<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/547/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Minnan YH03.3. syksy 2021</title>
<id>https://peda.net/id/6c067c88f92</id>
<updated>2021-08-11T12:58:19+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/6c067c88f92:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Miten EU-armeija toimisi?</title>
<id>https://peda.net/id/d5c353de10a</id>
<updated>2021-09-08T17:12:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/miten-eu-armeija-toimisi#top" />
<content type="html">Erinomainen artikkeli siitä, millainen mahdollinen tuleva Eu-armeija olisi ja miten se toimisi &lt;a href=&quot;https://yle.fi/uutiset/3-10845227&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://yle.fi/uutiset/3-10845227&lt;/a&gt;</content>
<published>2021-09-08T17:12:43+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>17. Unioni yhteistä turvaa etsimässä</title>
<id>https://peda.net/id/a4eaec3610a</id>
<updated>2021-09-08T17:11:21+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/17.-unioni-yhteista-turvaa-etsimassa#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan s. 146-152 ja ratkaise oppikirjan tehtävät 1,2 ja 4 sivulta 152. Tutustu open jakamaan monisteeseen, jossa kerrotaan Euroopan yhteisen ulkopolitiikan päätöksenteosta ja sen haasteista.</content>
<published>2021-09-08T17:11:21+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>YH03 kurssikoe 13.9.2021</title>
<id>https://peda.net/id/707a1dc80fa</id>
<updated>2021-09-07T09:32:57+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/yh03-kurssikoe-13.9.2021#top" />
<content type="html">Kokeen koealue: oppikirjan s. 40-99, 132-161 sekä muistiinpanot pedanetistä.</content>
<published>2021-09-07T09:32:57+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>16. Suomen turvallisuuspolitiikka</title>
<id>https://peda.net/id/b14493000f1</id>
<updated>2021-09-06T17:35:33+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/16.-suomen-turvallisuuspolitiikka#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan s. 137-145 ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Millaiset suhteet Suomella on seuraavien turvallisuusympäristömme&lt;br/&gt;&#10;toimijoiden kanssa?&lt;br/&gt;&#10;Euroopan unioni&lt;br/&gt;&#10;Venäjä&lt;br/&gt;&#10;Ruotsi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Ketkä päättävät Suomen turvallisuuspolitiikasta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Suomessa on tällä hetkellä yleiseen asevelvollisuuteen perustuva&lt;br/&gt;&#10;armeija. On kuitenkin paljon keskusteltu siitä, josko Suomikin&lt;br/&gt;&#10;tulevaisuudessa siirtyisi palkka-armeijaan. Millaisia perusteluja&lt;br/&gt;&#10;puolesta ja vastaan kummallekin vaihtoehdolle on esitetty?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. a) Mikä on Nato-optio?&lt;br/&gt;&#10;b) Esitä perusteluja Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja sitä vasta</content>
<published>2021-09-06T17:35:33+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>15. Suomeen kohdistuvat turvallisuusuhat mdiassa</title>
<id>https://peda.net/id/77c221560f1</id>
<updated>2021-09-06T17:33:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/15.-suomeen-kohdistuvat-turvallisuusuhat#top" />
<content type="html">Tehtävä tehdään kahden hengen ryhmissä. Lukekaa oppikirjan tietolaatikko Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhkista oppik.s. 135. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Valitkaa kaksi uhkaa ja etsikää niihin liittyviä artikkeleita mediasta.&lt;br/&gt;&#10;2. Tiivistäkää uutisten sisältö.&lt;br/&gt;&#10;3. Arvioikaa uhkien merkitystä Suomen kannalta.&lt;br/&gt;&#10;4. Lähettäkää tehtävä Pedanetin palautuskansioon.</content>
<published>2021-09-06T17:33:56+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Teksti</title>
<id>https://peda.net/id/9a5e59760c0</id>
<updated>2021-09-02T18:58:24+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/teksti#top" />
