen kuin ko. aineiden yhdiste: vrt. rikin ja raudan seos (kellanharmaa jauhe) ja rikin ja raudan yhdiste FeS (siniharmaa kova, mutta hauras kappale)<br/> - tasakoosteinen eli homogeeninen seos<br/> - sekakoosteinen eli heterogeeninen seos<br/> <br/> <table> <tbody> <tr> <td>seostyyppi</td> <td>seoksen rakenne</td> </tr> <tr> <td>vaahto</td> <td>kaasukuplia nesteessä tai kiinteässä aineessa, esim. kermavaahto</td> </tr> <tr> <td>emulsio</td> <td>kaksi toisiinsa liukenematonta nestettä sekaisin, esim. kosteusvoiteet</td> </tr> <tr> <td>savu</td> <td>kiinteä ainetta kaasussa</td> </tr> <tr> <td>sumu</td> <td>nestettä kaasussa</td> </tr> <tr> <td>liete</td> <td>kiinteää ainetta nesteessä, esim. perunajauho kylmässä vedessä</td> </tr> <tr> <td>geeli</td> <td>nestettä kiinteän aineen rakenneosien sisällä, esim. hyytelöt</td> </tr> </tbody> </table> <br/> - ilma on kaasuseos: typpeä, happea, hiilidioksidia, vetyä, jalokaasuja <br/> <br/> <br/> <br/> <b>8. Liuos (tasakoosteinen nestemäinen seos)<br/> <br/> </b>- liuotin= neste, johon liuotetaan<br/> - liuotettava aine voi olla kiinteä, neste tai kaasu<br/> - liukeneminen= liuotettava aine häviää näkyvistä, mutta voidaan erottaa pois<br/> - lämpö <b>yleensä</b> nopeuttaa ja lisää liukenemista (esim. sokeri liukenee paremmin kuumaan veteen), PAITSI hiilidioksidi liukenee paremmin kylmään veteen<br/> - aineen hienojakoisuus ja sekoittaminen nopeuttavat liukenemista<br/> - kylläinen liuos=ainetta on liuennut maksimimäärä<br/> - samankaltaiset aineet liukenevat toisiinsa<br/> - vesi on hyvä liuotin yleensä<br/> - tahroja puhdistettaessa tahra liuotetaan nesteeseen (pesuaineliuos, tahranpoistoaine)<br/> <br/> SIMULAATIO:<a href="https://phet.colorado.edu/fi/simulation/legacy/soluble-salts" rel="nofollow ugc noopener">Liuota suoloja veteen</a><br/> <br/> <b>9. Erotusmenetelmät<br/> <br/> </b>- aineita voidaan erottaa toisistaan seuraavien ominaisuuksien perusteella<br/> <ul> <li>hiukkaskoko</li> <li>massa</li> <li>liukoisuus</li> <li>kiehumis- ja sulamispiste</li> <li>magneettisuus</li> </ul> <br/> <ol> <li><b>suodatus</b>: erotetaan kiinteä, liukenematon aine nesteestä, esim. perunajauho vedestä</li> <li><b>uuttaminen</b>: erotetaan kiinteästä tai nesteestä aineesta liukenevia maku-, haju- tai väriaineita liuottimeen, esim kahvin ja teen valmistus</li> <li><b>haihdutus</b>: erotetaan nesteeseen liuennut kiinteä aine, esim. merivedestä erotetaan suola, sienien kuivaus</li> <li><b>tislaus</b>: erotetaan neste kiinteästä aineesta tai kaksi nestettä toisistaan (eri kiehumispisteet), esim. alkoholin tai maaöljyn jakotislaus</li> </ol> <br/> <br/> <b>10. Kemiallinen reaktio<br/> <br/> </b>- aineet reagoivat keskenään niin, että syntyy uusia puhtaita aineita, esim. yhdisteitä tai alkuaineita<br/> - ilmenee usein palamisena, värin vaihtumisena, hajun muodostumisena, yms.