<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Luonnon happamoituminen</title>
<id>https://peda.net/id/6c8859f8c</id>
<updated>2015-03-05T16:10:48+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/6c8859f8c:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/kemia/anne-valjakka/8hejs/lh/nimet%C3%B6n-6c88#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Luonnon happamoituminen</title>
<id>https://peda.net/id/856e75a6c</id>
<updated>2015-03-05T16:11:30+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/kemia/anne-valjakka/8hejs/lh/nimet%C3%B6n-6c88/lh#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Luonnon &lt;strong&gt;happamoituminen&lt;/strong&gt; tarkoittaa, että sen &lt;strong&gt;kyky neutraloida&lt;/strong&gt; hapanta laskeumaa heikkenee. Sen voi aiheuttaa kuivalaskeuma (hiukkaset ja kaasu) tai märkälaskeuma (sade).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sadevesi on &lt;strong&gt;luontaisesti hapanta&lt;/strong&gt;, koska siihen liukenee ilmasta hiilidioksidia, joka muuttuu reaktiossa hiilihapoksi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Maaperän ja järvien happamoitumista lisäävät teollisuuden, liikenteen, lämpö- ja sähkövoimaloiden ym. &lt;strong&gt;päästöt&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Fossiilisten polttoaineiden &lt;/strong&gt;palaessa ilmaan vapautuu rikin ja typen oksideja (SO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;, SO&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;, NO&lt;sub&gt;x&lt;/sub&gt;), jotka reagoivat ilman vesihöyryn kanssa muodostaen &lt;strong&gt;rikkihappoa ja typpihappoa&lt;/strong&gt; (H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;SO&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt; ja HNO&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;) (myös rikkihapoketta ja typpihapoketta, H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;SO&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt; ja HNO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Happamat sateet vaurioittavat puiden neulasia ja lehtiä aiheuttaen &lt;strong&gt;harsuuntumista&lt;/strong&gt; sekä lisäävät kosteuden haihtumista. Maaperän happamoituminen tuhoaa puiden juuria, sienirihmastoa ja pieneliöitä, jolloin puut eivät saa vettä eikä ravinteita riittävästi. Maaperästä huuhtoutuu pois tarpeellisia ravinteita (K, Ca) ja toisaalta pH:n laskeminen lisää haitallisten metallien liukenemista (Al, Cd, Cu, Mn, Zn).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Puskurointikyky&lt;/strong&gt; tarkoittaa kykyä &lt;strong&gt;vastustaa&lt;/strong&gt; &lt;strong&gt;happamuuden&lt;/strong&gt; &lt;strong&gt;muutoksia&lt;/strong&gt; ts. liuokseen voidaan lisätä vähän happoa tai emästä pH:n muuttumatta. Puskuriliuoksia ovat mm. veri, maito ja luonnon vedet. Puskuriliuoksessa on heikkoa happoa ja sen suolaa tai heikkoa emästä ja sen suolaa sopivassa suhteessa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2015-03-05T16:11:30+02:00</published>
</entry>


</feed>