<content type="html">&lt;h1&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03/kem#top&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kartta euroalueen maista&lt;/a&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;Seuraavan linkin alla hyvä kartta euroalueen maista&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.ecb.europa.eu/euro/intro/html/map.fi.html&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.ecb.europa.eu/euro/intro/html/map.fi.html&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Onko eurosta ollut enemmän haittaa kuin hyötyä? Näin ekonomisti vastaa: &lt;a href=&quot;https://www.salkunrakentaja.fi/2017/01/onko-eurosta-enemman-haittaa-hyotya-nain-ekonomisti-vastaa/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.salkunrakentaja.fi/2017/01/onko-eurosta-enemman-haittaa-hyotya-nain-ekonomisti-vastaa/&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2021-09-02T18:58:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>13. Maailmantalous murroksessa (Parityö)</title>
<id>https://peda.net/id/5c78e81e0b2</id>
<updated>2021-09-01T15:37:25+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/13.-maailmantalous-murroksessa-parityo#top" />
<content type="html">Lue oppik. s.112-116 ja vastaa seuraaviin tehtäviin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Mitä tarkoittaa&lt;br/&gt;&#10;a) teollinen internet&lt;br/&gt;&#10;b) digitaaliset palvelut?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Tarkastele oppik.s. 114 kuviota. Miten keskiluokan kulutus tulee muuttumaan alueittain? Mistä kehitys johtuu?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Pohdi, millaisia taloudellisia vaikutuksia seuraavilla globalisaatioon liittyvillä ilmiöillä on ollut:&lt;br/&gt;&#10;a) tiedon ja ajatusten leviäminen&lt;br/&gt;&#10;b) rahan helppo liikkuminen&lt;br/&gt;&#10;c) työvoiman siirtyminen maasta toiseen&lt;br/&gt;&#10;d) yritysten siirtyminen maasta toiseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Palauta vastauksesi oheiseen palautuskansioon.</content>
<published>2021-09-01T15:37:25+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12. Maailmantalouden vapautuminen</title>
<id>https://peda.net/id/28134256068</id>
<updated>2021-08-26T19:10:39+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/12.-maailmantalouden-vapautuminen#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan s. 104-111 ja tee seuraavat tehtävät.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Alleviivaa s. 104-105 vastaukset kysymyksiin, miten globalisaatio on muuttanut maailman taloutta ja miten talouden globalisaatio näkyy tavallisen kuluttajan elämässä.&lt;br/&gt;&#10;2. Mitä oppik.s. 104 kuvio kertoo maailmantaloudessa tapahtuneista muutoksista?&lt;br/&gt;&#10;3. Alla on luettelo järjestöistä, jotka päättävät maailmankaupan pelisäännöt. Mikä järjestö on ja miten se voi vaikuttaa kaupan kehitykseen?&lt;br/&gt;&#10;IMF&lt;br/&gt;&#10;Maailmanpankki&lt;br/&gt;&#10;G20&lt;br/&gt;&#10;G7&lt;br/&gt;&#10;OECD&lt;br/&gt;&#10;WTO&lt;br/&gt;&#10;4. Miten suuryritykset ovat hyötyneet kaupan globalisaatiosta?&lt;br/&gt;&#10;5. Selitä, mitä tarkoitetaan yritysten yhteiskuntavastuulla.</content>
<published>2021-08-26T19:10:39+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>11. Suomi Euroopan unionissa</title>
<id>https://peda.net/id/d4fc81b8068</id>
<updated>2021-08-26T19:08:20+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/11.-suomi-euroopan-unionissa#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Alleviivausharjoitus Suomi Euroopan unionissa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;Lue oppikirjan s. 95-99 kappaleet&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuka Suomessa päättää EU-asioista?&lt;br/&gt;&#10;Suomen EU-politiikka - mallioppilaasta vastarannan kiiskeksi?&lt;br/&gt;&#10;Suomi vaikuttaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Alleviivaa ja kirjaa ylös kustakin kolmesta kappaleesta 20-25 mielestäsi avainsanaa, jotka kuvaavat hyvin kappaleiden keskeisen sisällön. Tämän jälkeen vertaa toisen opiskelijan kanssa alleviivamianne sanoja ja perustelkaa toisillenne, miksi valitsitte juuri nänä sanat.</content>
