<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>2. Taiteen kultakausi</title>
<id>https://peda.net/id/6bf9baf0da2</id>
<updated>2023-04-13T21:54:19+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/6bf9baf0da2:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/historia/hi-3-k2023/oppimistehtavia/2.-taiteen-kultakausi-ja-venalaistaminen#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Suomen taiteen kultakausi</title>
<id>https://peda.net/id/114d850eda2</id>
<updated>2023-04-14T07:55:31+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/tervola/tervolan-lukio/oppiaineet/historia/hi-3-k2023/oppimistehtavia/2.-taiteen-kultakausi-ja-venalaistaminen/teksti#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Suomen taiteen kultakausi oli ajanjakso vuosina 1880–1910, jolloin Suomessa oli &lt;/b&gt;&lt;b&gt;paljon kansainvälisesti &lt;/b&gt;&lt;b&gt;merkittäviä taiteilijoita usealta eri taiteen alalta&lt;/b&gt;&lt;b&gt;.&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kansainvälisesti tunnustetut taiteilijat ja heidän taideteoksensa ovat olleet kansallisen ylpeyden aihe.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Etenkin &lt;b&gt;kansallisromanttiset &lt;/b&gt;aiheet ovat vaikuttaneet kansalliseen identiteettiin.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Taiteen kultakausi on vahvistanut suomalaista &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;nationalismia.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tunnettuja taideteoksia on hyödynnetty &lt;b&gt;myöhemmin eri tarkoituksissa &lt;/b&gt;(mm.mainoksissa), koska ne ovat niin tunnettuja.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Taideteoksia on käytetty myös &lt;b&gt;poliittisiin tarkoituksiin &lt;/b&gt;muun muassa&lt;br/&gt;&#10;venäläistämiskaudella.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kauden &lt;b&gt;nimeäminen kultakaudeksi &lt;/b&gt;kertoo myös arvostuksesta ja nationalismista sekä historiapolitiikasta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Kuvataiteen tyylejä:&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;A. KANSALLISROMANTIIKKA &lt;/b&gt;- ihannoivasti, historia, Kalevala -aiheet&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Gallen-Kallela, Isto, Eero Järnefelt&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;B. REALISMI &lt;/b&gt;- todenperäisesti&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Edelfelt, Gallen-Kallela, Schjerfbeck, Eero Järnefelt&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;C. SYMBOLISMI &lt;/b&gt;– vertauskuvien kautta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Simberg&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Muissa taiteissa:&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;KIRJALLISUUS&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Eino Leino, Minna Canth, Aleksis KIVI&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;ARKKITEHTUURI ja KUVANVEISTO&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Eliel Saarinen, Armas Lindgren, Hermann Gesellius, Wivi LÖNN&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mm. Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttely 1900 – kokonaistaideteos, missä freskoja ja sisustusarkkitehtuuria mm. huonekalut ja interiöörit&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;MUSIIKKI&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Toivo Kuula, Jean Sibelius, Armas Järnefelt&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2023-04-13T21:43:22+03:00</published>
</entry>


</feed>