<br/> - kuvataan reaktioyhtälöllä<br/> <br/> 2 Mg + O₂ -&gt; 2 MgO<br/> magnesium + happi -&gt; magnesiumoksidi<br/> lähtöaineet -&gt; reaktiotuotteet<br/> <br/> - molemmilla puolilla raktioyhtälöä pitää olla yhtä monta atomia kutakin ainetta (reaktioyhtälön tasapainottaminen)<br/> <br/> HCl + NaOH -&gt; NaCl + H₂O<br/> suolahappo + natriumhydroksidi -&gt; ruokasuola + vesi<br/> - sulaminen ja höyrystyminen EIVÄT ole kemiallisia reaktioita<br/> <br/> SIMULAATIO: <a href="https://phet.colorado.edu/sims/html/balancing-chemical-equations/latest/balancing-chemical-equations_fi.html" rel="nofollow ugc noopener">Tasapainota reaktiohtälö</a><br/> <br/> <b>11. Kemiallisen reaktion nopeus<br/> <br/> </b> <table> <tbody> <tr> <td><em>nopeita reaktioita</em></td> <td><em>hitaita reaktioita</em></td> </tr> <tr> <td>liekillinen palaminen</td> <td>ruostuminen</td> </tr> <tr> <td>pikaliiman kovettuminen</td> <td>kuparin patinoituminen</td> </tr> <tr> <td>ruudin palaminen</td> <td>betonin kovettuminen</td> </tr> <tr> <td>maidon happaneminen</td> <td> </td> </tr> <tr> <td> </td> <td> </td> </tr> </tbody> </table> <br/> Reaktiota nopeuttavat seuraavat seikat:<br/> <ul> <li>aineen väkevyys</li> <li>hienojakoisuus</li> <li>sekoittaminen</li> <li>lämmittäminen yleensä</li> <li>katalyytti= aine, joka nopeuttaa reaktiota osallistumatta itse (esim. entsyymit)</li> </ul> <br/> Video: How to speed up chemical reactions (and get a date) <div class="youtube"><iframe loading="lazy" width="640" height="360" src="https://www.youtube.com/embed/OttRV5ykP7A?rel=0&amp;modestbranding=1&amp;hl=fi" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><div><a href="https://www.youtube.com/watch?v=OttRV5ykP7A" title="https://www.youtube.com/watch?v=OttRV5ykP7A" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=OttRV5ykP7A</a></div> </div> <br/> <br/> <a href="http://areena.yle.fi/1-804374?autoplay=true" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tiedepankki</a><br/> <br/> <b>12. Palaminen<br/> <br/> </b>- aine reagoi hapen kanssa<br/> <br/> palava aine + happi -&gt; oksidi<br/> <br/> - palamisen edellytykset<br/> <ul> <li>riittävä lämpötila</li> <li>palava aine</li> <li>happi</li> </ul> - hidas palaminen: ei liekkiä, maatuminen, lahoaminen, ruostuminen<br/> - syttymispiste = alin lämpötila, jossa aine syttyy<br/> - leimahduspiste = alin lämpötila, jossa aineen pinnalta vapautuvat kaasut syttyvät palamaan leimahtaen (esim. bensiinillä - 40 ^oC)<br/> <br/> - palon sammuttaminen<br/> <ul> <li>tukahduttaminen (happi pois)</li> <li>raivaaminen (palava aine pois)</li> <li>jäähdyttäminen(lämpötila alas, yleensä vedellä)</li> </ul> - palokuntavierailut, jossa jokainen pääsee sammuttamaan sekä sammuttimella että sammutuspeitolla<br/> <br/> <a href="https://vimeo.com/25350353" rel="nofollow ugc noopener">Video palamisesta (opetustv)</a> 2015-10-27T08:30:24+02:00 https://peda.net/id/6d48d906a 2015-01-29T15:36:29+02:00 2015-01-29T18:54:02+02:00 https://peda.net/id/6d498fb8a 2015-01-29T15:38:50+02:00 2015-01-29T18:54:02+02:00