<published>2021-08-26T19:08:20+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>10. Päätöksenteko ja sen ongelmat</title>
<id>https://peda.net/id/170dfdd204a</id>
<updated>2021-08-24T09:32:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/10.-paatoksenteko-ja-sen-ongelmat#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Lue oppik.s. 88-94 ja vastaa kysymyksiin:&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. EU-lait ovat asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä. Selitä, miten ne eroavat toisistaan?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Laadi pääpiirteinen kaavio EU-lain eri vaiheista vireillepanosta päätökseen asti.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3. Ota kantaa: Vaivaako unionia demokratiavaje?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;4. Miten Lissabonin sopimus muutti Euroopan unionia?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Kuutele radio-ohjelma EU ja lobbauksen muuttuvat säännöt. &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-3661975&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://areena.yle.fi/1-3661975&lt;br/&gt;&#10;V&lt;/a&gt;&lt;span&gt;oit kuunnella alun 11 min. tai koko ohjelman ja vastaa sitten tehtäviin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Mitä lobbauksella tarkoitetaan?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Miten suhtautuminen lobbaukseen on EU:ssa muuttunut?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3. Miten Suomessa on suhtauduttu lobbaukseen?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;4. Mikä on ns. avoimuusrekisteri?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;5. Mitä tarkoitetaan ns. pyöröovi-ilmiöllä ja miksi se on ei-toivottava ilmiö?&lt;/span&gt;</content>
<published>2021-08-24T09:32:44+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Siis mikä EU-puheenjohtajuus?</title>
<id>https://peda.net/id/15ed1302063</id>
<updated>2021-08-26T09:51:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/siis-mika-eu-puheenjohtajuus#top" />
<content type="html">Video Euroopan unionin puheenjohtajuudesta &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=-jTSh-ujU0E&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=-jTSh-ujU0E&lt;/a&gt;</content>
<published>2021-08-26T09:51:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>9. Neljä vallan linnaketta</title>
<id>https://peda.net/id/e7829ab404a</id>
<updated>2021-08-24T09:31:24+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/9.-nelja-vallan-linnaketta#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Lue oppikirjan s. 76-87 ja vastaa oppikirjan tehtävään 4. &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Selvitä seuraavat asiat netistä tietoa hakemalla:&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Milloin järjestettiin viimeksi EU:n huippukokous?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Mikä maa on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajavaltiona?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3. Kuka on komission puheenjohtaja tällä hetkellä? Kuka on Euroopan unionin &amp;quot;ulkoministeri&amp;quot;? Kuka on komission suomalaisjäsen ja mitä tehtävää hän hoitaa?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;5. Selvitä suomalaiset europarlamentaarikot ja heidän puoluekantansa Suomessa ja europarlamentissa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;6. Kuka on Euroopan keskuspankin pääjohtaja tällä hetkellä?&lt;/span&gt;</content>
<published>2021-08-24T09:31:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät</title>
<id>https://peda.net/id/b30f33c804a</id>
<updated>2021-08-24T09:29:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/euroopan-parlamentin-poliittiset-ryhmat#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Seuraavasta linkistä lisätietoa europarlamentin eri poliittisista ryhmistä &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://eurooppatiedotus.fi/2019/07/06/euroopan-parlamentin-poliittiset-ryhmat-ja-europuolueet/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://eurooppatiedotus.fi/2019/07/06/euroopan-parlamentin-poliittiset-ryhmat-ja-europuolueet/&lt;/a&gt;</content>
