https://peda.net/id/6cecd6207fd 2021-03-08T09:25:13+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/6ced1b9f7fd 2025-02-11T14:03:25+02:00 <p>Tarkastellaan yhteiskuntafilosofian keskeisiä käsitteitä ja suuntauksia. Havaitaan, miten filosofian teorioiden pohjalta voidaan pohtia nykyajan ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä koskien esimerkiksi ihmisoikeuksia ja poliittisia ihanteita.</p> <h3>Yleiset tavoitteet</h3> <p>Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija</p> <ul> <li>perehtyy joihinkin yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin</li> <li>oppii erittelemään oikeudenmukaisuutta, vapautta, tasa-arvoa ja vallankäyttöä yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toiminnassa</li> <li>pystyy arvioimaan filosofisesti yhteiskunnan rakennetta ja sen oikeutusta</li> <li>osaa soveltaa oppimaansa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin</li> <li>ymmärtää oikeuksien merkityksen yhteiskunnan perustana.</li> </ul> <h3>Keskeiset sisällöt</h3> <ul> <li>yhteiskuntajärjestyksen oikeuttaminen, yhteiskuntasopimusteoriat</li> <li>vallan, vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden eri muodot</li> <li>ihmisoikeudet, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltio; demokratia ja yhteisöllisyys yhteiskunnallisina arvoina</li> <li>poliittiset ihanteet: liberalismi, sosialismi, anarkismi, konservatismi, nationalismi; yhteiskunnalliset utopiat ja dystopiat</li> <li>hyvinvoinnin ja talouden suhde; tulo-, varallisuus- ja hyvinvointierojen oikeuttaminen; hyvinvointivaltio</li> <li>ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä: ympäristöongelmat, kulttuurien kohtaaminen, teknologian ja tekoälyn vaikutukset, sukupuoli ja valta, eriarvoistavien rakenteiden tunnistaminen ja kritiikki</li> </ul> <h3>Laaja-alainen osaaminen</h3> <p><b>Yhteiskunnallinen osaaminen</b>: Opintojaksossa tarkastellaan laajasti yhteiskunnan eri puolia: yhteiskuntajärjestystä, valtaa, vapauksia, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, oikeuksia, poliittisia ihanteita, hyvinvointia ja taloutta. Opintojaksossa pohditaan muun muassa, mistä mainituissa asioissa on kyse ja miten ne voitaisiin oikeuttaa.</p> <p><b>Hyvinvointiosaaminen</b>: Opintojaksossa käsitellään myös ajankohtaisia kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi teknologian kehitykseen, sukupuoleen tai ympäristöön. Yhteiskuntafilosofian opiskelu auttaa opiskelijaa hahmottamaan yksilön asemaa yhteiskunnassa.</p> <h3>Esitietovaatimukset</h3> <p>Suositellaan käymään opintojakso <a href="https://peda.net/id/6cec2ba67fd">Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI01)</a> jälkeen.</p> <h3>Arviointi</h3> <p>Numeroarviointi</p> 2021-03-08T09:25:13+02:00 https://peda.net/id/6ced6c5e7fd 2025-02-11T14:03:05+02:00 <p>Tutkitaan, mitä ovat tiede, totuus ja teoriat suhteessa todellisuuteen ja erotettuina mielipiteistä ja arjen käsityksistä ja arkikielestä.</p> <h3>Yleiset tavoitteet</h3> <p>Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija</p> <ul> <li>osaa erottaa mielipiteet tosiasiaväittämistä ja ymmärtää tarpeen perustella tosiasiaväittämät</li> <li>ymmärtää kielen ja merkitysten roolin todellisuuden hahmottamisessa</li> <li>osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita totuudesta, tiedosta, todellisuuden luonteesta ja tieteestä</li> <li>osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta</li> <li>osaa arvioida havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden suhdetta totuuteen</li> <li>oppii arvioimaan tilanteita, joissa eri tutkimukset antavat erilaisia tuloksia ja toimintavaihtoehtoja.</li> </ul> <h3>Keskeiset sisällöt</h3> <ul> <li>kieli, merkitys ja totuus</li> <li>totuuden luonne ja totuusteoriat; totuuden lähestyminen; välttämätön ja kontingentti totuus</li> <li>todellisuuden ja tietoisuuden luonne; realismi ja antirealismi</li> <li>tiedon lähteet, tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen, tiedon suhde varmuuteen</li> <li>tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmiä sekä tieteellinen päättely; tieteen etiikka</li> <li>tieteen menetelmien ja teorioiden luotettavuus ja suhde todellisuuteen</li> <li>selittäminen, ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta erilaisissa tieteissä</li> </ul> <h3>Laaja-alainen osaaminen</h3> <p><b>Monitieteinen ja luova osaaminen</b>: Kyseenalaistavana ja perusteita etsivänä oppiaineena filosofia rohkaisee luovaan ja itsenäiseen ajatteluun. Monimutkaisten ongelmien käsitteleminen kehittää opiskelijoissa epävarmuuden sietokykyä ja valmiutta toimia myös tilanteissa, joissa käytettävissä oleva informaatio on rajallista.</p> <p><b>Globaali- ja kulttuuriosaaminen</b>: Filosofian argumentatiivinen luonne kehittää ilmaisua, jossa painottuvat johdonmukaiset perustelut ja eri näkökulmien huomioiminen. Tämä auttaa opiskelijoita ymmärtämään erilaisia ajattelutapoja niin kahdenvälisissä vuorovaikutustilanteissa kuin eri tieteenalojen tai kulttuurin osa-alueiden välisessä dialogissa.</p> <h3>Esitietovaatimukset</h3> <p>Suositellaan käymään <a href="https://peda.net/id/6cec2ba67fd">Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI01)</a> jälkeen.</p> <h3>Arviointi</h3> <p>Numeroarviointi</p> 2021-03-08T09:25:13+02:00