<published>2021-08-24T09:29:56+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Unkari ja PUola rikkovat Euroopan unionin oikeusvaltioperiaatetta</title>
<id>https://peda.net/id/c6c4e8cc010</id>
<updated>2021-08-19T19:44:52+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/unkari-ja-puola-rikkovat-euroopan-unioni#top" />
<content type="html">Lue linkin takaa löytyvä Apu-lehden artikkeli &amp;quot;Hajottavatko Unkari ja Puola koronakriisissä kamppailevan Euroopan unionin?&amp;quot; &lt;a href=&quot;https://www.apu.fi/artikkelit/hajottavatko-unkari-ja-puola-koronakriisissa-kamppailevan-eu-n&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.apu.fi/artikkelit/hajottavatko-unkari-ja-puola-koronakriisissa-kamppailevan-eu-n&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Vastaa seuraaviin tehtäviin:&lt;br/&gt;&#10;1. Mitä oikeusvaltioperiaate tarkoittaa?&lt;br/&gt;&#10;2. Miten Unkari ja Puola rikkovat tätä periaatetta?&lt;br/&gt;&#10;3. Miten komissio voi puuttua näiden maiden tai yleensäkin toimintaperiaatteita rikkovien maiden toimintaan?</content>
<published>2021-08-19T19:44:52+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Euroopan monet kasvot ja 6. Mikä meitä yhdistää?</title>
<id>https://peda.net/id/6b6ddb8c010</id>
<updated>2021-08-20T10:30:55+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/5.-euroopan-monet-kasvot-ja-6.-mika-meit#top" />
<content type="html">Lukekaa oppik.s. 40-57 ja vastatkaa seuraaviin tehtäviin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Millä eri tavoin Euroopan unionin valtiot eroavat toisistaan? (kpl. 5)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Millaiset asiat yhdistävät unionin valtioita? (kpl 6.)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Tarkastele luvun 5. karttoja ja kuvioita unionin jäsenmaista ja niiden kansalaisista. Millaisia havaintoja voit tehdä aineistosta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tehkää tehtävät pareittain siten, että toinen tekee tehtävän yksi ja toinen tehtävän kaksi ja sitten teette yhdessä tehtävän 3.</content>
<published>2021-08-19T19:42:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Suomi, Pohjoismaat ja Euroopan unioni</title>
<id>https://peda.net/id/a4b5fdb2004</id>
<updated>2021-08-18T20:20:54+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/4.-suomi-pohjoismaat-ja-euroopan-unioni#top" />
<content type="html">1. Suomessa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys Euroopan  unionin jäsenyydestä 1994.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;a) Mitä neuvoa-antava kansanäänestys tarkoittaa?&lt;br/&gt;&#10;b) Millaisilla taloudellisilla, turvallisuuspoliittisilla ja kulttuurisilla perusteilla jäsenyyttä kannatettiin tai vastustettiin? (moniste)&lt;br/&gt;&#10;c) Katso oheista karttaa kansanäänestyksen tuloksesta &lt;br/&gt;&#10; &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10; Millä alueilla jäsenyyttä kannatettiin ja millä vastustettiin?&lt;br/&gt;&#10; Miktkä seikat voisivat selittää eri alueilla asuvien suomalaisten erilaista&lt;br/&gt;&#10; äänestykäyttäytymistä?&lt;br/&gt;&#10;d) Lue oppikirjan s. 46 teksti kansanäänestyksistä. Miten Britannian Brexit-äänestys osoitti, että kansanäänestys poliittisena toimintatapana on ongelmallinen?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Millaista yhteistyötä Pohjoismaat tekevät eri aloilla?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Miten Pohjoismaiden ratkaisut Euroopan unionin suhteen eroavat &lt;br/&gt;&#10; toisistaan?</content>
<published>2021-08-18T20:20:54+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtävä Unionin laajentumisesta ja supistumisesta</title>
<id>https://peda.net/id/6ed5c29efeb</id>
<updated>2021-08-17T09:58:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/tehtava-unionin-laajentumisesta-ja-supis#top" />
<content type="html">Euroopan unioniin kuuluu tällä hetkellä 27 jäsenmaata. EU käy jäsenyysneuvotteluja uusien mahdollisten jäsenmaiden kanssa. Jäsenehdokkaita ovat Albania, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki. Iso-Britannia erosi Euroopan unionista vuonna 2020.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;a) Millaisia vaatimuksia uusien jäsenmaiden tulee täyttää, jotta ne voidaan hyväksyä EU:n jäseneksi?&lt;br/&gt;&#10;b) Pohdi, mitä mahdollisia seurauksia laajentumisella ja jäsenmaiden eroamisella on EU:lle?</content>
<published>2021-08-16T20:07:27+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Videoita Euroopan yhdentymisen alkuvaiheista</title>
<id>https://peda.net/id/18f13290fb6</id>
<updated>2021-08-12T14:47:40+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/videoita-euroopan-yhdentymisen-alkuvaihe#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://multimedia.europarl.europa.eu/fi/history-the-treaties-of-rome_V001-0011_ev&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://multimedia.europarl.europa.eu/fi/history-the-treaties-of-rome_V001-0011_ev&lt;/a&gt;&lt;span&gt; Rooman sopimukset kesto 4.05&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://multimedia.europarl.europa.eu/fi/history-fathers-of-europe_V001-0002_ev&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://multimedia.europarl.europa.eu/fi/history-fathers-of-europe_V001-0002_ev&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Euroopan perustajat kesto 2.55&lt;/span&gt;</content>
<published>2021-08-12T14:47:40+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Eurooppa yhdentyy</title>
<id>https://peda.net/id/ce95c468fb6</id>
<updated>2021-08-12T14:45:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/2.-eurooppa-yhdentyy#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Lue oppik.s. 17-22 ja vastaa tehtäviin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Miten ihmiset käsittivät Euroopan antiikin aikana ja keskiajalla?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Mitkä tekijät saivat Euroopan valtiot yhdentymisen tielle toisen maailmansodan jälkeen?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;3. Mitä Euroopan yhdentymisen ja laajentumisen kannalta merkittävää alla olevina vuosina tapahtui?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1948&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1951&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1957&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1967&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;4. Miksi Euroopan yhdentyminen oli aluksi voimakkaasti taloudellista?&lt;/span&gt;</content>
<published>2021-08-12T14:45:35+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Globalisaation historia</title>
<id>https://peda.net/id/bb5fb334f92</id>
<updated>2021-08-09T18:59:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh-03.1.-syksy-2021/1.-globalisaation-historia#top" />
<content type="html">Vastaa seuraaviin tehtäviin oppik.s. 10-16 pohjalta ja palauta tehtävät palautuskansioon.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Perustele väite: valtioiden välinen verkostoituminen&lt;br/&gt;&#10;kiihtyi toisen maailmansodan jälkeen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Verkostoitumisen tärkeitä edesauttajia oli &lt;br/&gt;&#10;liikkumisen helpottuminen höyryjunan ja &lt;br/&gt;&#10;höyrylaivan, auton ja lentokoneen keksimisen &lt;br/&gt;&#10;jälkeen. Tiedonkulkua helpotti lennättimen, &lt;br/&gt;&#10;puhelimen, radion ja lopulta internetin keksiminen, &lt;br/&gt;&#10;joka teki tiedonkulusta reaaliaikaista. Lue Tiede - lehden artikkeli, jossa &lt;br/&gt;&#10;kerrotaan ensimmäisestä Atlantin pohjaan lasketusta lennätinkaapelista ja poimi siitä keskeiset asiat &lt;a href=&quot;https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/150_vuotta_sitten_bisnesnena_mullisti_telealan&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/150_vuotta_sitten_bisnesnena_mullisti_telealan&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Pohdi verkostoitumiseen liittyviä hyötyjä.</content>
<published>2021-08-09T18:59:09+03:00</published>
</entry>


</feed>